Economics of Smash-Hit Papers: Spillover Evidence from the 'Male Organ Incident'

This study explores the short-run spillover effects of popular research papers. We consider the publicity of 'Male Organ and Economic Growth: Does Size Matter?' as an exogenous shock to economics discussion paper demand, a natural experiment of a sort. In particular, we analyze how the very substantial visibility influenced the downloads of Helsinki Center of Economic Research discussion papers. Difference in differences and regression discontinuity analysis are conducted to elicit the spillover patterns. This study finds that the spillover effect to average economics paper demand is positive and statistically significant. It seems that hit papers increase the exposure of previously less downloaded papers. We find that part of the spillover effect could be attributable to Internet search engines' influence on browsing behavior. Conforming to expected patterns, papers residing on the same web page as the hit paper evidence very significant increases in downloads which also supports the spillover thesis.scholarly spillover; media; blogs; downloads; natural experiment; difference in differences; regression discontinuity design

Pellonhankinnan vaihtoehdot, kustannukset ja peltomarkkinoiden toimivuus

Maatalouden rakennemuutos on Suomessa johtanut viime vuosikymmeninä maatilayritysten tilakoon kasvuun. Peltomarkkinoiden toimivuudella on keskeinen vaikutus maatalouden rakenteen kehitykseen ja maatalousympäristöön. Maatalouspolitiikan muutokset vaikuttavat pellonkäyttöön ja päätöksiin peltojen tuotantokäytöstä tai tuotannon ulkopuolelle pudottamisesta. Tässä selvityksessä selitetään laskelmiin perustuen maatalousyrittäjän pellonhankintaan liittyvää päätöksentekoa. Maatalouden omaisuuseränä peltoon liittyvä erityispiirre on sen käyttö tuotannosta irrotettujen maataloustuen maksuperusteena. Tukiperusteisuus monimutkaistaa peltomarkkinoita ja on selvää että tuet jossakin määrin pääomittuvat pellon hintaan. Peltojen kauppa‐ ja vuokrahinnat ovat kohonneet yhtäjaksoisesti Suomen EU‐jäsenyyden ajan. Vuosien välinen kehitys on ollut vuokrahinnoissa selvästi tasaisempaa kuin kauppahinnoissa. Pellon hankinta on ollut kannattavaa erityisesti pellon arvonnousun ansiosta. Rakennemuutoksen myötä maatilojen kokonaismäärä alenee ja jatkavien tilojen pinta‐alat kasvavat. Vuosina 2000–2012 määrä aleni noin 78 000 tilasta noin 55 000 tilaan. Tilojen keskikoko kasvoi tällä jaksolla 28 hehtaarista 40 hehtaariin. Vuosina 2000–2012 tilakoon kasvusta noin 50 % tapahtui peltokauppojen kautta, 40 % vuokrauksen kautta. Peltoa on raivattu jakson aikana noin 95 000 hehtaaria, joka on 1,7 hehtaaria per tila (2012) ja vastaa siten noin 10 % osuutta tilakoon keskimääräisestä kasvusta. Kokonaispeltoala, mukaan lukien viljelty‐ ja kesantoala, on kuitenkin kasvanut vain 61 000 hehtaaria joten peltoa on jäänyt pois viljelykäytöstä noin 34 000 hehtaaria, joka vastaa yli kolmannesta raivatusta alasta. Viljelijällä on käytössään neljä erilaista vaihtoehtoa pellonhankintaan: Pellon osto, pellon vuokraus, pellonraivaus tai toisen viljelijän pellon sopimuskäyttö osittain tai kokonaan. Kotieläin‐ ja kasvinviljelytilojen tarve pellolle eroaa toisistaan. Kotieläintilalle pelto on paitsi alaa rehuntuotantoon, myös alaa lannanlevitykseen. Peltoalan kautta maksettavat tuotannosta irrotetut tuet tasaavat markkinariskejä. Kotieläintiloille peltoala kotoisten rehujen tuotantoon on samalla riskinhallintaa rehujen hintojen vaihtelua vastaan. Lantaa vastikkeetta luovuttava tila on valmis maksamaan pellosta 2 000–3 000 euroa enemmän, kuin pelkillä kemiallisilla lannoitteilla rehuviljaa tuottava tila, mikäli näiden tilojen kasvintuotannon kannattavuus muuten samalla tasolla. Lantaa vastaanottavan ja luovuttavan tilan välinen maksuhalukkuusero on 1 000–1 500 € / ha. Vuokraa karjatila maksaisi 230–300 € viljatilaa enemmän. Lannanlevityskustannus muodostuu tilalle riippumatta siitä, kenen hallinnassa levitysala on. Mikäli vastaanottaja osallistuu levityskustannuksiin, tasoittuu erotus huomattavasti. Nautakarjatilalla laajaperäinen nurmiviljely tarkoittaa kaiken lannan levittämistä omiin peltoihin ja nurmisadon korjaamista niiltä minimipanostuksella. Tällöin tilan fosforitase on positiivinen ja fosforilannoitusrajoitusten kiristäminen johtaa lisäpeltojen hankintaan. Nurmentuotannossa matala ravinnetase vaihtoehtona matalan lannoitustason sijaan kannustaisi kasvukunnon ylläpitoon, tehostaisi pellonkäyttöä ja pienentäisi painetta pellonraivaukseen.201

