Like parent, like child? : The role of resources and life events from an intergenerational perspective

Intergenerational transmission occurs in most aspects of life, influencing our life events and future achievements. This dissertation examines how different resources and life events are related to the individual’s outcomes from the intergenerational perspective. The dissertation approaches these phenomena from three perspectives. First, it is studied how different life events, both positive (such as union formation) and negative (such as losing a parent), are associated with various outcomes of an individual by accounting for parental resources in the light of intergenerational inequalities. Second, the role of parental resources (such as economic and occupational status or educational level) on an individual’s outcomes is examined when facing the above-mentioned life events. In addition to parental resources, it is studied how the parents of an individual’s partner and the resources of the partner´s parents are related to the individual’s outcomes (such as occupational attainment or union dissolution), thus providing new information about intergenerational effects in a seldom studied area. Third, it is examined whether the association between life events and resources is modified by parental resources. In addition, it is examined whether compensation or multiplication occurs, i.e. whether the lack of a resource or a negative life event can be compensated with other resources or whether individuals from different family backgrounds cannot benefit from the resources equally. This dissertation consists of four parts that use Finnish register data (FinGEP) and apply various regression models. The part I examines the role of parental resources when facing a negative event, such as a health problem, by examining how parental resources are linked to the offspring’s probability of receiving a disability pension. The offspring’s labour market status two years after the disability pension is studied using a sample of children born between 1980 and 1985. The part II focuses on the positive life event, union formation, by investigating how changes in the partner’s parents’ resources are related to the individual’s occupational development using a sample of individuals born between 1970 and 1979. The part III analyses how shared life events between spouses are linked to union dissolution behaviour by investigating the role of both partners’ parental divorce on the couple’s union dissolution risk and comparing the associations between cohabitation and marriage. Lastly, the part IV studies the timing of an event by examining how a child’s age at parental death is related to the child’s educational attainment using a sample of children born between 1982 and 1990. Life events and parental resources contributed to the children’s adulthood outcomes in all studies, and the associations between life events and an individual’s outcome often varied by parental resources. For example, children with high parental resources were more frequently in education and employment after receiving a disability pension, demonstrating that high parental resources were helpful after facing a negative event (i.e. health problem). This finding supported the theory of compensatory advantage. In addition to the parental resources, extended family networks through partnering had positive associations: the change in the partner’s parents’ resources (i.e. union formation) are positively related to an individual’s occupational development. However, the high resources of the partner’s parents only benefited individuals whose own parental resources were high, which supports the multiplication theory. Evidence on shared life events between spouses demonstrates cumulative processes: children of divorced parents had a higher risk for union dissolution; the risk was even higher if both couple’s parents had divorced. This association was stronger in marriage than in cohabitation. In addition, the timing of a life event was found to be important: the younger the child was when the child experienced parental death, the more adverse was the effect of parental death. No variation between parental resources was observed, but children with low resources are more likely to encounter parental death than individuals with high resources, thus some support for the theory of cumulative (dis)advantage is found. To conclude, the interplay between life events and resources of an individual’s own parents and extended family networks is clear in the individual’s outcomes. Individuals with high resources are often less affected by negative life events than individuals with low resources.Ylisukupolvista