Metabolism and Translocation of Aminophospholipids in Mammalian Cells

In this study we investigated the metabolism, i.e. remodeling and translocation, of the aminophospholipids phosphatidylserine (PS) and phosphatidylethanolamine (PE). A new method for introduction of exogenous PS and PE molecular species to cultured cells was developed, and combined with mass spectrometry it enabled more detailed follow-up of the metabolism of single molecular species than previously. We found that I) exogenous PS and PE molecular species can be efficiently introduced to cultured cells without compromising cell integrity, II) PS and PE molecular species are remodeled by several phospholipases displaying selectivity based on phopholipid head group and acyl chain composition, III) PS decarboxylase (PSD) and Kennedy pathways provide a different PE molecular species composition to the cellular PE pool. In addition, PE species produced by these pathways are translocated from the site of synthesis to other cell compartments depending on their acyl chain composition. The data obtained in the present study helps to understand cellular phospholipid metabolism in more depth. The data show that effective labeling of cultured cells by exogenous phospholipids does not compromise cell viability and may be used to disturb cellular phospholipid composition to study lipid homeostasis. Remodeling and translocation of PS and PE molecular species is highly selective. The developed method and mass- spectrometric techniques may be used in future studies to understand disturbances in lipid homeostasis for example in diabetes mellitus, thus opening doors to optional scientific approaches to study mechanisms behind pathologies related to lipid disturbances.Tässä väitöskirjatyössä tutkimme kahden aminofosfolipidin, fosfatidyyliseriinin (PS) ja fosfatidyylietanoliamiinin (PE), metaboliaa, tarkemmin ottaen niiden solunsisäistä kuljetusta sekä rasvahappojen muokkausta. Kyseiset fosfolipidit ovat keskeisiä komponentteja lipidikalvoissa jotka ympäröivät kaikkia soluja sekä soluorganelleja. Lipidikalvojen koostumus on tarkoin säädeltyä, mutta säätelymekanismit ovat vielä suurelta osin tuntemattomia. Tutkimuksen päähavainnot olivat I) yksittäisiä PS ja PE molekyylilajeja voidaan viedä soluihin tehokkaasti ilman että solujen elinkyky vaarantuu, II) useat eri (A-tyypin) fosfolipaasit muokkaavat PS ja PE molekyylilajeja ja lisäksi ne ovat selektiivisiä lipidien sisältämien rasvahappojen suhteen kuin myös fosfolipidien polaarisen pään suhteen III) solujen PE koostumus rakentuu kahden eri synteesireitin tuotteiden kautta joista molemmat tuottavat erilaisen PE molekyylilajikoostumuksen. Lisäksi, eri PS ja PE molekyylilajit liikkuvat solun sisällä eri tavoin riippuen niiden rasvahappokoostumuksesta. Kehittämämme massaspektrometriaan perustuva menetelmä avaa uusia ulottuvuuksia (fosfo)lipidimetabolian tutkimukselle ja tulee siten ratkaisevasti edesauttamaan solujen lipidihomeostaasia ylläpitävien mekanismien selvittämistä. Käytimme kehittämäämme menetelmää menestyksellisesti PS ja PE molekyylilajien muokkauksen ja kuljetuksen tutkimisessa. Lisäksi tässä työssä tutkituilla A-tyypin fosfolipaaseilla on keskeinen rooli useissa merkitävissä taudeissa, joten niiden toimintamekanismien (mm. substraattispesifisyyden) selvittäminen edesauttaa merkittävästi näiden tautien taustalla olevien ilmiöiden selvittämämistä sekä mahdolliseti uusien lääkkeiden kehittämistä. Kehittämäämme lipidimetabolian massaspektrometriseen tutkimusmenetelmään ei liity terveysriskejä, joten sitä voidaan soveltaa myös ihmisen lipidimetabolian yksityiskohtaiseen kartoittamiseen in vivo. Tämä puolestaan voi hyvinkin edesauttaa useiden kansaterveyttä rasittavien, lipidimetaboliaan liittyvien sairauksien, kuten esim. tyyppi 2 diabeteksen, ateroskleroosin ja Alzheimerin taudin diagnosointia ja hoidon seurantaa

