Oikeuspsykiatria ja lainsäädäntö : Oikeuspsykiatriaa koskeva lainsäädäntö pohjoismaisessa vertailussa

Oikeuspsykiatria on lääketieteen erikoisala. Sen tehtävänä on muun muassa tutkia mielenterveyden häiriöitä ja niiden vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen, sekä rikollisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyä. Oikeuspsykiatrien asiantuntemusta hyödynnetään myös tuomioistuimissa. Oikeuspsykiatrisilla mielentilatutkimuksilla tuotetaan tuomioistuimen pyynnöstä tutkimukseen perustuvaa tietoa rikosprosessissa olevan henkilön tekoaikaisesta ja tutkimuksen aikaisesta mielentilasta. Tässä työpaperissa selvitetään oikeuspsykiatriaan liittyvää lainsäädäntöä Suomessa, Irlannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Selvityksen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön (STM), oikeusministeriön (OM), Helsingin yliopiston (HY) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toisiaan sivuavat selvitystarpeet. Työpaperin tarkoituksena on tuottaa pohjatietoa ja vertailumateriaalia lainsäädännön uudelleenarvioinnin ja kehittämisen tueksi. Se tarjoaa selvitystä muun muassa siihen, millaisia ratkaisuja on järjestetty vaarallisten väkivaltarikollisten kohtelulle psykiatrisessa sairaanhoidossa. Lisäksi selvitys tuottaa tietoa mielentilatutkimustoiminnan ja oikeuspsykiatristen potilaiden hoitopolun kehittämiseksi, alan lainsäädännön ja tuntemuksen laajentamiseksi

Vaarallisuuden arviointi – sattuman summaako?

Artikkeli on kirjallisuuskatsaus vaarallisuuden ja väkivaltariskin arviointimenetelmistä ja niiden käyttökelpoisuudesta oikeuspsykiatrisen tehtäväalueen ja oikeuslaitoksen tarpeisiin. Lisäksi artikkelissa pohditaan ja etsitään vastausta seuraaviin kysymyksiin: Miten määritellään rikoksentekijän vaarallisuus tai väkivaltariski? Voidaanko rikoksentekijän vaarallisuutta tai riskiä syyllistyä uudestaan väkivaltaiseen tekoon ylipäätään ennalta arvioida? Jos voidaan, mikä on validi menetelmä arvioida vaarallisuutta tai väkivaltariskiä? (Edilex-toimitus

Mielentilatutkimusten väheneminen ja väkivaltarikollisten psykiatrinen hoito

Hankkeessa selvitettiin mielentilatutkimusten vähenemisen syitä ja seurauksia, alentuneesti syyntakeisten hoidon toteutumista vankilassa sekä psykiatrisista syistä keskeytettyjen vankeusrangaistuksen määriä. Aikaisempia havaintoja vahvistaen mielentilatutkimusten määrä vaikuttaa laskeneen sen seurauksena, että alentunut syyntakeisuus -kategorian käyttö on supistunut marginaaliseksi. Tutkimusten määrään näyttävät vaikuttaneen myös oikeudenkäymiskaareen vuonna 2006 tehty muutos sekä henkirikosten määrän väheneminen. Alentuneen syyntakeisuuden kategoria puolestaan on vähentynyt lääketieteellisissä diagnoosikäytännöissä ja persoonallisuushäiriöiden arvioinneissa tapahtuneiden muutosten takia. Syyntakeisuussäännösten soveltamiskäytäntöä kiristivät myös korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut etenkin 2000-luvulla.Alentuneesti syyntakeisiksi katsotut henkilöt vaikuttivat hyötyvän mielentilatutkimuksesta. Alentunutta syyntakeisuutta ei kuitenkaan tunnisteta erityisen kohtelun syyksi vankilassa, mutta ryhmän rangaistusajan suunnitelmissa terveydellisiä tavoitteita huomioitiin. Heillä oli myös muita vankeja enemmän terveyteen liittyviä käyntejä vankilan ulkopuolella. Alentuneesti syyntakeisten tarpeenmukainen hoito tulee turvata vankilassa sekä lisätä keinoja hoitoon sitouttamiseksi. Vankeusrangaistuksia on keskeytetty lisääntyvästi psykiatrisen tahdosta riippumattoman hoidon tarpeen vuoksi

Kompressiosidonta ja alaraaja-amputaatiotyngän sidonta : Videoita opetukseen ja itseopiskelun tueksi

