Lasten kuluttajataitojen tukeminen alkuopetuksessa

Tiivistelmä. Hyvin pienetkin lapset oppivat asenteita rahan käyttämiseen ja monella alkuopetusikäisellä on jo ensimmäisiä kokemuksia itsestään taloudellisena toimijana. Opetussuunnitelmassa opetuksen tavoitteena on oppilaiden kannustaminen oman talouden hallintaan, kohtuullisuuteen ja säästäväisyyteen. Kuluttajakasvatuksen osittain abstraktin luonteen ja aiheen henkilökohtaisuuden vuoksi opetuksen suunnitelmallisuus korostuu. Jotta lapsi voisi kokea kuluttajakasvatuksen merkityksellisenä, opetusmenetelmien tulisi pohjautua oppijan omiin kokemuksiin ja arkeen. Kuluttajuutta on kuitenkin tutkittu vähän lasten näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten lasten kuluttajataitoja voidaan tukea alkuopetuksessa. Tähän päätutkimuskysymykseen pyritään vastaamaan apukysymysten avulla: mistä kuluttajakasvatus koostuu sekä millaisia kokemuksia alkuopetusikäisillä lapsilla on itsestään kuluttajina. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa lähestymistapa on fenomenografinen. Tutkimuskysymyksiin on pyritty vastaamaan kirjallisuuskatsauksella aiempiin tutkimuksiin. Lisäksi tutkimusta varten on haastateltu 2. luokan oppilaita sekä havainnoimalla heitä monialaisen opetuskokonaisuuden yhteydessä toteutetun kauppavierailun aikana. Pohjoismaisen ministerineuvoston (2010) jaottelun mukaan kuluttajakasvatuksen pääteemat ovat kestävä kulutus ja media- ja teknologialukutaito. Kuluttajakasvatuksessa tavoitteena on liittää nämä teemat kaikkiin kuluttajakasvatuksen neljään osa-alueeseen: kotitalouden hallinta ja osallisuus, kuluttajakauppa, yksityistalous, markkinointi ja kaupallinen media. Alkuopetusikäisille lapsille suunnattuja valmiita kuluttajakasvatusmateriaaleja ja lasten kirjallisuutta on heikosti saatavilla. Tavoitteena on osallistaa lapsia kodin toimintoihin ja päätöksentekoon. Haastatteluissa tuli ilmi, että osa lapsista osallistui kotona esimerkiksi ostoslistan tekemiseen. Opettaja on avainasemassa perheiden kannustamisessa avoimeen keskusteluun oman talouden hallinnasta ja suunnittelusta

Luokanopettajien käsityksiä lasten kuluttajakasvatuksesta alakouluissa

Tiivistelmä. Nykyisin kulutusyhteiskuntaan sosiaalistutaan lapsuudesta saakka, eikä markkinoilla toimiminen ole helppoa, sillä tuotteiden ja palveluiden valikoima kasvaa kaiken aikaa ja informaatiota on paljon tarjolla. Ilmiönä kuluttaminen on monimutkainen ja ristiriitainen. Puutteelliset talous- ja kuluttajataidot lisäävät eriarvoisuutta, kun arjen hallintaan tarvittavia työkaluja ei ole. Kuluttajakasvatuksen sisällyttäminen perusopetukseen edistää tasa-arvoa, sillä se auttaa ymmärtämään markkinoiden toimintamekanismeja ja vahvistaa kykyä tehdä päätöksiä markkinoilla. Elämänmakuinen kuluttajakasvatus vaatii opettajalta kuluttajakasvatuksellista osaamista ja pedagogista herkkyyttä. Ilmiönä kuluttajakasvatusta on tutkittu varsin vähän luokanopettajien näkökulmasta, joten tutkimusasetelma on hedelmällinen laadulliselle fenomenografiselle tutkimukselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää luokanopettajien käsityksiä lasten kuluttajakasvatuksesta alakoulukontekstissa ja sitä kautta pohtia, miten luokanopettajien kuluttajakasvatuksellisia valmiuksia voidaan tukea. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta luokanopettajaa. Aineistolähtöisen analyysin tuloksena muodostettiin kategorioita, jotka kuvaavat tutkimukseen osallistuneiden luokanopettajien käsityksiä lasten kuluttajakasvatuksesta alakouluissa. Nämä kategoriat ovat: kuluttajakasvatuksen teemat; toimijat, heidän roolinsa ja kuluttajakasvatuksen konteksti; opetusmenetelmät; kuluttajakasvatuksen haasteet alakoulussa sekä luokanopettajien odotukset ja toiveet. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan luokanopettajat liittävät seuraavat teemat lasten kuluttajakasvatukseen alakoulussa: kestävä kehitys, media- ja teknologialukutaito, henkilökohtainen talous, kotitalouden hallinta ja osallisuus, vastuullinen yhteiskunnallinen osallistuminen sekä työelämätaidot ja yrittäjyys. Kuluttajakasvatus nähtiin sekä perheiden että koulujen tehtäväksi, mutta luokanopettajien käsitykset vastuun jakautumisesta vaihtelivat. Opetus koettiin pitkälti opettajalähtöiseksi riippuen esimerkiksi opettajan omasta kiinnostuksesta ja pätevyyden tunteesta aiheen käsittelyyn. Vaikka luokanopettajat toivat laajasti esille erilaisia opetusmenetelmiä kuluttajakasvatukseen liittyen, keskustelut oppilaiden kanssa ja valmiiden materiaalien hyödyntäminen korostuivat vastauksissa. Haasteiksi koettiin esimerkiksi opetussuunnitelman ylikuormittuneisuus, ajan puute, budjettirajoitteet, verkostoitumisen haasteet ja opettajan kokema epävarmuus. Toiveissa ilmenivät esimerkiksi vuorovaikutteinen ideapankki kuluttajakasvatuksen aiheiden käsittelemiseksi ja aiheiden huomioiminen opettajien koulutuksessa. Valtavasti kehityspotentiaalia on kuluttajakasvatuksen eri sidosryhmien välisessä verkostoitumisessa sekä paikallisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Perheillä voi myös olla erilaisia käsityksiä kodin ja koulun rooleista lasten kuluttajakasvatuksessa, joten aktiivisempaa keskustelua tarvitaan yhteisten tavoitteiden luomiseksi