No change in prevalence of symptoms of COPD between 1996 and 2006 in Finnish adults : a report from the FinEsS Helsinki Study

Background: The age-dependent increase of chronic obstructive pulmonary disease (COPD) prevalence caused by smoking and other inhalational exposures in the general population is well-known worldwide. However, time trends are poorly known, due to lower number of high-quality studies especially following nationwide efforts on diminishing exposure levels. This study aimed to compare the prevalence of COPD symptoms and their major determinants in Finnish adults in 1996 and 2006. Methods: Two identical postal surveys were conducted among two random population samples from Helsinki using identical methodologies in 1996 and 2006, with 6,062 (76%) and 2,449 (62%) participants, respectively. Results: The physician-diagnoses of COPD remained at 3.7%, whereas physician-diagnoses of asthma and use of asthma medicines increased in both genders. Current smoking reduced from 33.4 to 27.3% (p<0.001), and the amount of cigarettes smoked also reduced significantly. The crude prevalence of chronic productive cough was 12.1 and 11.1%, wheezing with dyspnoea without a cold (wheezing triad) 7.3 and 7.7%, and dyspnoea grade II 13.8 and 13.6%, in 1996 and 2006, respectively. Among subjects with physician-diagnosed COPD, the prevalences of chronic productive cough and recurrent wheeze reduced significantly, from 60.6 to 40.7% and 53.5 to 38.5%, respectively. Conclusion: From 1996 to 2006, the prevalence of obstructive airway symptoms common in different phenotypes of COPD did not increase in Finnish adults. This suggests that the upward trend of COPD prevalence might have reached a plateau. Current smoking and the quantities smoked diminished suggesting a wider impact of stronger legislation and smoking-cessation efforts during the Finnish National Programme for COPD.Peer reviewe

Keski-ikäisen naisen hengenahdistusoire

English summaryPeer reviewe

"Keskitytään siihen hyvään, mitä kaikissa lapsissa on" : Positiivisen pedagogiikan hyödyt, ilmeneminen koulun arjessa ja yhteys kouluhyvinvointiin

Koulumaailmassa on opetussuunnitelman mukaisesti keskityttävä akateemisen osaamisen lisäksi myös oppilaiden hyvinvoinnin kehittämiseen. Kouluhyvinvointi nähdään tärkeänä teemana, sillä tutkimukset osoittavat suomalaislasten henkisen pahoinvoinnin lisääntyneen. Positiiviseen psykologiaan pohjautuva positiivinen pedagogiikka on Suomessa uusi opetuksellinen suuntaus, jonka avulla pyritään muun muassa lisäämään oppilaan tietoutta omista ja muiden luonteenvahvuuksista ja auttamaan oppilasta näkemään itsestään hyviä puolia hyvinvointia kehittäen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä hyötyjä positiivisen pedagogiikan käytöllä opetuksessa koetaan olevan, miten se ilmenee koulun arjessa ja onko se yhteydessä kouluhyvinvointiin. Laadullisen tutkimuksen aineistonkeruu tapahtui keväällä 2019. Haastatteluihin osallistui seitsemän opettajaa, viisitoista kolmasluokkalaista oppilasta ja kaksi huoltajaa. Havainnointi tapahtui haastatteluihin osallistuneiden oppilaiden luokalla. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineisto- ja teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tulosten perusteella positiivisen pedagogiikan koettiin edistävän oppilaiden ja opettajan emotionaalista ja kognitiivista kehitystä. Sosiaalista kehitystä koettiin tapahtuvan sekä yksilön että koko opetusryhmän osalta. Positiivinen pedagogiikka ilmeni koulun arjessa monipuolisesti ja opettajat keskittyivät myönteisen ja turvallisen oppimisympäristön rakentamiseen, oppilaan aktiivisen toimijuuden ylläpitämiseen, myönteisten tunteiden esille tuomiseen, luonteenvahvuuksien tunnistamiseen ja kasvatuskumppanuuden myönteiseen kehitykseen. Kouluhyvinvoinnin ja positiivisen pedagogiikan osa-alueiden välillä nähtiin olevan yhteyttä. Eniten kouluhyvinvointiin oli yhteydessä positiivisen pedagogiikan osa-alueista myönteinen ja turvallinen oppimisympäristö. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että positiivisella pedagogiikalla on yhteyttä oppilaan kokonaisvaltaiseen kehitykseen ja hyvinvointiin. Tuloksia ja positiivisen psykologian ja pedagogiikan teorioita voivat hyödyntää niin kasvatusalan ammattilaiset kuin huoltajatkin pohtiessaan sekä yksittäisen oppilaan että koko opetusryhmän hyvinvointia ja myönteistä kehitystä. Lisäksi tulokset antavat opettajille vinkkejä positiivisen pedagogiikan toteuttamiseen koulussa

