Vesistö- ja valuma-aluekunnostukset Natura 2000 -alueilla: suunnittelun toimintamalli

Vesienhoidon ja luonnonsuojelun tavoitteet ovat useimmiten yhdenmukaisia. Ne tähtäävät paitsi vesiekosysteemien hyvään tilaan, myös lajien ja luontotyyppien suotuisaan suojelutasoon. Vesien ja luontotyyppien tilan parantamisen ohella vesistökunnostustoimenpiteitä voidaan suunnitella myös virkistyskäyttöedellytysten kohentamiseksi ja maisemansuojelun edistämiseksi. Vesistöjen ekologisen tilan parantaminen edellyttää useimmiten riittävää ulkoisen kuormituksen vähentämistä. Näin ollen vesiensuojelutoimet valuma-alueella ovat keskeisiä hoitotoimia vesistökunnostuksissa ja valuma-aluetasoisen kunnostussuunnittelun tarve on nostettu esille useissa ohjelmissa ja strategioissa. Toistaiseksi Natura 2000 -alueiden huomioiminen on kuitenkin jäänyt valuma-aluetason kunnostussuunnittelun ohjeistuksessa vähälle huomiolle. Vesienhoidon ja virkistyskäytön toimenpiteet voivat toisinaan aiheuttaa luontodirektiivin lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen paikallista heikentymistä ja maisemansuojelulliset hoitotoimenpiteet voivat puolestaan olla ristiriidassa vesiensuojelutavoitteiden kanssa. Myös luonto- ja lintudirektiivin tavoitteet saattavat ajoittain olla ristiriidassa toistensa kanssa. Natura 2000 -alueilla tehtävien vesistökunnostusten ja vesiensuojelutoimenpiteiden tulisi parantaa paitsi vesistön tilaa, myös alueen suojeluperusteena olevan luontotyypin tilaa, sekä edistää luontotyypille ominaisten lajien elinmahdollisuuksia. Luontodirektiivin lajien suotuisan suojelutason sekä lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilyminen on turvattava. Freshabit LIFE IP -hankkeessa (2016–2022) toteutettiin vesistö- ja valuma-aluekunnostuksia yhteensä 33 Natura 2000 -alueella, jotka sijoittuivat 11 vesistöalueelle eri puolille Suomea. Hankkeen tavoitteena oli parantaa Suomen sisävesien luonnon monimuotoisuutta ja kohdevesistöjen ekologista tilaa kehittämällä valuma-aluetason suunnittelun toimintatapoja ja testaamalla niitä hankkeen kohdevesistöissä. Hankkeen kokemusten perusteella koottiin tämä toimintamalli, jossa kuvataan vesistö- ja valuma-aluekunnostusten suunnittelun periaatteet Natura 2000 -alueilla, jotta mahdolliset ristiriidat pystytään huomioimaan ja ratkaisemaan. Natura 2000 -alueilla valuma-aluetason kunnostussuunnittelun keskiössä ovat paitsi erityistä huomiota vaativien lajien ja luontotyyppien tunnistaminen ja huomioiminen toimenpiteiden ajoituksessa ja sijoittamisessa, myös sidosryhmien osallistaminen jo suunnittelun alkuvaiheessa. Sidosryhmistä oleellisimpia ovat maa- ja vesialueiden omistajat. Vesistökunnostusmenetelmät valitaan kohdekohtaisesti, seurantatietojen perusteella tunnistettujen ongelmien ja niiden pohjalta muodostettujen tavoitteiden mukaisesti. Kunnostusten seurantaan tulee varata riittävästi resursseja, jotta vaikuttavuutta pystytään arvioimaan. Seurantaa tulisi tehdä niin vedenlaadun ja biologisten tekijöiden kuin direktiivilajien osalta myös kunnostusten jälkeen. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on avainasemassa, jotta kunnostuksilla voidaan saavuttaa vaikuttavuutta pitkällä tähtäimellä. Restoration and water protection of aquatic ecosystems at Natura 2000 sites: framework for planning The goals of water resource management and nature conservation are most often consistent. Both can aim at a good status of aquatic ecosystems, and at a favorable conservation status of species and habitats. In addition to improving the condition of aquatic ecosystems, restoration measures can also be targeted to improve the prerequisites for recreational use and to promote landscape protection. Improving the ecological status of water bodies typically requires a sufficient reduction of the external loading. Consequently, water protection measures in the catchment area are key management measures on a watershed level. The need for planning restoration measures at the catchment scale has been brought up in several national programs and strategies. However, the consideration of Natura 2000 sites has so far received less attention in such guidelines. Some restoration measures targeted to improve the status of water bodies and their recreational value can sometimes cause a local deterioration of breeding and resting habitats for species that are included in the European Union’s Birds and Habitats Directives. Also, some landscape protection measures can, in turn, conflict with the goals of water protection. Additionally, the objectives of the Birds and Habitats Directives may sometimes conflict with each other. The restoration of water bodies and water protection measures carried out at sites under Natura 2000 network should not only improve the status of aquatic ecosystems and certain habitat types to which protection of the areas are based on, but they should also promote the survival of species that are typical for the given habitat types. A favorable conservation status for species and habitats must be secured. In the Freshabit LIFE IP -project (2016–2022), restoration and water protection measures were carried out at a total of 33 Natura 2000 sites located in 11 separate watersheds around the country. The aim of the project was to improve the biodiversity of Finnish inland waters and the ecological status of the target lakes and streams by developing and implementing planning procedures at a catchment scale. Based on the project’s experiences, this framework for planning was put together to describe the principles of planning restoration and water protection measures at Natura 2000 sites, so that possible conflicts can be considered and resolved. At Natura 2000 sites, the focus of planning restorations at the catchment level is not only about identification and consideration of species and habitats that require special attention in the timing and placement of different measures. It is also about the involvement of stakeholders, most importantly the owners of land and water areas, already in the initial stages of planning. The restoration methods are selected site-specifically, according to the problems identified and targets set on the basis of validated monitoring data. Sufficient resources should always be set aside for monitoring the impacts of restorations, that should be carried out before, during and after the easures allowing for evaluating their effectiveness. Monitoring should include both water quality, morphology and the species included in the Directives. Reducing the external loading is always a key to achieve effectiveness in the long term

