Automation aspects for the georeferencing of photogrammetric aerial image archives in forested scenes

Photogrammetric aerial film image archives are scanned into digital form in many countries. These data sets offer an interesting source of information for scientists from different disciplines. The objective of this investigation was to contribute to the automation of a generation of 3D environmental model time series when using small-scale airborne image archives, especially in forested scenes. Furthermore, we investigated the usability of dense digital surface models (DSMs) generated using these data sets as well as the uncertainty propagation of the DSMs. A key element in the automation is georeferencing. It is obvious that for images captured years apart, it is essential to find ground reference locations that have changed as little as possible. We studied a 68-year-long aerial image time series in a Finnish Karelian forestland. The quality of candidate ground locations was evaluated by comparing digital DSMs created from the images to an airborne laser scanning (ALS)-originated reference DSM. The quality statistics of DSMs were consistent with the expectations; the estimated median root mean squared error for height varied between 0.3 and 2 m, indicating a photogrammetric modelling error of 0.1 parts per thousand with respect to flying height for data sets collected since the 1980s, and 0.2 parts per thousand for older data sets. The results show that of the studied land cover classes, "peatland without trees" changed the least over time and is one of the most promising candidates to serve as a location for automatic ground control measurement. Our results also highlight some potential challenges in the process as well as possible solutions. Our results indicate that using modern photogrammetric techniques, it is possible to reconstruct 3D environmental model time series using photogrammetric image archives in a highly automated way.Peer reviewe

Simulation based models may assist the identification of potentially large outbreaks

vo

Perceptions of Finnish livestock producers regarding the costs of biosecurity

vo

The outcome and timing of death of 17,767 nosocomial bloodstream infections in acute care hospitals in Finland during 1999-2014

Few studies covering all patient groups and specialties are available regarding the outcome of nosocomial bloodstream infections (BSI). We analyzed the role of patient characteristics and causative pathogens of nosocomial BSIs reported by the hospitals participating in national surveillance in Finland during 1999-2014, in terms of outcome, with particular interest in those leading to death within 2 days (i.e. early death). National nosocomial BSI surveillance was laboratory-based and hospital-wide. Data on nosocomial BSIs was collected by infection control nurses, and dates of death were obtained from the national population registry with linkage to national identity codes. A total of 17,767 nosocomial BSIs were identified; 557 BSIs (3%) were fatal within 2 days and 1150 (6%) within 1 week. The 1-month case fatality was 14% (2460 BSIs), and 23% of the deaths occurred within 2 days and 47% within 1 week. The patients who died early were older than those who survived > 28 days, and their BSIs were more often related to intensive care. Gram-positive bacteria caused over half of the BSIs of patients who survived, whereas gram-negative bacteria, especially Pseudomonas aeruginosa, caused more often BSIs of patients who died early, and fungi BSIs of patients who died within 1 week. A significant portion of patients with nosocomial BSIs died early, which underlines the importance of rapid recognition of BSI. Hospital-wide surveillance data of causative pathogens can be utilized when composing recommendations for empiric antimicrobial treatment in collaboration with clinicians, as well as when promoting infection prevention.Peer reviewe

Population-Based Study of Bloodstream Infection Incidence and Mortality Rates, Finland, 2004-2018

We evaluated the incidence, outcomes, and causative agents of bloodstream infections (BSI) in Finland during 2004-2018 by using data from the national registries. We identified a total of 173,715 BSIs; annual incidence increased from 150 to 309 cases/100,000 population. BSI incidence rose most sharply among persons >= 80 years of age. The 1-month case-fatality rate decreased from 13.0% to 12.6%, but the 1-month all-cause mortality rate rose from 20 to 39 deaths/100,000 population. BSIs caused by Escherichia coli increased from 26% to 30% of all BSIs. BSIs caused by multidrug-resistant microbes rose from 0.4% to 2.8%, mostly caused by extended-spectrum beta-lactamase-producing E. coli. We observed an increase in community-acquired BSIs, from 67% to 78%. The proportion of patients with severe underlying conditions rose from 14% to 23%. Additional public health and healthcare prevention efforts are needed to curb the increasing trend in community-acquired BSIs and antimicrobial drug-resistant E. coli.Peer reviewe

Afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksen simuloidut taloudelliset vaikutukset Suomessa

201

Afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksen simuloidut taloudelliset vaikutukset Suomessa

201

Tartuntatautiepidemian koko, kesto ja välilliset vaikutukset ratkaisevat taloudelliset menetykset