Vihapuheen uhka : Tutkielma demokratian, sananvapauden ja vihapuheen suhteesta

Yksi meneillään olevassa vihapuhekeskustelussa esitetty väite on, että vihapuhe uhkaa demokratiaa. Jotta väitettä vihapuheen uhasta demokratialle voidaan tutkia tarkemmin, on määriteltävä mitä termeillä vihapuhe ja demokratia tarkoitetaan. Huolimatta saamastaan palstatilasta ei vihapuheelle löydy edes yhtä yksittäistä yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Demokratian osalta taas olennaiseksi kysymykseksi muodostuu se, miten demokratia ymmärretään, ja mikä on viime kädessä demokratian arvo. Tutkielmassani esitetään, että vihapuheesta on erotettavissa kaksi eri vihapuheen arkkityyppiä; yksityinen ja julkinen vihapuhe. Yksityinen vihapuhe kohdistuu yleensä rajattuun joukkoon tai yksittäiseen ihmiseen. Lisäksi tällaiset väittämät esitetään yleensä anonyymisti ja yksityisviestein. Julkinen vihapuhe taas voi kohdistua suureen joukkoon ihmisiä ja saattaa ottaa kohteekseen jopa enemmistön. Määritelmällisesti se myös esitetään julkisessa sfäärissä. Vaikka rajanveto ei ole täysin selkeä, sen on tarkoituksena toimia välineenä, jolla vihapuhetta ja sen paikkaa yhteiskunnassa arvioidaan. Demokratian tarkempaa sisältöä ja olennaisia piirteitä analysoidaan tutkielmassani kahden eri demokratiateorian eli aggregatiivisen ja deliberatiivisen demokratiateorian kautta. Tutkielmassani puolustetaan deliberatiivista demokratiateoriaa, jossa kansalaisten osallistuminen julkiseen keskusteluun ja mahdollisuus lausua käsityksensä käsiteltävänä olevasta asiasta ovat korostuneessa asemassa. Kun demokratian arvo kiteytyy osallistumisessa kollektiiviseen päätöksentekoon, demokraattisessa hallintomallissa korostuvat keskustelun avoimuus ja sananvapaus. Sananvapauden arvo voidaan ymmärtää joko instrumentaalisena tai päämääränä sinänsä. Esitän tutkielmassani, että sananvapauden molemmat puolet tukevat demokratian ideaa kansalaisten osallistumisena ja mahdollisuutena lausua käsityksensä poliittisen päätöksenteon kohteista. Vaikka täydellinen sananvapaus tuskin on edes tavoiteltava päämäärä, tulisi sananvapauden ala rajata laajaksi nimenomaan poliittisessa keskustelussa, joka on määritelmällisesti julkista puhetta. Jotta tutkielmani demokratian ja vihapuheen suhteesta ei jää riippumaan pelkästään akateemiseen sfääriin, käsitellään tutkielmassani yhtä merkittävintä ja laajimmin käsiteltyä vihapuhetapausta eli Jussi Halla-ahon korkeimpaan oikeuteen päätynyttä oikeustapausta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tapausta tarkastelleen tutkielmassani demokratian ja sananvapauden näkökulmasta. Tutkielman lopussa suunnataan vielä katse tulevaisuuteen. Olemmeko luisumassa kohti loukkaantumisyhteiskuntaa, jossa huomio kiinnittyy pikemminkin viestin vastaanottajan ensikäden reaktioon kuin viestin esittäjän tarkoittamaan sanomaan. Loukkaantumisyhteiskunta korostaa toimia näkyvän ja julkisen vihapuheen torjumiseen, joka saattaa estää meitä huomaamasta ja puuttumasta tehokkaasti siihen yksityiseen ja yleensä näkymättömään vihapuheeseen, joka on todellinen uhka demokratialle ja demokraattisille yhteiskunnille

