In Search of Domains in Smart Specialisation - Case Study of Three Nordic Regions

The European Union has promoted regional smart specialisation strategies for some years, and several studies on this topic have focused on key concepts such as the entrepreneurial discovery process and good implementation practices. However, the definition and the role of the domain in regional smart specialisation settings is largely missing, despite it being an important outcome of a successful entrepreneurial discovery process. This article aims to fill this research gap by establishing what a domain entails as a theoretical concept, its role in the entrepreneurial discovery process and how it has featured in regional smart specialisation strategies. Our study analyses and compares three smart specialisation strategies in the Nordic regions of Lapland (Finland), Värmland (Sweden) and Nordland (Norway), focusing on the understanding and adaptation of the domain concept. The results indicate that the regions have managed to establish domains, even though the concept itself has not been adopted in the regions because of insufficient clarification of the term

Veien videre – Resiliens i Troms og Finnmark

Hvordan skal eksterne sjokk slik som Covid-pandemien håndteres i Troms og Finnmark? Hvordan er samfunn og næringsliv i region rustet til å håndtere krisen? Hvilken resiliens – det vil si robusthet og motstandsdyktighet – er det i forhold til raskt å respondere på de nye utfordringene som plutselig oppsto? Rapporten belyser disse spørsmålene. Resiliens er evne til: ikke bare å tilpasse seg til sjokk og lavkonjunktur, men også å forutse og forberede seg på utfordringer og dårlige tider. Denne studien av resiliens i Troms og Finnmark er basert på OECD’s resiliensanalysemetoddikk. Den er presentert i OECD-publikasjonen ‘Guidelines for Resilience Systems Analysis’ (2014). Her introduseres analysen av resiliens med fokus på to hovedforskningsspørsmål: Hva er vi spesielt sårbare for? og Hvilke faktorer styrker regional ’resilience’? Vår rapport tar sikte på å gi svar på disse spørsmålene gjennom å undersøke identifiserte risikoer og kapasiteter/ressurser i Troms og Finnmark.Veien videre – Resiliens i Troms og FinnmarkpublishedVersio

Innovation Networks in Different Industrial Settings: From Flexible to Smart Specialization

The key research objective of this paper is to analyse industrial specialisation by developing innovative networks linked to the region. Institutional and entrepreneurial innovation systems, smart specialisation and a network based research framework for entrepreneurship are used as conceptual foundations in the paper. Based on theoretical elaborations our analyses illustrate how certain interventions have stimulated regional development and innovation in two specific Scandinavian regions. Our results highlight that both regions have gone from interventions fostering flexible specialization, with the motive of staying resilient and competitive over time, to an approach based on smart specialization with a focus on one or a limited number of strong industries

Smart Specialisation in Sparsely Populated European Arctic Regions

The purpose of this report is to explore how smart specialisation (S3) has been applied in Nordic sparsely populated regions, with focus on European Arctic. The report gives overview of the specific context of Arctic regions, their specialisations and revises how smart specialisation has supported regions in addressing the Arctic challenges. It also identifies the needs and efforts of joint action and outlines good practise cases where collaborative effort has been taken to tackle common challenges or to exploit opportunities. Smart specialisation has found very relevant applications in the European Arctic Region and implementation of smart specialisation policy tools is well advanced. In some cases the Arctic regions are pioneering with the advanced approaches of collaboration and developing joint investment solutions applying S3 approach. This report emphasises that already today there are very successful cases of local, cross-regional, and cross-border collaboration in turning the Arctic context to a competitive advantage, and many new innovations and projects continue to emerge. As demonstrated in the case studies the smart specialisation can serve very well in mobilising regional and local actors in the Arctic. In sparsely populated areas there is more need interregional cooperation plays important role for critical mass formation. The important message of the cases presented throughout the report is that collaboration on joint opportunities is the only way to create sustainable and long-term smart specialisation solutions in the unique European Arctic context.JRC.B.3-Territorial Developmen

Local smart specialisation: An approach to increasing preparedness in rural communities with resource-based industries in the Northern Periphery

A common challenge for Northern communities is how to retain local benefit from resource-based industries. This study assesses the process of developing a local smart specialisation strategy in two municipalities, Storuman and Sodankylä, both located in the Northern Periphery. The assessment framework applied is based on the concept of ‘strategic dimensions’ (Healey, 2009), along with a qualitative set of process and outcome criteria (Innes and Booher, 1999). Our assessment of the strategic process indicates that all dimensions required for strategic planning were represented within it, but that they were mostly responsive rather than transformative in character. When comparing results from process criteria and outcome criteria, the process criteria score significantly higher. The strategic process engaged social networks and involved local stakeholders in discussion and joint prioritisation. According to the participating stakeholders, the local smart specialisation strategies in Storuman and Sodankylä enhanced local preparedness. However, a significant limitation was a lack of long-term human and financial resources to address challenges in relation both to resource-based industries and local territorial development

