Maa- ja metsätalouden kuormittamien pohjavesien MaaMet-seuranta – Torjunta-aineet ja ravinteet 2007–2015

Tässä raportissa käydään läpi maa- ja metsätalouden kuormituksen pohjavesiseurannan tulokset vuosilta 2007–2015. Seuranta on osa maa- ja metsätalouden kuormituksen (MaaMet) seurantaohjelmakokonaisuutta. Maa- ja metsätalouden kuormitus kohdistuu enimmäkseen pintavesiin, mutta ne voivat aiheuttaa paikoin kuormitusta myös pohjavesiin. Raportissa tarkastellaan ravinteiden ja torjunta-aineiden pitoisuuksia yhteensä yli 200 pohja-vesialueen seurantapaikoilta. Torjunta-aineita löydettiin 43 % tutkituista pohjavesialueista ja ympäristönlaatunormi ylittyi 15 % pohjavesialueista. Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla oli määrällisesti eniten pohjavesialueita, joista löytyi torjunta-aineita. Yleisimmin havaitut torjunta-aineet olivat BAM (2,6-diklooribentsoamidi), DIA (deisopropyyliatratsiini), DEA (desetyyli-atratsiini) ja DEDIA (desetyyli-deisopropyyliatratsiini). Torjunta-aineiden suuret yhteispitoisuudet olivat usein yhdistettävissä pohjavesialueella sijaitsevaan tai sijainneeseen taimitarha- tai kauppapuutarhatoimintaan. Pohjaveden ravinnepitoisuudet olivat enimmäkseen alhaisia. Korkeimmat nitraatti-, ammonium- ja fosforipitoi-suudet olivat liitettävissä pistekuormitukseen, kuten turkistarhoihin ja taimitarhoihin. Nitraatin osalta oli kuiten-kin paikoin nähtävissä myös yhteys pohjavesialueen peltopinta-alan ja nitraattipitoisuuden välillä

Vanhempien kokemuksia Nalleneuvolasta

Suomalaiseen neuvolatoimintaan on kuulunut jo vuosikymmeniä lasten rokottaminen. Jokaiselle lapselle on edun mukaista saada rokotteet, jos ei ole mitään lääketieteellistä estettä rokottamiselle. Rokotukset ovat myös selkein pelon aihe lapsille heidän neuvolakäynneillään, mutta myös uusi ja outo tilanne voi pelottaa lapsia. Vanhemmat voivat yrittää lieventää lasten pelkoa kertomalla neuvolakäynnistä ja siellä tapahtuvista asioista etukäteen, mutta neuvolakäyntejä voi myös harjoitella käyttämällä lasta Nalleneuvolassa. Opinnäyteyön tarkoituksena oli selvittää Nalleneuvolaa käyttäneiden lasten vanhempien mielipiteitä Nalleneuvolan toiminnasta. Kokemukset vanhemmilta Nalleneuvolan nykytilan kartoittamiseksi kerättiin paperikyselyllä. Kyselyllä pyrittiin saamaan vastaukset opinnäytetyön tutkimustehtäviin, jotka olivat seuraavat: Millaista sairaanhoitajaopiskelijoiden toiminta oli Nalleneuvolassa? Onko Nalleneuvola lievittänyt lapsen pelkoja neuvolassa käyntiä kohtaan? Millaisia ehdotuksia vanhemmilla on Nalleneuvolan toiminnan kehittämiseksi? Millaisia ehdotuksia vanhemmilla on Nalleneuvolan oheistoiminnan kehittämiseksi? Saadut tulokset analysoitiin teema-analyysin avulla. Kyselyn tuloksissa Nalleneuvolaa pitävät sairaanhoitajaopiskelijat saivat lähes pelkästään positiivisia kommentteja toiminnastaan ja kohtaamisesta niin aikuisten kuin lasten kanssa. Tuloksista selvisi myös, että noin puolet vastaajista oli huomannut positiivisia muutoksia lasten neuvola- ja lääkäripeloissa Nalleneuvola käynnin jälkeen. Nalleneuvolan toiminnan kehittämiseksi saatiin myös uusia ideoita vanhemmilta. Nalleneuvolan toimintaa voisi parantaa tutkimalla tarkemmin sen vaikutusta lapsen pelkoihin.Vaccination of children has been part of the Finnish child health care system for decades. Vaccinations are the biggest fear for children when visiting a child health centre. Parents may try to alleviate this fear by telling the child about visiting the child health centre in advance and what will happen there. In addition, they can practise child health centre admissions by visiting Nalleneuvola. The purpose of the thesis was to study the opinions of the parents of children visiting Nalleneuvola about the activities of Nalleneuvola. To explore the current status of Nalleneuvola, the parents’ experiences were collected through a paper survey. The aim of the survey was to find answers to the following research tasks: How do nurse students behave in Nalleneuvola? Does Nalleneuvola relieve children’s fear of visiting a child health centre? What kind of proposals do parents have for developing the activities of Nalleneuvola? What kind of proposals do parents have for developing supplementary activities for Nalleneuvola? The results were analysed using thematic analysis. The results of the survey revealed that nurse students received mostly only positive feedback on their activities and encounters with both adults and children. Also, about half of the respondents had noticed positive changes in children’s fears against doctors and child health centre admissions after having visited Nalleneuvola first. New ideas to develop the activities of Nalleneuvola were also received from the parents. To improve the practices of Nalleneuvola, further studies should be conducted on its effects on children and their fears