How Risky Is the Choice of a University Major?

This paper estimates the monetary returns to different university majors and the risks related to them. The residuals from a Mincer-type income regression are decomposed into unobserved heterogeneity (known to the individual when making her education choice) and risk (unknown to the individual). The risk estimates are corrected for selection by applying the selection correction model of Lee (1983) and an instrument based on the local supply of education in different majors. The differences in risks between different majors are found to be mostly statistically insignificant but differences in returns to majors are larger and significant. Both, income uncertainty and mean returns are found to be larger for men than for women

IPv6-kotiverkon liittäminen Internetin nimipalveluun

Current home networks are very simple containing only a few devices. As the number of devices connected to the home network increases, there is no reasonable way for a user to access devices using only IP addresses. Due to the exponential growth of devices connected to the Internet, the addresses of the current IP version are however soon to be depleted. A new IP version has already been implemented in the Internet, containing a very large amount of addresses compared to the current IP version. Addresses in the new IP address version are also much longer and more complicated. Therefore it is not reasonable to try to use IP addresses alone to access devices anymore. The previous facts force to implement a name service to the home network. Name service is quite similar to that used in the Internet, although the home network version should be much more automatic and user friendly. This means that users do not have to type IP addresses anymore to be able to access services, but they can use meaningful names like in the Internet. The first objective of the thesis is to examine methods to implement as automated name service as possible to the home network. Second objective is to examine connecting the home network name service to the Internet name service. Accomplishing this allows users to access services at home from the Internet. This has to be made in a secure manner to protect the integrity and authenticity of the user information. A live experiment of the thesis concentrates to the second objective of the thesis by establishing the connection and transferring the name service information between home network and the Internet name service. The study and the live experiments indicate that there is still work to be done before the two objectives can be fully accomplished. At the moment there is no convenient way to automatically name devices at home. Connecting to the Internet name service involves also quite a lot of effort, thus requiring more than basic computing skills from the user

Effect of GPS on understanding relationship between mobile map and environment : a field experiment