Tapahtumien Yön 2012 elämyksellisyys : Haastattelu- ja havainnointitutkimus kulttuuritapahtumasta

Opinnäytetyömme aiheena oli vuoden 2012 Tapahtumien Yön elämyksellisyys. Tapahtumien Yö on yksi Tampereen Teatterikesän viidestä ohjelmistosta. Keskustelimme Teatterikesän organisaation kanssa siitä, mikä olisi mieluisa tutkimuskohde. Tapahtumien Yö valikoitui tutkimuskohteeksi sen monipuolisuuden vuoksi, ja elämyksellisyyden näkökulman valitsimme sen ajankohtaisuuden takia. Osallistuvalla havainnoinnilla sekä teemahaastattelujen avulla pyrimme selvittämään kuinka Tapahtumien Yön tapahtumat täyttivät elämyksen elementit sekä eri kokemisen tasot. Analysointimenetelmänämme käytimme Tarssasen ja Kyläsen Elämyskolmio-mallia. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta ja erilaista tutkimustietoa tapahtumasta. Suoritimme tutkimuksemme 9. elokuuta, jolloin Tapahtumien Yö järjestettiin. Havainnoimme itse viidessä eri tapahtumapaikassa sekä haastattelimme tapahtumiin osallistuneita henkilöitä. Tämän jälkeen analysoimme tapahtumat Elämyskolmion avulla. Aineistonkeruu sujui hyvin ja saimme monipuolisia vastauksia haastateltaviltamme. Tapahtumia analysoidessamme huomasimme, että Elämyskolmion elementit eri kokemisen tasoilla toteutuivat hyvin. Kuitenkin jotkin elementit olivat vahvemmin näkyvillä kuin toiset tapahtumasta riippuen. Elämyksellisyyden analysointi oli välillä haastavaa näin lyhytkestoisessa tapahtumassa. Tutkimuksemme perusteella Tapahtumien Yötä voidaan kutsua elämykselliseksi kulttuuritapahtumaksi. Tapahtumien Yö tarjoaa kävijälleen kokemista kaikille aisteille niin fyysisellä kuin älylliselläkin tasolla. Eri elämyksen elementit korostuvat eri tapahtumissa. Joidenkin elementtien kohdalla elämyksellisyyttä voisi kuitenkin parantaa. Esimerkiksi vahvemmalla tarinalla tai parantamalla esityksen teknistä laatua. Kokemisen tasoista esimerkiksi motivaation taso oli hankala tutkittava, sillä useimpiin tapahtumiin kävijät tulivat sattumalta. Elämyskolmion ylimmän eli henkisen tason jätimme lähinnä pohdinnan asteelle.The purpose of this study was to find out how the elements of experience meet in the The Great Nocturnal Happening of Tampere Theatre Festival. This topic was chosen based on the writers` own interests and knowledge of experiences in tourism. The Great Nocturnal Happening was a versatile and suitable event to explore. Our research methods were participant observation and theme interview. We analyzed our research material with the Experience Pyramid (Tarssanen & Kylänen 2005). The main goal was to produce new information about this event. The observation took place in five different places where visitors were also interviewed. The collected material was found useful. The five different events were analyzed with the help of elements of meaningful experience and levels of experience. Based on our analysis most of the elements of experience were met on the levels of experience that individual can reach. Depending on the event some of the elements were found more visible. As a conclusion it can be said that The Great Nocturnal Happening meets the requirements of an experience. However, some of the elements can be improved in order to enhance the experience. In general The Great Nocturnal Happening provides something for every sense and it is a positive cultural experience