Herkästi tarttuvat eläintaudit, kuten suu- ja sorkkatauti, voivat Suomeen levitessään aiheuttaa mittavaa taloudellistavahinkoa. Menetyksiä aiheuttavat mm. taudin hävittämiseen liittyvien toimenpiteiden kustannuksetja kansainväliseen kauppaan liittyvien rajoitusten riski. Riskinhallintatoimien kohdistamiseksi on tärkeäätietää, miten suuria menetyksiä taudinpurkaus voi aiheuttaa ja mitkä tekijät vaikuttavat menetyksiin.Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suurta taloudellista vahinkoa suu- ja sorkkatautipurkausvoisi aiheuttaa tuottajille, kuluttajille ja veronmaksajille ja mistä menetykset johtuisivat. Tässä keskitytäänsikatuotantoon rajoittuvaan tautipurkaukseen ja taloudellisia vaikutuksia tarkastellaan vain sikataloudenosalta. Sikatalous on pitkälle eriytynyt muista tuotantomuodoista, ja vain harvalla sikatilalla on muitaeläimiä. Siat eivät ole taipuvaisia saamaan tartuntaa ilmavälitteisesti.Tutkimusaineistona oli rekisteritietoja, tiloilta ja alan toimijoilta kerättyjä tietoja, sekä aineistoa lihankulutuksesta, viennistä, hinnoista, tuotantokustannuksista ja taudin hävityksen resurssitarpeista. Suu- jasorkkataudin leviämistä sikatilojen välillä arvioitiin Monte Carlo-simulaatiomallilla ja tautipurkauksen taloudellisiavaikutuksia sikamarkkinoilla osittaisen tasapainon mallilla. Taudin leviäminen oletettiin mahdolliseksinaapurileviämisenä alle 3 km säteelle tartuntatilasta sekä tartuntatilalta lähtevän eläinkuljetuksen,eläinkuljetusajoneuvon tai eläinsuojassa tai tilalla käyvän ihmisen välityksellä. Taloudellisia vaikutuksialaskettiin kuluttajille, tuottajille (alkutuotanto ja teurastamot) ja veronmaksajille.Simuloitujen tautipurkausten kuluttajille, tuottajille ja veronmaksajille aiheuttaman taloudellisenhyvinvointitappion mediaani oli 20,5 miljoonaa euroa. Sikatuottajien menetys oli 25,4 miljoonaa euroa javeronmaksajien 1,4 miljoonaa euroa. Kuluttajat hyötyivät alentuneista markkinahinnoista 6,3 miljoonaaeuroa. Mikäli tauti sattui leviämään monelle tilalle, menetykset saattoivat nousta enimmillään yli 50 miljoonaaneuroon.Taloudelliset menetykset olivat yhteydessä tartuntatilojen määrään, tautipurkauksen kestoon, rajoittaviamääräyksiä saavien tilojen määrään ja lihan hintaa alentavaan vientikaupan vähenemiseen. Ensimmäinentautihavainto aiheuttaakin pääosan menetyksistä, mikäli vientikumppanit toimivat eläintautijärjestöOIE:n ohjeiden mukaan. Suurin tuotantovaikutus liittyi rajoittavien määräysten aiheuttamiin menetyksiintartunnasta vapaille tiloille.Taudin maahantulon estäminen on tärkeää. Lisäksi riskinhallinnassa kannattaa kiinnittää huomiotatoimenpiteisiin, joilla taudin leviäminen saadaan pysäytettyä ja tauti hävitettyä maasta nopeasti, sekä tuotantomenetystenehkäisemiseen tartunnasta vapailla tiloilla ja vientimarkkinoilla. Mahdollisia toimenpiteitäovat mm. taudin seurannan tehostaminen tautivapaana aikana, eläinliikenteen putkitus ja teurastusjärjestelytsuoja- ja valvontavyöhykkeillä

Sars - uusiin uhkiin valmistautumista

Kansainvälisen sars-epidemian aiheuttama toiminta Suomessa antoi arvokasta kokemusta odottamattomien tartuntatautiuhkien torjumiseen ja korosti varautumisen merkitystä. Uusien tutkimustietojen tulkinta, niiden käytäntöön soveltaminen, suositusten ja ohjeiden päivittäminen sekä viestintä yleisölle olivat suuri haaste viranomaisille. Avainasemassa ovat tapausten varhainen tunnistaminen torjuntatoimien käynnistämiseksi, tehokas koordinaatio terveydenhuollon organisaatioiden kesken, hyvä eri hallinnonalojen organisaatioiden välinen yhteistyö ja tiedottaminen. Tartuntatautien käytettävissä olevat resurssit ovat riittämättömiä laajan, äkillisen epidemian torjuntaan ja niitä tulisi selvästi vahvistaa olemassa olevissa organisaatioissa