Public Perceptions of MSW Management in Wrocław City, Poland

Elevating public awareness of waste management at the household level is a cost effective and a win-win social, economic and environmental approach on the table of policymaking. Modern and effective waste management bring about broader economic efficiency and social equity, mitigate consumerism, thus, promoting the conservation of natural resources. In this article, a survey study was conducted among the citizens of Wrocław city, Poland. The city is dynamic, touristic, and industrial. Through random sampling, 160 respon-dents filled in the questionnaire. The results revealed that the participantsappeared aware of the benefits of waste management (WM); however the current WM systems and infrastructures are not very satisfying. The partici-pants identified several shortcomings in the current WM systems such as the lack of sufficient colored bins forglass recycling, overfilled bins and heavy lids, and irregular waste collection system. The study proposes a pub-lic -oriented outreach campaign targeting waste separation and less-waste be-haviors as economically and environmentally beneficial, accompanied by continuous development of WM regulations and infrastructures and linked it to waste-to-energy systems and technologies to assist in achieving the long-term energy and emissions-reduction targets

Affective capitalism: Investments and investigations

Affective capitalism is a mode of production where systems of organising production and distribution rely on the capacities of different bodies, human and non-human, to encounter each other. These encounters and different modes of capital that emerge are surrounded by a vast array of technologies of production, capture, valorisation, commodification and transformation. Affective capitalism appeals to our desires, it needs social relationships, and organises and establishes them. </p

Moniulotteinen kestävyyden arviointikehikko puuenergian tuotannolle

Tulevaisuuden talous on entistä riippuvaisempi uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ainakin jos näkymät biotalouden merkityksestä ja mahdollisuuksista toteutuvat käytännön toiminnaksi. Luonnonvarojen käytön kestävyyttä on aiemmin tarkasteltu etenkin ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Myös sosiaalista kestävyyttä on käsitelty useissa tutkimuksissa. Taloudellinen kestävyys on puolestaan edellytys liiketoiminnan syntymiselle ja kehittymiselle. Kulttuurillista kestävyyttä on käsitelty aiemmin vähän, koska sen määrittely ja rajaaminen on haasteellista. Kulttuurillisen kestävyyden tärkeyttä ei ole kuitenkaan vähätelty. Kun kehitetään luonnonvarojen kestävää käyttöä, kaikki neljä edellä mainittua kestävyyden ulottuvuutta ovat läsnä yhtä aikaa ja ne on pystyttävä huomioimaan päätöksenteossa. Tässä tutkimuksessa lähtökohta on, että uusiutuvia luonnonvaroja on käytettävä kestävästi ja että eri luonnonvarojen hyödyntämisen vaihtoehtoja on pystyttävä vertailemaan monipuolisesti kestävyyden näkökulmasta asettamatta mitään kestävyyden ulottuvuutta alisteiseksi toisille ulottuvuuksille. Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää metsäbiomassan energiakäyttöön perustuvaa tuotantoketjua (1) paikallinen metsähakkeen käyttöön perustuva lämmöntuotanto, (2) yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto puulla ja turpeella, (3) puutuoteteollisuuden sivutuotteista jalostettavien pellettien valmistus ja (4) puu- ja turvebiomassasta valmistettava biodiesel. Eri kestävyyden ulottuvuuksien indikaattorit määriteltiin arvoketjuille asiantuntijahaastatteluin. Indikaattorien arvot määriteltiin kirjallisuuden ja haastattelujen avulla. Laskennallinen kestävyystarkastelu eri vaihtoehtojen välillä tehtiin monitavoitteisen päätöksenteon (MCDA) metodologiaan pohjautuen ja samalla kehitettiin tarkoitukseen sopiva laskennallinen työkalu. Jokaiselle kestävyyden ulottuvuudelle määrittyi 20 - 40 indikaattoria, joista valikoitui asiantuntijahaastattelujen ja -kyselyjen perustella 5 - 7 toisaalta tärkeydeltään suurta ja toisaalta mitattavissa olevaa indikaattoria varsinaiseen laskentaan. Sidosryhmähaastattelujen perusteella määritettiin laskennassa käytettävät painokertoimet eri ulottuvuuksille. Ketjujen rinnakkaistarkastelu tehtiin haastatteluissa määritettyjen painokerrointen lisäksi hyödyntäen erilaisia laskennallisia oletuksia kestävyyden ulottuvuuksien ja kestävyyttä mittaavien indikaattorien painotuksista. Tutkimus osoitti, että kestävyyden useiden ulottuvuuksien mittaaminen ja käsitteleminen osana päätöksentekoa on täysin mahdollista ja se avaa uusia näkökulmia päätöksenteon tueksi tehtäessä valintoja luonnonvarojen kestävän käytön suhteen. Toisaalta tutkimuksen empiiriset tulokset osoittivat, että tuotantoketjujen väliset kestävyyserot riippuvat keskeisesti tuotetusta vaikutusarviointitiedosta ja sen luotettavuudesta, sekä käytetyistä painotuksista kestävyyden indikaattoreiden ja kestävyyden eri ulottuvuuksien välillä. Mikään tarkastelun kohteena olevista tuotantoketjuista ei ollut kaikkia muita parempi riippumatta laskentamallin lähtötiedoista ja -oletuksista. Osana tutkimusta on myös uraauurtavasti tuotettu kulttuurillisen kestävyyden ongelmalähtöinen määritelmä ja määrittelyprosessi. Tämä mahdollistaa kulttuurisen ulottuvuuden konkreettisen arvioinnin ja luo pohjaa aihepiirin kehittämiselle jatkossa. Haasteen moniulotteisen kestävyyden mittaamisessa muodostaa mm. indikaattorien valinta ja laadullisten muuttujien käsittely.  Kokonaiskestävyyttä tarkasteltaessa olisikin tärkeää pystyä määrittelemään mitattavissa olevat indikaattorit kaikille bioenergian tuotantoketjuille, koska muutoin ketjujen välisen kestävyyden luotettava vertailu on hankalaa. Jatkotutkimuksissa saattaisi olla myös aiheellista keskittyä tarkemmin kuhunkin tuotantoketjuun erikseen kaikki kestävyyden ulottuvuudet huomioon ottavan elinkaariarvioinnin muodossa