Opinnäytetyön taustalla oli Tampereen ammattikorkeakoulun opettajien esiin nostama tarve uudelle opetusmateriaalille sidonnan orientoivaan harjoitteluun. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa näyttöön perustuvaa videomateriaalia käytettäväksi orientoivaan harjoitteluun ja itseopiskelun tueksi hoitotyön keskivaiheen kirurgisen hoitotyön opiskelijoille. Tavoitteina oli, että keskivaiheen opiskelijat oppivat oikean sidontatekniikan ja ymmärtävät oikeanlaisen sidonnan merkityksen potilaan hoitotyössä sekä hänen terveytensä ja elämänlaatunsa edistämisessä. Opinnäytetyön tehtävänä oli vastata kysymyksiin mikä on sidonnan merkitys alaraajaturvotusta, laskimoperäisiä haavoja ja alaraaja-amputaatiotynkiä hoidettaessa, millainen on hyvä sidontatekniikka kompressio- ja alaraaja-amputaatiosidoksia tehtäessä sekä millainen on hyvä opetusvideo. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena, ja se koostuu raportista ja tuotoksesta. Tuotoksena valmistui neljä näyttöön perustuvaa videota, jotka julkaistiin YouTube-alustaa käyttäen. Opinnäytetyön teoreettiset lähtökohdat olivat kompressiosidokset, alaraaja-amputaatiotynkien sidokset, alaraajaturvotus, laskimoperäiset alaraajahaavat, reisi- ja sääritynkä, sidontatekniikka sekä hyvä opetusvideo. Tuotos havainnollistaa kompressiosidosten ja alaraaja-amputaatiotynkien sidonnan tekniikkaa soveltuen opetuksen tueksi ja itseopiskelumateriaaliksi. Videoilla kuvataan oikeanlaiset sidontatekniikat anatomisen ja spiraalisidoksen sekä reisi- ja sääritynkien sidonnassa. Opinnäytetyön tekijät esiintyvät itse videoilla esiintyen vuorotellen hoitajana ja potilaana. Toinen tekijöistä toimii kertojana kaikilla videoilla. Videot tehtiin mahdollisimman yksinkertaisiksi ja lyhyiksi, jotta huomio keskittyy itse sidontatekniikkaan ja sidosmateriaaleihin. Laskimoperäisten alaraajaturvotusten ja -haavojen hoidossa kompressiohoito on tärkein lääkkeetön eli konservatiivinen hoitomuoto. Laskimoperäisen vajaatoiminnan taustalla altistavina tekijöinä ovat muun muassa ikääntyminen ja lihavuus. Alaraajaturvotus voi hoitamattomana kroonistua ja kehittyä alaraajahaavaksi. Suomessa tehtävien alaraaja-amputaatioiden taustalla jopa 80 % on diabetes tai verenkiertohäiriö. Hoitokeinojen kehittymisestä huolimatta raajan menettämisen riski kasvaa väestön ikääntyessä. Arvion mukaan vuonna 2060 iäkkäiden osuus koko väestöstä olisi 29 %. Sidonta on edullinen hoitomuoto, jota voidaan käyttää kalliimpien ja kajoavampien hoitomuotojen sijasta. Sitojan tulee tuntea erilaiset sidostyypit ja ymmärtää sidonnan vaikutukset, sillä vääränlainen sidonta voi aiheuttaa potilaalle vahinkoa. Jatkotutkimuksena voisi kartoittaa hoitohenkilökunnan tietoja ja osaamista sidontoihin liittyen.The purpose of this study was to provide evidence based video material for teaching and self-learning for the second year nursing students. The objective of the study was to support learning of the technique and importance of correct bandaging techniques. The focus was on producing a series of short educational videos to illustrate correct techniques of compression bandaging and bandaging of lower limb amputation stumps. The study consists of the theoretical framework, the report of the study and the product. The theoretical section explores treatment of chronic venous insufficiency and lower-limb amputations, focus being on the bandaging as a treatment. Information on characteristics and production of educational video material is also provided. The report illustrates the progression of the thesis and the video production. A nursing student has to learn the correct technique in bandaging to be able to apply bandages safely while working in their future career. Using correct bandaging techniques is significant for the healing progress and the patients’ quality of life. To support the learning, educational videos can be used to enhance learning in class and to provide the students a possibility to self-learning