Kotiin tuotettavien sairaanhoitopalvelujen toteuttamisen mallit

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella kartoittaa kotiin tuotettavien sairaanhoitopalvelujen toteutumisen muotoja. Tutkimuskysymyksellä selvitettiin, minkälaisilla hoidon tarpeilla kotiin tuotettavat sairaanhoitopalvelut olivat mahdollisia toteuttaa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kotiin tuotettavista sairaanhoitopalveluista terveydenhoitoalan opiskelijoille ja tarjota lisätietoa sen mahdollisuuksista terveydenhoitoalan ammattilaisille. Opinnäytetyö tehtiin Tampereen ammattikorkeakoululle. Tuloksissa ilmeni, että kotiin tuotettavat sairaanhoitopalvelut jakautuivat pitkäaikaissairauden hoitoon, kuolevan potilaan hoitoon, akuuttiin hoitoon ja tukihoitoon. Mahdollisuudet kotisairaalahoidossa näyttäytyivät monimuotoisina ja ne kehittyivät koko ajan. Hoidon turvallisuus ja tehokkuus olivat avainsanoja hoidon toteuttamisen malleissa, jotta niitä voitiin rinnastaa sairaalatasoiseen hoitoon. Potilaan valinnanvapautta hoitopaikastaan tuli kunnioittaa, mutta asenteisiin kotisairaalatoimintaa kohtaan voitiin yrittää vaikuttaa. Tulokset kohdistuvat tässä opinnäytteessä suurimmalta osin kansainväliseen kotisairaalatoimintaan, joten ne voivat erota Suomen kotisairaalatoiminnasta. Kotiin tuotettavilla sairaanhoitopalveluilla voitiin hoitaa potilaita eri ikäluokista ja hoidon tarpeista riippumatta. Kustannukset kotiin tuotettavissa sairaalapalveluissa ilmenivät huomattavasti pienempinä summina verrattuna sairaalahoitopäivien hoitokustannuksiin. Kustannusvaikutukset ovat yksi tärkeä näkökulma kotisairaalapalveluja kehittäessä. Kotiin tuotettavat sairaanhoitopalvelut tulevat näkymään tulevaisuudessa yhä enemmän omaishoitoa ja potilaan omahoitoa tukevana, joita kotisairaalan hoidon ammattilaiset tukevat opetuksen ja asiantuntijuuden kautta.The purpose of the thesis was to gather evidence-based information about the implementation models of home based health care services through a descriptive literature review. The research question investigated that what kind of needs for treatment were possible to implement with home based health care services. The aim was to provide evidence-based information on home based health care services for students in health care and to provide more information on its opportunities for healthcare professionals. This thesis was done for Tampere University of Applied Sciences. The results showed that home based health care services were divided into long-term illnesses, palliative and terminal care, acute care and supportive care. The possibilities in hospital at home appeared manifold and they developed all the time. Treatment’s safety and efficacy were the key words in the implementation models of care in order to be equated with hospital based care. Patient's freedom of choice from his place of care was respected, but attitudes towards hospital at home care could be attempted to influence. In this thesis the results were mainly focused at international hospital at home care so they can differ from the Finnish hospital at home care. Home based health care services could be used to treat patients regardless of the age groups and the needs of their care. The cost of home based health care services was significantly lower than the cost of treatment for hospital days. Cost impact is an important aspect of developing home based health care services. In the future home based health care services will support more and more patients self-care and dependent care for patient by home care professionals through teaching and expertise

Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016–2021

Tähän vesienhoidon toimenpideohjelmaan vuosille 2016–2021 on koottu tiedot Pohjois-Karjalan pinta- ja pohjavesien tilasta sekä tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi ja hyvän tilan ylläpitämiseksi. Ohjelmassa on tarkistettu ja täydennetty vesienhoitokaudelle 2010–2015 laaditussa toimenpideohjelmassa esitetyt tiedot. Tarkastelussa oli 538 pintavesimuodostumaa. Vesien tilaa heikentävät erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja paikoin pistekuormitus. Rakenteelliset muutokset, kuten padot ja perkaukset ovat vaikuttaneet etenkin virtavesien tilaan. Luokitellusta järvipinta-alasta 92 % on erinomaisessa tai hyvässä ja 8 % hyvää heikommassa ekologisessa tilassa. Jokimuodostumien kokonaispituudesta 78 % on vähintään hyvässä ja 22 % hyvää huonommassa tilassa. Kemiallista tilaa heikentävät nikkelipitoisuus kaivosteollisuuden alapuolisissa vesistöissä Outokummussa sekä runsashumuksissa vesistöissä yleisesti korkeahko kalojen elohopeapitoisuus. Tämä on pääosin seurausta kaukokulkeumana tulevasta laskeumasta. Ohjelmassa esitetään toimenpiteitä mm. maataloudesta ja muista hajalähteistä aiheutuvan ravinnehuuhtouman vähentämiseksi sekä yhdyskuntien, kaivostoiminnan ja turvetuotannon päästöjen hallintaan. Lisäksi esitetään kunnostustoimia rehevöityneiden järvien ja rakenteellisesti muuttuneiden vesistöjen tilan parantamiseksi. Pohjavesien tila on pääosin hyvä. Uhkatekijöitä ovat pilaantuneet maa-alueet, tiestö, asutuksen leviäminen, maa-ainesten otto ja ampumaradat. Pohjois-Karjalan 342 pohjavesialueesta kaksi on määritelty riskialueeksi ja kemialliselta tilaltaan huonoksi. Selvityskohteiksi on esitetty kahdeksan pohjavesialuetta. Tärkeimpinä toimenpiteinä ovat pohjavesien suojelusuunnitelmiin sisältyvien toimien toteuttaminen, pilaantuneita maa-alueita koskevat toimenpiteet, peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimet, tiealueiden suojaukset, maa-ainesottoalueiden kunnostaminen sekä pohjavesien seuranta. Esitettyjen toimien kokonaiskustannukset ovat noin 41 milj. € vuodessa. Lainsäädäntöön perustuvien perustoimenpiteiden kustannukset ovat noin 32 milj. €/v. Se koostuu asutuksen ja turvetuotannon vesien puhdistuksesta ja pilaantuneiden alueiden kunnostuksesta. Täydentävien toimenpiteiden rahoitustarve on noin 8,5 milj. € vuodessa. Siitä suuren osan muodostavat maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämistoimenpiteet, haja-asutuksen viemäröintikustannukset ja vesistöjen kunnostustoimet. Toteuttamalla ohjelman mukaiset toimet ekologisen tilan tavoitteet arvioidaan pääosin saavutettavan. Noin 50 vesistössä tavoitteen toteutumiseen esitetään jatkoaikaa vuoteen 2021 tai 2027. Kemiallisen tilan tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan jatkoaikaa vuoteen 2027. Pohjavesialueilla hyvän tilan arvioidaan säilyvän kaikissa selvityskohteissa, sen sijaan riskialueilla jatkoaika v. 2027 on tarpeen

Koitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset

Tässä raportissa tarkastellaan Koitereen säännöstelyn kehittämisselvityksen (2004–2006) yhteydessä annettujen suositusten toteutumista ja vaikutuksia vuosina 2007–2011. Koitereen säännöstelyn kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena oli laatia säännöstelyn haittojen vähentämiseksi sellaiset suositukset, jotka eri osapuolet voivat hyväksyä ja samalla sitoutua niiden toimeenpanoon. Vaikutusten arviointi perustuu tässä raportissa: 1) Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kehittämään mittaritarkasteluun, 2) kyselytutkimukseen, jossa haastateltiin Koitereen säännöstelyn kehittämisessä ja seurannassa mukana olleita henkilöitä sekä järven ranta-asukkaita, 3) Koitereen lahtialueiden vedenlaadun seurantatutkimukseen, 4) Koitereen linnustoseurannan viisivuotisjakson tuloksiin ja 5) rantojen eroosiosuojausten toteutumiseen. Vesistön säännöstelyn kehittäminen sekä sitä edelleen seuraava suositusten toteutus- ja seurantatyö onnistuivat Koitereella. Hankkeessa mukana olleet tahot ovat olleet työhön sitoutuneita ja aktiivisia osallistujia. Säännöstelyn kehittämistyön aikana kehittynyt hyvän yhteistyön ja keskinäisen ymmärryksen ilmapiiri on edelleen syventynyt seurantatyön aikana. Raportissa esitetään myös tämän selvityksen perusteella Koitereen säännöstelyn seurantaryhmän asettamat tavoitteet jatkotyölle

Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022–2027

Pohjois-Karjala on osa laajaa koko Itä-Suomen kattavaa Vuoksen vesienhoitoaluetta. Vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan on koottu tiedot vesienhoitoalueesta. Tässä toimenpideohjelmassa on kuvattu tarkemmin pinta- ja pohjavesien tila sekä tilan parantamiseksi ehdotetut toimenpiteet Pohjois-Karjalassa. Ohjelmassa on tarkistettu ja täydennetty vuoteen 2021 ulottuvan toimenpideohjelman tiedot. Tarkastelussa oli 576 pintavesimuodostumaa. Vesien tilaa heikentävät erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja paikoin pistekuormitus. Rakenteelliset muutokset, kuten padot ja perkaukset ovat vaikuttaneet etenkin virtavesien tilaan. Luokitellusta järvipinta-alasta 93 % on erinomaisessa tai hyvässä ja 7 % hyvää heikommassa ekologisessa tilassa. Jokimuodostumien kokonaispituudesta 83 % on vähintään hyvässä ja 18 % hyvää huonommassa tilassa. Kemiallinen tila on arvioitu ympäristönlaatunormien täyttymisen perusteella, ja tilaa heikentävät nikkelipitoisuus kaivosteollisuuden alapuolisissa vesistöissä sekä runsashumuksissa vesistöissä yleisesti korkeahko ahvenen elohopeapitoisuus. Ohjelmassa esitetään toimenpiteitä mm. hajalähteistä aiheutuvan ravinnehuuhtouman vähentämiseksi sekä pistemäisten päästöjen hallintaan. Lisäksi esitetään kunnostustoimenpiteitä sekä rehevöitymisestä että rakentamisesta aiheutuneiden muutosten korjaamiseksi vesistöissä. Lainsäädäntöön perustuvien perustoimenpiteiden lisäksi toteutettavien täydentävien toimenpiteiden kustannukset ovat noin 13,4 milj. € vuodessa. Pohjavesien tila on pääosin hyvä. Uhkatekijöitä ovat pilaantuneet maa-alueet, historiallinen pilaantuminen, maa-ainesten otto, asutuksen leviäminen, liikenne ja tienpito. Pohjois-Karjalan 341 pohjavesialueesta viisi on määritelty riskialueeksi ja näistä kolme kemialliselta tilaltaan huonoksi. Selvityskohteina on 12 pohjavesialuetta. Tärkeimmät toimenpiteet ovat pilaantuneita maa-alueita koskevat toimenpiteet, pohjavesialueiden rakenneselvitykset, suojelusuunnitelmien päivittäminen, tiealueiden suojaukset, maa-ainesten ottoalueiden kunnostaminen ja sään ääriolosuhteisiin varautuminen. Pohjavesien toimenpiteiden kustannukset ovat noin 97 000 € vuodessa. Toimenpideohjelmassa on esitetty pinta- ja pohjavesille tilatavoitteet jatkoaikatarpeineen. Toteuttamalla ohjelman mukaiset toimet vesien tilatavoitteet arvioidaan pääosin saavutettavan