Making Forest Values Work: Enhancing Multi-Dimensional Perspectives towards Sustainable Forest Management

Background and Purpose: Sustainability, sustainable development and sustainable forest management are terms that are commonly, and interchangeably used in the forest industry, however their meaning take on different connotations, relative to varying subject matter. The aim of this paper is to look at these terms in a more comprehensive way, relative to the current ideology of sustainability in forestry.Materials and Methods: This paper applies a literature review of the concepts of: i) sustainable development; ii) sustainable forest management; and iii) economic and non-economic valuation. The concepts are viewed through a historical dimension of shifting paradigms, originating from production- to service-based forestry. Values are discussed through a review of general value theory and spatial, cultural and temporal differences in valuation. Along the evolution of these concepts, we discuss their applicability as frameworks to develop operational guidelines for forest management, relative to the multi-functionality of forests.results and conclusions: Potential discrepancies between the conceptual origins of sustainable development and sustainable forest management are highlighted, relative to how they have been interpreted and diffused as new perceptions on forest value for the human society. We infer the current paradigm may not reflect the various dimensions adequately as its implementation is likely to be more related to the distribution of power between stakeholders, rather than the value stakeholders’ place on the various forest attributes

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN YKSIKKÖKUSTANNUS TOIMINTOLASKENTAA SOVELTAEN

Tämä opinnäytetyö käsittelee kuntataloutta ja -hallintoa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuslaskentaa. Empiriaosuudessa laskettiin lonkan tekonivelleikkauksen yksikkökustannus toimintolaskentaa soveltaen. Tutkimuksen tavoite oli selvittää lonkan tekonivelleikkauksen yksikkökustannus potilaan saapumisesta osastolle kotiuttamiseen saakka. Kustannustiedot ja prosessikuvaus saatiin Kainuun keskussairaalasta Kajaanista. Näiden tietojen pohjalta määriteltiin, mitä kustannuksia ja toimintoja lonkan tekonivelleikkaus vaatii. Opinnäytetyö liittyy Kateprojektiin, jonka tavoitteena on ohjata ja motivoida kainuulaisia potilaita omahoidossaan aktiivisiksi. Teoriaosuus käsittelee kuntataloutta yleisellä tasolla ja valtion osuutta kuntatalouden ohjauksessa. Tarkemmin kerrotaan kuntien ja kuntayhtymien saamista verotuloista, valtionosuusjärjestelmästä sekä maksu- ja myyntituloista. Suurin osa kuntien menoista johtuu peruspalvelujen tuottamisesta, joista noin 50 % on sosiaali- ja terveystoimen menoja. Lisäksi käsitellään kuntien taloutta ohjaavan talousarvion ja -suunnitelman muodostumista, tilinpäätöstä ja julkistalouden tunnuslukuja. Lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään sosiaali- ja terveyspalveluja asukkailleen. Kunnat voivat järjestää palvelut omana toimintanaan, olemalla jäsenenä kuntayhtymässä tai ostamalla palvelut muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa yleisin kustannuslaskentatapa on ylhäältä alaspäin toteutettava laskenta. Kokonaiskustannukset kohdistetaan vaiheittain organisaation tulosalueille, osastoille tai toiminnoille ja edelleen potilasryhmille tai hoidetuille potilaille. Toimintolaskennan tavoitteena on tunnistaa organisaation toiminnot ja niiden väliset kytkennät. Sen avulla saadaan ymmärrettävä kuva koko tuotanto- tai palveluketjusta. Resurssit kohdistetaan ajureiden avulla toiminnoille ja edelleen laskentakohteelle. Toimintolaskentaa on alettu käyttämään kuntataloudessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työssä tutustuttiin aiempiin toimintolaskentaa soveltaviin tutkimuksiin näillä alueilla. Opinnäytetyön tavoite saavutettiin. Toimintolaskenta suoritettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Toimintoihin perustuvan kustannuslaskennan lopputulos poikkesi verrattaessa tällä hetkellä käytössä olevaan ohjearvoon. Erot laskelmassa johtuvat todennäköisesti laskentakohteen ajallisesta rajauksesta. Viitteelliseen ohjearvoon on otettu huomioon useampia eri toimintoja hoitoprosessin alusta loppuun. Opinnäytetyön laskelmassa kustannukset otettiin huomioon vain sairaalassaoloajalta eli potilaan saapumisesta hänen kotiuttamiseen saakka.This thesis concentrates on municipal finances and government, as well as cost acccounting in the area of social and healthcare. In practice the unit cost of an artificial hip operation was calculated by using activity-based accountig. The goal was to define all the costs and functions of the operation while the patient was in hospital. The time period begins when the patient is admitted to hospital and ends when he or she is discharged. All the cost information and the description of the whole operation process was received from the general hospital of Kainuu, in Kajaani. According to that information all the necessary functions in the artificial hip operation were determined. This thesis is linked to the Kate-project which aims at guiding and motivating patients to be active in their own home care. The theory deals with municipal economy in general, as well as the role of governmental supervision in economic control. In addition, the theory concentrates on the finances of municipalities and municipal alliances, e.g. tax revenue, state subsidies and other revenues are reviewed. Most of the costs are caused by providing basic services for residents, up to 50 % of all costs being social and healthcare costs. Also, the theory deals with how budget is formed and what are the key figures in financial statements. Activity-based accounting was developed to regognize functions and links between them in an organisation, which helps to understand the whole production or service chain. Resources are allocated using drivers to functions and further to the accounting object. Activity-based accountig is quite a new accountig method. The thesis includes data from earlier research linked to local economy and social and health care. The goal of this thesis was achieved. The calculation was completed by Excel spreadsheet. The outcome differed from the list price. The explanation for that could be that the calculation is based in this thesis on a limited hospital time. The list price includes more functions than there are in the thesis. The calculation took into consideration only the functions that happened during the hospital time

Forest owners' attitudes toward pro-climate and climate-responsive forest management

201