periytymistä tapahtuu melkein kaikilla elämän osa-alueilla, ja sillä on vaikutusta niin elämäntapahtumiin kuin tulevaisuuden saavutuksiin. Tässä väitöskirjassa tutkitaan, kuinka erilaiset resurssit ja elämäntapahtumat ovat yhteydessä yksilön saavutuksiin ylisukupolvisesta näkökulmasta. Väitöskirja lähestyy tätä ilmiötä kolmesta näkökulmasta. Yksi, tarkastellaan kuinka erilaiset elämäntapahtumat – niin positiiviset (pariutuminen) kuin negatiiviset (vanhemman kuolema) – ovat yhteydessä yksilön erilaisiin saavutuksiin, kun huomioidaan vanhempien resurssit ylisukupolvisen eriarvoisuuden näkökulmasta. Kaksi, tarkastellaan vanhempien resurssien (koulutustaso, taloudellinen, ammatillinen) roolia yksilön saavutuksiin yksilön kohdatessa edellä mainittuja elämäntapahtumia. Vanhempien resurssien lisäksi tutkitaan, kuinka puolison vanhemmat ja heidän resurssinsa ovat yhteydessä yksilön tulemiin, kuten ammattiasemaan tai parisuhteesta eroamiseen. Tämä tarjoaa uutta tietoa ylisukupolvisuudesta harvoin tutkitulla alueella. Kolme, tarkastellaan, vaihteleeko elämäntapahtumien ja resurssien yhteys vanhempien resurssien mukaan. Tätä tutkitaan muuan muassa tarkastelemalla, tapahtuuko kompensaatiota tai multiplikaatiota: voiko resurssin puutetta tai negatiivista elämäntapahtumaa kompensoida muilla resursseilla tai voivatko yksilöt erilaisista perhetaustoista hyötyä resursseista samalla lailla (multiplikaatio). Tämä väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta, joissa käytetään suomalaista rekisteriaineistoa (Kasvuympäristö) ja erilaisia regressiomalleja. Osatutkimus I käsittelee vanhempien resurssien roolia negatiivisen elämäntapahtuman (terveysongelma) kohdatessa, tarkastelemalla, kuinka vanhempien resurssit ovat yhteydessä jälkikasvun todennäköisyyteen saada työkyvyttömyyseläkettä, ja jälkikasvun työmarkkina-asemaa kaksi vuotta työkyvyttömyyden jälkeen käyttäen otosta lapsista, jotka ovat syntyneet vuosien 1980 ja 1985 välillä. Osatutkimus II käsittelee positiivista elämäntapahtumaa (pariutumista) ja siinä tarkastellaan, miten muutos puolison vanhempien resursseissa on yhteydessä yksilön urakehitykseen käyttäen otosta yksilöistä, jotka ovat syntyneet vuosien 1970 ja 1979 välillä. Osatutkimus III analysoi, kuinka jaetut elämäntapahtumat puolisoiden kesken ovat yhteydessä parisuhteesta eroamiseen tutkimalla mikä rooli molempien puolisoiden kokemalla vanhempien avioerolla on pariskunnan eroriskiin, ja vertailemalla, onko yhteys erilainen avo- ja avioliitossa. Lopuksi, osatutkimuksessa IV tarkastellaan elämäntapahtuman ajankohdan merkitystä tutkimalla, kuinka lapsen ikä vanhemman kuollessa on yhteydessä lapsen koulutuksellisiin saavutuksiin käyttäen otosta lapsista, jotka ovat syntyneet 1982 ja 1990 välillä. Elämäntapahtumien ja vanhempien resurssien rooli lapsen aikuisuuden tulemissa oli merkittävä kaikissa osatutkimuksissa, ja yhteys elämäntapahtumien ja yksilön tulemien välillä vaihteli usein vanhempien resurssien mukaan. Esimerkiksi lapset, joilla on korkeat vanhempien resurssit, pärjäsivät paremmin työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen, eli korkeat vanhempien resurssit auttoivat negatiivisen elämäntapahtuman (terveysongelma) kohdatessa. Nämä tulokset tukevat kompensatorisen edun (compensatory advantage) teoriaa. Vanhempien resurssien lisäksi pariutumisen myötä tulevilla perheen ulkopuolisilla sukulaisilla on merkitystä: muutos puolison vanhempien resursseissa oli positiivisesti yhteydessä yksilön urakehitykseen, mutta vain yksilöt, joilla oli korkeat vanhempien resurssit, pystyivät hyötymään puolison vanhempien korkeista resursseista. Tämä tukee multiplikaatio - teoriaa. Väitöskirjan mukaan puolisoiden kesken jaetuilla elämäntapahtumilla on merkitystä ja vaikuttaa siltä, että tapahtumat voivat kumuloitua: vanhempien avioeron kokeneilla oli korkeampi eroriski, ja riski oli jopa korkeampi, jos molemmat puolisot olivat kokeneet vanhempien avioeron. Tämä yhteys oli vahvempi avioliitoissa kuin avoliitoissa. Elämäntapahtumien ajankohdalla oli myös merkitystä: mitä nuorempi lapsi on, kun vanhempi kuolee, sitä haitallisempaa vanhemman kuolema on. Tutkimuksessa ei havaittu eroavaisuuksia vanhempien resurssien mukaan, mutta lapset, joilla on matalat resurssit, kohtaavat muita todennäköisemmin vanhemman kuoleman, joten tutkimus tuki myös kumulatiivisten etujen ja haittojen teoriaa (cumulative (dis)advantage). Tiivistäen, elämäntapahtumien sekä vanhempien ja puolison vanhempien resurssien vuorovaikutus näkyi selvästi yksilön tulemissa. Negatiivisilla elämäntapahtumilla näyttää usein olevan vähemmän haitallinen vaikutus yksilöille, joilla on korkeat vanhempien resurssit, kuin yksilöille, joilla on matalat vanhempien resurssit

