Sosiaalialan kehittämishankkeen arviointi : Loppuraportti: tulosten ja vaikutusten arviointi

PricewaterhouseCoopers Oy valittiin alkuvuodesta 2007 toteuttamaan Sosiaalialan kehittämishankkeen loppuarviointi. Loppu arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, kuinka Sosiaalialan kehittämishanke on edennyt selvitysmiestyöstä käytännön toimeenpanoon. Kokonaisarviointi muodostuu kolmesta raportista. Ensimmäisessä osaraportissa arvioitiin hankkeen organisointia. Toisessa osaraportissa esitettiin arvio siitä, kuinka oikeaan osuneita hankkeen tavoitteet olivat vallitsevassa yhteiskunnallisessa tilanteessa ja missä määrin tavoitteet saavutettiin. Tässä arvioinnin kolmannessa ja viimeisessä raportissa esitetään arvio hankkeen tuloksista ja vaikutuksista. Raportissa reflektoidaan sitä, mitä Sosiaalialan kehittämishankkeesta voidaan oppia Kaste-ohjelman toimeenpanossa sekä esitetään arvio Hyvinvointi 2015 -ohjelman onnistumisesta

Talousmetsien luonnonhoidon tehostamisen vaihtoehdot

Talousmetsien luonnonhoito on yleisnimitys toimille, joilla toteutetaan yleensä samanaikaisesti puuntuotannolle rinnakkaisia luonnon monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä met-sänkäsittelyssä. Talousmetsien luonnonhoidon keinovalikoima on laaja. Osa toimista on lähes maksuttomia metsänomistajalle mutta toiset merkittäviä kustannuksiltaan. Luonnonhoitoa metsien käsittelyn yhteydessä olisi mahdollista tehostaa nykyisestä. Kytkeytyneisyyden ja alueellisten ominaispiirteiden huomiointi luonnonhoidon toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa lisäisivät luonnonhoidon toimien vaikuttavuutta. Kaikkiaan tehostaminen edellyttää luonnonhoidon laaja-alaista huomioimista metsäalan koko toimintakentässä. Luonnonhoidon lainsäädännön, ohjeistuksen ja kannustimien tulisi tukea metsänomistajia ja metsäalan operatiivisia toimijoita heidän jokapäiväisessä työssään ja päätöksenteossa. Uusia toimintamalleja tulisi kehittää ja testata. Luonnonhoidon ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vaikuttavuus tehdään näkyväksi hyvin valituilla mittareilla ja seurannalla. Uutta tutkimustietoa luonnonhoidon vaikuttavuudesta saadaan ja tarvitaan meneillään olevista pitkäkestoisista tutkimussarjoista.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen projekteista on opittavissa?

Terve Somero, Terve Järvenpää, Terveyttä Kaikille 2000 -kuntaohjelma, Ehkäisevän sosiaalipolitiikan kuntaprojekt

Pienistä puroista vahvaksi virraksi : Valtavirtaistaminen työllisyysprojekteissa : Toimintamallin kuvaus

(Mainstreaming-projekti on Stakesin ja lääninhallitusten toteutettama EU:n Employment-ohjelmaan kuuluva hanke, koordinoijana Stakes-konsortio Etelä-Suomen lääninhallituksen Helsingin alueyksikössä.

Companies reforming working life : Social dimension as future opportunity

European Business Network for Social Cohesion (EBNSC

Talousmetsien luonnonhoidon tehostamisen vaihtoehdot

Talousmetsien luonnonhoito on yleisnimitys toimille, joilla toteutetaan yleensä samanaikaisesti puuntuotannolle rinnakkaisia luonnon monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä met-sänkäsittelyssä. Talousmetsien luonnonhoidon keinovalikoima on laaja. Osa toimista on lähes maksuttomia metsänomistajalle mutta toiset merkittäviä kustannuksiltaan. Luonnonhoitoa metsien käsittelyn yhteydessä olisi mahdollista tehostaa nykyisestä. Kytkeytyneisyyden ja alueellisten ominaispiirteiden huomiointi luonnonhoidon toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa lisäisivät luonnonhoidon toimien vaikuttavuutta. Kaikkiaan tehostaminen edellyttää luonnonhoidon laaja-alaista huomioimista metsäalan koko toimintakentässä. Luonnonhoidon lainsäädännön, ohjeistuksen ja kannustimien tulisi tukea metsänomistajia ja metsäalan operatiivisia toimijoita heidän jokapäiväisessä työssään ja päätöksenteossa. Uusia toimintamalleja tulisi kehittää ja testata. Luonnonhoidon ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vaikuttavuus tehdään näkyväksi hyvin valituilla mittareilla ja seurannalla. Uutta tutkimustietoa luonnonhoidon vaikuttavuudesta saadaan ja tarvitaan meneillään olevista pitkäkestoisista tutkimussarjoista.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Age and source of different forms of carbon released from boreal peatland streams during spring snowmelt in E. Finland

Isotopic data are increasingly being used to quantify and understand the processes that control the release of carbon (C) from northern peatlands. We used δ13C and 14C measurements to investigate the source and age of different forms of aquatic C (DOC, POC and evasion CO2) released from 2 contrasting (undrained v drained) forested peatland catchments at the end of the winter snowmelt period in boreal E Finland. The δ13CVPDB values of DOC (range −28.3 to −28.8 ‰) were generally more 13C depleted than evasion CO2 (range −22.7 to −31.5 ‰) and showed no clear differences between the pre-flood, flood and post-flood periods. Both forms of C had evidence of bomb-14C (i.e. >100%modern), indicating that they contained substantial quantities of C fixed since the mid AD 1950s. However, DOC was 14C enriched compared to evasion CO2, with 14C concentrations suggesting that, on average, DOC-C was ~5–6 years younger than evasion CO2–C, with the most recently fixed C being released when temperatures were highest. POC was significantly depleted in 14C with conventional (uncalibrated) radiocarbon ages of 805–1135 BP. In contrast to other studies, the isotopic compositions of DOC and evasion CO2 were very similar, suggesting a predominantly single and consistent C source (decomposition of soil organic matter; SOM) during the snowmelt period. Whilst we found no evidence to suggest that old (pre-bomb) C was being released at the end of the winter period, the drained site was associated with more 14C depleted and 13C enriched evasion CO2, suggesting a closer link to the atmospheric CO2 pool. Our isotopic data suggest that the various forms of C released to the aquatic system from these forested Finnish peatlands are closely related, largely unaffected by drainage and (at least in the case of evasion CO2 and DOC) indicate strong connectivity between C cycling in the soil–plant–water system