Syyntakeisuus ja sen arviointi

Tutkielman tarkoituksena on tutkia syyntakeisuusinstituutiota Suomessa. Tutkielmassa perehdytään syyntakeisuuden, alentuneen syyntakeisuuden ja syyntakeettomuuden määritelmiin sekä valaistaan syyntakeisuuden historiallista kehitystä ja oikeuskäytäntöä. Tavoitteena on myös tutkia syyntakeisuutta selventävien mielentilatutkimuksien määriä ja niissä tapahtuneita vaihteluita. Jotta asiasta saadaan hieman laajempi ja monipuolisempi käsitys, perehdytään myös Ruotsin vastaavaan järjestelmään, joka poikkeaa oleellisesti Suomen järjestelmästä. Syyntakeinen rikoksentekijä on henkilö, joka ymmärtää tekojensa seuraukset ja pystyy kontrolloimaan omaa käyttäytymistään sekä mukauttamaan toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla. Rikoksentekijän rangaistusvastuun edellytyksenä on, että tekijä on iältään, henkiseltä kypsyydeltään ja psyykkiseltä terveydentilaltaan vähimmäisedellytykset täyttävä (RL 3:4.1). Suomen rikoslain mukaan henkilöä pidetään lähtökohtaisesti syyntakeisena. Tuomioistuin voi pyytää asiantuntijan arvion henkilön syyntakeisuudesta ja mielentilasta. Mielentilalausunnossa otetaan kantaa tutkittavan psyykkiseen terveydentilaan. Asiantuntijan arviosta huolimatta, tuomioistuin tekee oman itsenäisen päätöksensä henkilön syyntakeisuudesta. Se voi poiketa asiantuntijan lausunnosta. Mikäli henkilö on syyntakeeton, hänet jätetään suomalaisessa järjestelmässä rangaistukseen tuomitsematta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittää henkilön psykiatrisen hoidon tarpeen mielentilatutkimuksen yhteydessä ja voi määrätä tahdonvastaiseen hoitoon mielenterveyslain nojalla (MTL 3:17). Ruotsissa jokaista rikoksentekijää pidetään vastuullisena tekemäänsä tekoon, myös mieleltään sairaita. Siellä rikoksentekijöitä ei jaotella syyntakeisiin, alentuneesti syyntakeisiin ja syyntakeettomiin, vaan syyntakeisuuskysymykset otetaan huomioon vasta seuraamusvalinnassa. Ruotsalaisessa järjestelmässä on mahdollista, että tuomioistuin tuomitsee oikeuspsykiatrisen hoitorangaistuksen mielisairaalle rikoksentekijälle (Brb 1:3). Suomessa mielentilatutkimuksia tehdään nykyään alle sata tutkimusta vuodessa. Ruotsissa samantyyppisiä tutkimuksia tehdään noin viisi kertaa enemmän ja kevyempiä tutkimuksia yli tuhat vuosittain. Yksi selittävä tekijä määräerolle on seuraamusvalinnassa, eritoten Ruotsin hoitorangaistuksen tuomitsemisen mahdollisuudessa. Yleisesti ottaen syyntakeisuuden käsite on tiukentunut kummassakin maassa viimeisien vuosikymmenien aikana, sen soveltamisesta ja sisällöstä käydään jatkuvaa keskustelua

Pellettiliiketoiminnan toimitusketjun prosessien kehittäminen

Opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä työn tilaajan pellettiliiketoiminnan toimitusketjuun ja sen operatiivisiin prosesseihin, sekä selvittää mahdollisia kehittämiskohteita toimitusketjun toiminnassa. Työssä keskityttiin tilaus-toimitus-laskutusketjuun, koska kyseisen tiimi oli muodostettu hiljattain vastaamaan toimitusketjuprosesseista. Työssä perehdyttiin puupellettien valmistusprosessiin, käyttömääriin sekä tulevaisuudennäkymiin. Lisäksi käsiteltiin toimitusketjua ja sen kehittämistä, sekä luotiin lyhyt katsaus Lean-ajatteluun toimitusketjun näkökulmasta. Tilaajan toimitusketjun kehittämiskohteita selvitettiin laajamittaisella perehtymisellä liiketoiminnan operatiivisiin prosesseihin, sekä puolistrukturoidulla haastattelulla pellettiliiketoiminnan ohjausryhmän jäsenille. Haastattelun kysymykset koskivat pääasiallisesti toimitusketjua ja sen muuttuneita työnkuvia. Selvityksen tulokset kehityskohteiden osalta olivat selkeät. Etenkin haastatteluissa nousi esiin tarve paremmalle tiedonkululle ja tiedon saatavuudelle, järjestelmäosaamiselle sekä kuljetusliikkeiden perehdyttämiselle. Lisäksi haastattelukysymyksissä oli kysymys ympärivuorokautisen päivystyksen tarpeellisuudesta, jota ei tulosten perusteella todettu nykymallisessa liiketoiminnassa tarpeelliseksi, mutta asian organisoiminen kestävällä tavalla herätti huolta. Kehittämiskohteet eivät liittyneet toimitusketjutiimin uusiin tehtäviin, joten toimintamallin muutoksen voidaan katsoa sujuneen erittäin hyvin. Kehitysehdotuksia muodostettiin selvitettyjen tulosten pääkohtien osalta, mutta etenkin kuljetusliikkeiden perehdytyksen suhteen tarvittaisiin laajempi selvitys