Improvement in the quality of life following cholecystectomy : a randomized multicenter study of health status (RAND-36) in patients with laparoscopic cholecystectomy versus minilaparotomy cholecystectomy

The assessment of the quality of life (QoL) in minilaparotomy cholecystectomy (MC) versus laparoscopic cholecystectomy (LC) with the ultrasonic dissection in both groups has not been addressed earlier. Initially, 109 patients with non-complicated symptomatic gallstone disease were randomized to undergo either MC (n = 59) or LC (n = 50). RAND-36 survey was conducted preoperatively and at 4 weeks and 6 months postoperatively. The end point of our study was to determine differences in health status in MC versus LC groups. QoL improved significantly in both groups, and the recovery was similar in the two groups, except from the higher score in 'health change' subscale at 4 weeks in MC group [MC score 75.0 (25.0) vs. LC score 56.5 (23.2), p = 0.008]. The MC and LC groups combined, RAND-36 scores increased significantly in 'physical functioning' [combined mean (SD) preoperative score 80.5 (23.9) vs. 6-month postoperative score 86.5 (21.7), p = 0.015], 'vitality' [64.5 (19.2) vs. 73.5 (18.3), p = 0.001], 'health change' [43.0 (21.6) vs. 74.6 (25.4), p = 0.0001] and 'bodily pain' scores [57.7 (26.3) vs. 75.5 (25.5), p = 0.001], respectively. Four RAND-36 domains indicated statistically significant health status differences in comparing the preoperative and postoperative RAND-36 scores in LC and MC groups combined. Four RAND-36 domains indicated a significant positive change in QoL after cholecystectomy.Peer reviewe

Työterveystoiminnan seurannan indikaattorit – työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen prosessien indikaattorit

Väliraportissa käsitellään työterveyshuollon vaikuttavuutta sekä hankkeen tuloksia. Mukana ovat myös hankkeessa valmistuneet tarkistuslistat

Inflammatory response to surgical trauma in patients with minilaparotomy cholecystectomy versus laparoscopic cholecystectomy: a randomised multicentre study

Peer reviewe

A randomized multicenter study of minilaparotomy cholecystectomy versus laparoscopic cholecystectomy with ultrasonic dissection in both groups

Peer reviewe

Xylo- and cello-oligosaccharide oxidation by gluco-oligosaccharide oxidase from Sarocladium strictum and variants with reduced substrate inhibition

Peer reviewe

Identification of Gut Microbial Lysine and Histidine Degradation and CYP-Dependent Metabolites as Biomarkers of Fatty Liver Disease

Peer reviewe

Yhteistyöllä tulosta työkykyjohtamisessa: Moniaineisto- ja monimenetelmätutkimus

Yritysten toimintatavat ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn käytetty rahallinen ja inhimillinen panostus vaihtelevat paljon. Osassa tutkimuksia on osoitettu työkyvyttömyyskustannusten laskevan, mutta mitkä toimet tuottavat parhaimman tuloksen? Tässä tutkimuksessa selvitettiin yritysten työkykyjohtamisen eroja ja niiden vaikutuksia työkyvyttömyyden ehkäisyyn tehtyjen investointien ja työkyvyttömyyskustannusten väliseen suhteeseen. Tutkimukseen osallistui kymmenen suomalaista suuryritystä, joista tarkasteltiin yhteensä 20 taloudellista yksikköä. Tutkimuksessa kerättiin tietoa takautuvasti aikaväliltä 2008 – 2013. Tutkimus osoitti, että työkyvyttömyyskustannuksiin voidaan vaikuttaa, mutta ei yksittäisillä toimilla. Yritysten strateginen työkykyjohtaminen, toimijoiden hyvä yhteistyö ja tavoitteiden vieminen käytäntöön havaittiin keinoiksi, joiden yhteisvaikutuksella työkyvyttömyyskustannuksia onnistuttiin alentamaan. Menestyvissä yrityksissä työkykyä tukevat ja palauttavat toimenpiteet oli kohdennettu oikein, tietoa oli käytettävissä ja yhteistoiminta oli koordinoitua

Työterveysyhteistyöllä vaikuttavuutta työkyvyn tukeen

Tavoitteellinen työturvallisuuden, terveyden ja työkyvyn edistämiseen tähtäävä toiminta luo mahdollisuuden työntekijöiden parempaan terveyteen ja työkykyyn. Toiminnan avulla on saavutettavissa myös myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Samalla luodaan hyvää ilmapiiriä sekä lisätään luottamusta ja työmotivaatiota. Tavoitteet toteutuvat työpaikan, työterveyshuollon ja tarvittavien muiden toimijoiden yhteistyöllä. Onnistunut yhteistyö lisää keskinäistä luottamusta