Cause of parental death and child's health and education: The role of parental resources

Early parental death has been linked to problems in health and educational path. We added to the literature by examining disability pension and various educational outcomes after external (accident, violence, suicide) or natural parental death during childhood or adolescence, taking into account possible heterogeneous associations by parental resources. Using Finnish register data and linear random-effects models, we analysed outcomes of 90,620 and 88,859 children (paternal and maternal death samples, respectively) born between 1982 and 1990. Results indicated lower educational performance and attainment, and a higher probability of disability pension in the bereaved offspring, especially after external parental death. Half of these connections were explained after adjusting for childhood family characteristics. Having a highly educated surviving parent might protect from negative educational and health outcomes. The findings were partly similar for father's and mother's deaths. We demonstrated that the negative associations between parental death and child wellbeing differ by cause of death and parental resources. Cause of death and overall family circumstances should both be considered when analysing child outcomes after parental loss.</p

Neighbourhood effects on psychiatric disorders among Finnish adolescents : The moderating impact of family background

Publisher Copyright: © 2021 The AuthorsWe study whether childhood neighbourhood context affects mental health in adolescence in Finland. We also examine heterogeneous effects by family background. By exploiting register data for 1999–2018, we use sibling fixed effects models to gain more robust evidence on the existence of neighbourhood effects. We do not find evidence of an association between neighbourhood characteristics and psychiatric disorders within families. Differences in the effects by family background were not consistent, and variation was mainly found in random effects models. In general, observed family characteristics were strongly associated with psychiatric disorders. This means that interventions should be targeted to children at risk rather than certain neighbourhoods.Peer reviewe

Is Parental Divorce Homogamy Associated With a Higher Risk of Separation From Cohabitation and Marriage?

Numerous studies have shown that parental divorce is associated with an increase in adult children's divorce risk. We extend this literature by assessing how parental divorce on both sides of a couple is related to their partnership dynamics, specifically, whether there is parental divorce homogamy and whether a history of parental divorce for both partners is associated with increased dissolution risks for cohabiting and married unions. We use Finnish Census Panel data on 28,021 cohabiting and marital partnerships to conduct event-history models that follow individuals between ages 18 and 45. Findings show substantial parental divorce homogamy. Children with experience of parental divorce have 13% greater odds of cohabiting with and 17% greater odds of marrying a fellow child of divorcees, compared with those whose parents have not divorced. Moreover, contrary to evidence from the United States and Norway, our findings for Finland support an additive—rather than multiplicative—association between parental divorce homogamy and union dissolution. Parental divorce homogamy increases offspring's union dissolution risk by 20% for cohabitation and 70% for marriage, compared with couples for whom neither partner's parents are divorced. In Finland, the sizes of these associations are notably weaker than in the United States and Norway, likely because cohabitation and separation are more widespread and socially accepted in Finland, and an expansive welfare state buffers the socioeconomic consequences of divorce.</p

Parental divorce homogamy and its effect on separation from cohabitation and marriage

Numerous studies have shown that parental divorce increases children’s divorce risk. We extend this literature by assessing how parental divorce on both sides of a (potential) couple affects their partnering dynamics. Specifically, we explore 1) whether there is parental divorce homogamy and whether the parental divorce of both partners adds to the dissolution of both 2) cohabiting and 3) married unions. Our analyses use event history models on high-quality Finnish Census Panel data covering 28,021 cohabiting and marital partnerships between ages 18 and 45. We found substantial parental divorce homogamy in that children who experienced parental divorce are 13% more likely to cohabit with and 17% more likely to marry a fellow child of divorce. Moreover, contrary to evidence from the United States and Norway, our findings for Finland support an additive, not a multiplicative, effect. Here, both partners’ parental divorce increases their offspring’s dissolution risk by 20% for cohabitation and 70% for marriage compared to couples where neither of their parents are divorced. We conclude that parental divorce on both sides of a couple affects family formation processes at multiple stages. In Finland, these effects are notably less than previously found in the United States. This is likely because cohabitation and separation are wide-spread and socially accepted in Finland and an expansive welfare state buffers the socio-economic consequences of divorce. </div