Metsäaiheisen opetusmateriaalin laatiminen luontokoulu Korennolle

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia Tampereen luontokoulu Korennolle metsäopetusmateriaalia mukaillen ympäristöopin sisältökokonaisuuksia uudesta vuoden 2016 perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Uudessa opetussuunnitelmassa nostetaan esille ilmiöperusteista oppimista ja erilaisten oppimisympäristöjen käyttämistä. Ilmiöperusteisessa oppimisessa perehdytään tutkivaan oppimiseen ja hyödynnetään aihekokonaisuuksista riippuen luonnollisia ympäristöjä ja tilanteita. Luontokoulut ovat yksi esimerkki erilaisista oppimisympäristöstä. Tampereen luontokoulu Korento tarjoaa erilaisia luonto-opetuspäiviä tamperelaisille päiväkoti- ja kouluryhmille. Tavoitteena oli luoda yksinkertaisia, toiminnallisia ja leikkisiä opetusmateriaaleja. Uudessa opetussuunnitelmassa kannustetaan toimintatapaan, jossa opitaan elämyksellisesti, havainnoimalla ja yhdessä tekemällä. Myönteiset tunnekokemukset ja oppimisen ilo innostavat uusien asioiden opetteluun. Kohderyhmäksi valittiin vuosiluokat 3–6. Opetusmateriaalit laadittiin lainattaviksi materiaaleiksi, eli Tampereen alakoulut voivat halutessaan lainata metsäopetuspakettia luontokoululta. Materiaalit on suunniteltu vapaasti yhdisteltäviksi, monipuolisiksi ja helppokäyttöisiksi. Leikit ja harjoitukset koostuvat muun muassa metsätalouden perusasioista, jokamiehenoikeuksista sekä lajitunnistuksesta. Opetuspaketin avulla pyrittiin mahdollistamaan luontokoulutyyppistä opetusta myös kouluryhmille, jotka eivät pääse vierailemaan luontokoululle. Lainattavan opetuspaketin tekemisessä huomioitiin erilaiset oppimisympäristöt ja harjoitusten soveltuvuus kaupunkiluontoon. Opetuspaketin tavoitteena on myös rohkaista luokanopettajia perehtymään metsäteemaan ja käyttämään lähimetsiä tai puistoja hyödyksi päivittäisessä opetuksessa. Materiaalien laadinnassa huomioitiin erilaiset opetustyylit, mutta suurin osa tehtävistä on laadittu ryhmä- tai parityöskentelyä tukeviksi. Materiaalien koostaminen alkoi ympäristökasvatukseen tutustumisesta, olemassa olevan aineiston tutkimisesta ja uuteen sekä vanhaan opetussuunnitelmaan perehtymisestä. Opetussuunnitelman ympäristöopin teemat toimivat opetusmateriaalien ohjenuorena. Tuloksena on toiminnallinen metsäteemainen opetuspaketti, joka sisältää jokaiseen harjoitukseen selkeät ohjeet. Osassa materiaaleista on havainnollistavia kuvia, jos ne ovat harjoituksen ymmärtämisen kannalta oleellisia. Opetuspaketti on monipuolinen kokonaisuus, josta löytyy harjoituksia jokaiselle. Metsäopetuspaketti on lainattavissa luontokoulu Korennolta.The primary purpose of this thesis was to create forest themed learning material for nature school Korento, following the principles of the new national core curriculum for basic education 2016. The reformed core curriculum will be brought into use gradually starting in August 2016. The target was to create fun, functional and experimental materials for grades 3-6. It encourages the use of different learning environments such as activity based nature schools. Nature schools are schools which provide nature learning days for school groups. The first part of the thesis deals with the theory of environmental education and the old and the new core curriculum. The next step in creating the learning materials was an analysis of the core curriculum for environmental studies, particularly the parts dealing with nature and forests. The practical outcome of the thesis is a functional forest themed educational package which has unambiguous instructions for every single exercise. The forest education package is a versatile entirety that provides something for everyone. Materials are designed to be lent for elementary schools that are interested in learning more about Finnish forests and they are designed to be versatile, user- friendly and easily combinable. Examples of the exercises and games are basics of forestry, species identification and everyman’s rights. This loanable educational package takes into account different learning environments, teaching styles and the possible urban nature. The educational package aims to encourage teachers to use nearby forests and parks in every day learning. Positive experiences, hands on learning and the joy of learning encourage to learn new things