Seasonal patterns and controls on net ecosystem CO2 exchange in a boreal peatland complex

We measured seasonal patterns of net ecosystem exchange (NEE) of CO2 in a diverse peatland complex underlain by discontinuous permafrost in northern Manitoba, Canada, as part of the Boreal Ecosystems Atmosphere Study (BOREAS). Study sites spanned the full range of peatland trophic and moisture gradients found in boreal environments from bog (pH 3.9) to rich fen (pH 7.2). During midseason (July‐August, 1996), highest rates of NEE and respiration followed the trophic sequence of bog (5.4 to −3.9 μmol CO2 m−2 s−1) \u3c poor fen (6.3 to −6.5 μmol CO2 m−2 s−1) \u3c intermediate fen (10.5 to −7.8 μmol CO2 m−2 s−1) \u3c rich fen (14.9 to −8.7 μmol CO2m−2 s−1). The sequence changed during spring (May‐June) and fall (September‐October) when ericaceous shrub (e.g., Chamaedaphne calyculata) bogs and sedge (Carex spp.) communities in poor to intermediate fens had higher maximum CO2 fixation rates than deciduous shrub‐dominated (Salix spp. and Betula spp.) rich fens. Timing of snowmelt and differential rates of peat surface thaw in microtopographic hummocks and hollows controlled the onset of carbon uptake in spring. Maximum photosynthesis and respiration were closely correlated throughout the growing season with a ratio of approximately 1/3 ecosystem respiration to maximum carbon uptake at all sites across the trophic gradient. Soil temperatures above the water table and timing of surface thaw and freeze‐up in the spring and fall were more important to net CO2 exchange than deep soil warming. This close coupling of maximum CO2 uptake and respiration to easily measurable variables, such as trophic status, peat temperature, and water table, will improve models of wetland carbon exchange. Although trophic status, aboveground net primary productivity, and surface temperatures were more important than water level in predicting respiration on a daily basis, the mean position of the water table was a good predictor (r2 = 0.63) of mean respiration rates across the range of plant community and moisture gradients. Q10 values ranged from 3.0 to 4.1 from bog to rich fen, but when normalized by above ground vascular plant biomass, the Q10 for all sites was 3.3

Teachers’ perceptions of consumer education in primary schools in Finland

Abstract Operating in today’s markets is challenging due to information overload and an expanding choice of products. Children also encounter these complex markets at an early age. Providing consumer education in schools is an excellent opportunity to enhance their ability to think critically and increase their awareness. However, it would be a mistake to ignore the interconnections between consumer education and entrepreneurship education, since active and innovative people are also a prerequisite for future development. Taking advantage of the opportunity to provide consumer education in schools requires teachers to be familiar with consumer issues. This article aims to discuss the perceptions and experiences that primary school teachers in Finland have regarding children’s consumer education in schools. This study was conducted using the phenomenographic qualitative method to analyse data from teacher interviews. The analysis revealed a set of categories that describes the various ways the participants perceive and experience children’s consumer education in schools. These categories include themes, actors, teaching methods and the challenges and expectations teachers relate to children’s consumer education. The findings of this study are worth exploring when planning how to support teachers’ consumer educational competences for a sustainable future. The authors consider that this article is especially valuable for curriculum planners, educators, consumer organisations and parents’ associations, because it shed light on teachers’ perspectives about consumer education