Objectives: GPS technology enables the visualisation of a map reader's location on a mobile map. Earlier research on the cognitive aspects of map reading identified that searching for map-environment points is an essential element for the process of determining one's location on a mobile map. Map-environment points refer to objects that are visualized on the map and are recognizable in the environment. However, because the GPS usually adds only one point to the map that has a relation to the environment, it does not provide a sufficient amount of information for self-location. The aim of the present thesis was to assess the effect of GPS on the cognitive processes involved in determining one's location on a map. Methods: The effect of GPS on self-location was studied in a field experiment. The subjects were shown a target on a mobile map, and they were asked to point in the direction of the target. In order for the map reader to be able to deduce the direction of the target, he/she has to locate himself/herself on the map. During the pointing tasks, the subjects were asked to think aloud. The data from the experiment were used to analyze the effect of the GPS on the time needed to perform the task. The subjects verbal data was used to assess the effect of the GPS on the number of landmark concepts mentioned during a task (landmark concepts are words referring to objects that can be recognized both on the map and in the environment). Results and conclusions: The results from the experiment indicate that the GPS reduces the time needed to locate oneself on a map. The analysis of the verbal data revealed that the GPS reduces the number of landmark concepts in the protocols. The findings suggest that the GPS guides the subject's search for the map-environment points and narrows the area on the map that must be searched for self-location.Tavoitteet: GPS-teknologia mahdollistaa kartanlukijan sijainnin esittämisen mobiilikartan ruudulla. Kartanlukemista koskevien psykologisten teorioiden mukaan oman sijainnin määrittäminen kartalla edellyttää, että kartanlukija pystyy yhdistämään vähintään kaksi kartalla esitettyä kohdetta vastaaviin ympäristön objekteihin. Kuitenkin GPS-teknologian avulla esitetään yleensä vain yksi piste kartalla, joten GPS ei yksinään tarjoa kartan käyttäjällä riittävästi informaatiota oman sijainnin määrittämiseen. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten kartanlukijat pystyvät hyödyntämään GPS:n tarjoamaa lisäinformaatioita ja miten GPS vaikuttaa oman sijainnin määrittämiseen kartalla. Menetelmät: GPS-teknologian vaikutusta itsensä paikallistamiseen tutkittiin kenttäkokeessa. Koehenkilöille esitettiin mobiilikartan ruudulla kohde, ja heitä pyydettiin osoittamaan suunta kohteeseen. Suunnanosoitustehtävän suorittaminen edellyttää, että kartanlukija määrittää oman sijaintinsa kartalla. Vasta tämän jälkeen kartanlukija voi päätellä suunnan kohteeseen. Tehtävän suorittamisen aikana koehenkilöiden piti ajatella ääneen. Kokeessa kerätyn aineiston avulla selvitettiin, miten GPS vaikuttaa oman sijainnin määrittämiseen tarvittavaan aikaan. Koehenkilöiden tuottamien verbaalisten protokollien avulla tarkasteltiin GPS:n vaikutusta maamerkkisanojen esiintymiseen. Tulokset ja johtopäätökset: Tulokset viittaavat siihen, että GPS-toiminto nopeuttaa oman sijainnin määrittämistä kartalla ja aiheuttaa laadullisia eroja kartanlukijan ongelmanratkaisuprosesseihin. Koehenkilöiden tuottamien verbaalisten protokollien analyysi osoitti, että GPS-toiminto vähentää maamerkkisanojen esiintymistä. Tulokset viittaavat siihen, että GPS vaikuttaa tapaan, jolla koehenkilöt etsivät kartalta ja ympäristöstä tunnistettavia objekteja, ja kaventaa kartan aluetta, jolta etsitään itsensä paikallistamisen kannalta oleellisia symboleja

Earnings Dynamics of Men and Women in Finland: Permanent Inequality versus Earnings Instability

I decompose the variance of earnings of Finnish male and female work- ers to its permanent and transitory components using the approach of Baker (1997) and Haider (2001). I find that the increasing earnings in- equality of men and women is driven by both transitory and permanent components of earnings. In addition, I find considerable differences in earnings dynamics between men and women that have been largely ne- glected in previous studies of earnings dynamics. The inequality among men is dominated by the permanent component. Conversely, permanent and transitory components are of comparable magnitudes to women. As a corollary, men face more stable income paths but with larger perma- nent earnings differences. Women, on the other hand, face more unstable earnings profiles but have smaller permanent differences in earnings. The correlation between initial earnings inequality and its growth is found to be positive for both sexes, implying a divergence of earnings profiles to- wards end of the working career. In addition, earnings instability has risen for both sexes

Online Labour Index 2020: New ways to measure the world's remote freelancing market

The Online Labour Index (OLI) was launched in 2016 to measure the global utilisation of online freelance work at scale. Five years after its creation, the OLI has become a point of reference for scholars and policy experts investigating the online gig economy. As the market for online freelancing work matures, a high volume of data and new analytical tools allow us to revisit half a decade of online freelance monitoring and extend the index's scope to more dimensions of the global online freelancing market. In addition to measuring the utilisation of online labour across countries and occupations by tracking the number of projects and tasks posted on major English-language platforms, the new Online Labour Index 2020 (OLI 2020) also tracks Spanish- and Russian-language platforms, reveals changes over time in the geography of labour supply, and estimates female participation in the online gig economy. The rising popularity of software and tech work and the concentration of freelancers on the Indian subcontinent are examples of the insights that the OLI 2020 provides. The OLI 2020 delivers a more detailed picture of the world of online freelancing via an interactive online visualisation updated daily. It provides easy access to downloadable open data for policymakers, labour market researchers, and the general public (www.onlinelabourobservatory.org).Comment: 10 pages, 5 figure