Mentorointi sosiaalityön ohjauksen välineenä. Tarkastelussa työelämävalmentajien haastattelut vuosilta 2008-2010

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mentorointia sosiaalityön kontekstissa. Tarkastelun kohteena ovat työelämävalmentajien haastattelujen avulla muodostettu kuvaus mentoroinnin ilmiöstä sosiaalityön ohjauksen välineenä. Mentorointi käsitteellistetään aikaisemman tutkimuksen, sosiaalityön osallisuusteorian sekä Habermasin kommunikatiivisen rationaliteetti -teorian avulla. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineistona on käytetty Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston primaariaineistoa. Aineisto koostuu ammatillisilta taustoiltaan erilaisten työelämävalmentajien haastatteluista. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen aineiston analyysiohjelmalla, Atlas. Tutkimusmenetelmänä on käytetty fenomenografis-hermeneuttista tutkimusotetta. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että mentorointi on kaikilla aloilla käytettävä uusien työntekijöiden perehdyttämisen, työhön opastamisen ja yhteiskuntaan liittämisen työväline ammatillisen sosiaalityön viitekehyksessä. Tulosten perusteella mentorointi ilmiönä rakentuu mentorointirooleista, joissa korostuvat muun muassa koulutus, kokemus ja asenteet. Sitoutumista kumppanuussuhteessa työskentelyyn määrittävät toiminnan tavoitteet, osallistuminen reflektioon sekä sitä kautta esiintuleva toiminnan vaikuttavuus. Työelämävalmentajat näkivat luottamuksen ja sosiaalisen tilan löytymisen edellytyksenä onnistuneelle dialogille. Yksilön valmiudesta muutokseen omassa elämäntilanteessaan vaikuttivat yksilön elämänhallinnan taidot, voimaantuminen ja muutoshalukkuus. Mentorointi näyttäytyy nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa vahvasti ryhmämuotoisena, yhteisöllisenä ja kumppanuuteen perustuvana psykososiaalisena toimintana, joka tukee yksilön vahvuuksia ja kannustaa yhteisölliseen osallisuuteen. Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat sosiaalityö, osallistava sosiaalityö, mentorointi, kommunikatiivinen rationaliteetti, fenomenografinen tutkimu

Optimization in React.js: Methods, Tools, and Techniques to Improve Performance of Modern Web Applications

The complexity of modern web applications leads to increased performance demands to succeed in the competitive market. For example, the complexity and the number of commonly used libraries leads to slower page loading times. Furthermore, the number of slow Document Object Model (DOM) operations increases in single-page applications (SPA), which are currently trending. While the leading JavaScript library, React.js, includes multiple optimization methods, such as virtual DOM, the responsibility of further optimization is left to the developers. This paper examines which techniques, methods, and tools can be utilized in React.js ecosystem to increase the performance of a web application. The used research method is literary analysis. As a result of the literary analysis, the current best optimization techniques, methods and tools are listed, such as decreasing the number of re-renders through best practices of React.js state management and memoization, decreasing loading times, and handling compute-intensive tasks with multithreading and memoization. Furthermore, the overview of the optimization methods in React.js illustrates different techniques. However, some methods require a more custom implementation and thus general concepts, such as HTML5 Web Workers API and Webpack module bundler, are reviewed. Since the presented examples are general and the performance benefits of combinations of the reviewed methods is not predictable, performance profiling through browser developer tools and React.js Profiler component is also introduced. Performance profiling can be used to gain an understanding for the need of optimization and to analyse the actual benefits gained from utilizing the optimization techniques, methods, and tools