Neighbourhood effects on psychiatric disorders among Finnish adolescents: The moderating impact of family background

We study whether childhood neighbourhood context affects mental health in adolescence in Finland. We also examine heterogeneous effects by family background. By exploiting register data for 1999–2018, we use sibling fixed effects models to gain more robust evidence on the existence of neighbourhood effects. We do not find evidence of an association between neighbourhood characteristics and psychiatric disorders within families. Differences in the effects by family background were not consistent, and variation was mainly found in random effects models. In general, observed family characteristics were strongly associated with psychiatric disorders. This means that interventions should be targeted to children at risk rather than certain neighbourhoods.</div

Parental criminality and children's educational attainment: A population-based extended family study

ObjectivesWe examine how parental criminality is associated with offspring education at different educational stages from primary to tertiary education and conduct separate analyses for non-violent and violent crimes and incarceration, and for paternal and maternal criminality.MethodsWe use Swedish total population register data of 513,886 children and their parents and estimate both population-level linear probability models and cousin fixed-effects models.ResultsParental criminality was negatively associated with all stages of offspring education. In population-level models accounting for parental education, the strongest associations were observed for parental violent crimes and incarceration with offspring secondary education completion (beta: −0.16 to −0.18). Cousin fixed-effects models suggested that family-level unobserved heterogeneity played a role in the associations as they were reduced when analyzing cousins differently exposed to parental criminality.ConclusionsParental criminality is negatively associated with offspring educational attainment, and the associations are in part due to shared familial factors. The association is different at different educational stages and for parental violent vs. non-violent crime.</p

Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät sotatieteissä käyttäytymistieteiden näkökulmasta

Sotatieteet ovat tavalla tai toisella linkittyneet keskeisesti käyttäytymistieteisiin. Tutkimusta voi tehdä sekä laadullisin että kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Käytännössä kiinnostuksen kohteena ovat reaalimaailman ilmiöihin liittyvät tutkimusongelmat, ja tämän teoksen näkökulmasta ajateltuna ne esiintyvät usein juuri Puolustusvoimien kontekstissa. Mikäli tutkimuksen tarkoituksena on tehdä päätelmiä laajemmista joukoista, kuten esimerkiksi joukko-osastojen varusmiesten mielipiteistä ja arvoista, on kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien käyttö välttämätöntä. Usein sellaiset kysymykset, kuten “kuinka paljon..”, “eroavatko..” ja “selittääkö” ovat luonteeltaan tutkimuskysymyksiä, joita kannattaa selvittää hyödyntämällä juuri kvantitatiivista tutkimusaineistoa. Tällöin tavoitteena on pyrkiä erottelemaan ilmiössä esiintyvät säännönmukaisuudet satunnaisista piirteistä. Tutkimuskysymys voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: millaisia ominaisuuksia löytyy sellaisilta varusmiehiltä, jotka kokevat suorituskykynsä sodassa korkeaksi? Tässä kirjassa onkin tarkoituksena pureutua tarkemmin kvantitatiivisiin tutkimusmenetelmiin juuri Puolustusvoimien kontekstissa. Esittelyn kohteena ei ole kvantitatiivinen analyysi sellaisenaan, vaan tavoitteena on tuoda esille menetelmien sovellettavuus selvitettäessä erilaisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä. Empiirisessä tutkimuksessa menetelmät eivät ole pääroolissa vaan ennemminkin tulkinta ja ymmärrys siitä, mitä niillä voi tehdä. Toisin sanoen kvantitatiiviset analyysimenetelmät tulisi nähdä pikemminkin välineinä, joiden avulla voimme tutkia reaalimaailman ilmiöitä. Käytämme tässä opetusmateriaalissa Varusmiesten loppukyselyyn perustuvaa aineistoa, joka on kerätty kolmesta kuvitteellisesta joukko-osastosta, joita ovat Poutuan jääkärirykimentti, Vattulan prikaatti ja Nervannan prikaatti. Tavoitteena on esitellä erilaisia kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä, opettaa SPSS-ohjelman käyttöä sekä tutkimustulosten relevanttia tulkintaa. Kuvien ja taulukoiden numerointi on tässä kirjassa kappalekohtaista