Aluekehittämisen verkostoyhteistyön toiminta- ja rahoitusmallit: Kohti vaikuttavaa verkostotyötä

Aluekehittämisessä kyse on useimmiten joko ”ilkeistä ongelmista” tai ”monitahoisista mahdollisuuksista”, joiden ratkaiseminen tai hyödyntäminen ei ole mahdollista vain yhden toimijan kyvyillä, osaamisella ja resursseilla. Tämä korostaa verkostomaista otetta kehittämistyöhön. Hallitusohjelman mukaisen alue- ja kaupunkikehittämisen sekä kansallisten alueiden kehittämisen painopisteiden ja instrumenttien valmistelun tueksi on tarvittu analyysiä erilaisista verkostoyhteistyön toiminta- ja rahoitusmalleista. VALUMA-hankkeessa on rakennettu kokonaiskuvaa verkostomaisesta alueiden kehittämisestä sekä koottu oppeja aluekehittämisen verkostoista Suomessa ja muissa maissa. Lisäksi selvityksessä on analysoitu erilaisten verkostoyhteistyön toimintamallien mahdollisia vaikutuksia aluekehittämisen kokonaisuudessa sekä valtion roolia ja mahdollisen kannustin- tai ohjelmarahoituksen merkitystä. Selvityksen perusteella kansallisesti vaikuttava aluekehittämisen verkostotyön kokonaisuus vaatii aluekehittämistoimijoiden yhteistyönä rakennetun tietopohjan, selkeän tavoitteen ja poliittisen tuen aluekehittämiselle, aluekehittämisen kyvykkyyksien ja vertaisoppimisen vahvistamista sekä ilmiö- ja teemapohjaisen rahoituksen järjestämistä verkostotyölle.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa(tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Mitä on älykäs sopeutuminen?

Alueiden ja kuntien epätasaisen kehityksen seurauksena yli kaksi kolmasosaa Manner-Suomen kunnista on menettänyt väestöään kahden viime vuosikymmenen aikana. Tässä raportissa kuntien sopeutumista väestön vähenemiseen tarkastellaan älykkään sopeutumisen viitekehyksessä. Älykkään sopeutumisen käsite on vielä vakiintumaton ja hakee muotoaan aluepolitiikassa sekä aluekehityksen ja kuntien tutkimuksessa Suomessa. Raportissa selvitetään älykkään sopeutumisen käsitettä tutkimuskirjallisuuden avulla, kuvataan älykkään sopeutumisen lähestymistapaa kolmessa EU-maassa ja tuotetaan tilannekuva siitä, miten kunnat Suomessa ovat pyrkineet ja kyenneet sopeutumaan väestön vähenemiseen ja ikääntymiseen. Lisäksi esitellään älykkään sopeutumisen juurruttamisen keinoja. Suomessa tarvitaan hallinnolliset ja alueelliset tasot läpäisevä politiikka- ja toimenpideohjelma, jonka lähtökohtana on väestöltään vähenevien alueiden paikkaperustaisuus ja siitä juontuvat tarpeet. Älykästä sopeutumista voidaan pitää välivaiheena uudistumiselle. Lähtökohtana on koko kuntayhteisön eikä ainoastaan kuntaorganisaation uudistumiskyvyn vahvistaminen. Väestön vähenemiseen sopeutumisessa painopiste tulisi olla älykkäässä sopeutumisessa ja uudistamisessa, mutta myös elinkeinojen ja elinvoiman kehittämisessä.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Contemporary radiation doses in interventional cardiology: a nationwide study of patient doses in Finland

The amount of interventional procedures such as percutaneous coronary intervention (PCI), transcatheter aortic valve implantation (TAVI), pacemaker implantation (PI) and ablations has increased within the previous decade. Simultaneously, novel fluoroscopy mainframes enable lower radiation doses for patients and operators. Therefore, there is a need to update the existing diagnostic reference levels (DRLs) and propose new ones for common or recently introduced procedures. We sought to assess patient radiation doses in interventional cardiology in a large sample from seven hospitals across Finland between 2014 and 2016. Data were used to set updated national DRLs for coronary angiographies (kerma-air product (KAP) 30 Gycm2) and PCIs (KAP 75 cm2), and novel levels for PIs (KAP 3.5 Gycm2), atrial fibrillation ablation procedures (KAP 25 Gycm2) and TAVI (KAP 90 Gycm2). Tentative KAP values were set for implantations of cardiac resynchronization therapy devices (CRT, KAP 22 Gycm2), electrophysiological treatment of atrioventricular nodal re-entry tachycardia (6 Gycm2) and atrial flutter procedures (KAP 16 Gycm2). The values for TAVI and CRT device implantation are published for the first time on national level. Dose from image acquisition (cine) constitutes the major part of the total dose in coronary and atrial fibrillation ablation procedures. For TAVI, patient weight is a good predictor of patient dose.</p

Facebook marketing : what do users think of it?

The Internet is part of our daily lives, has been for decades in continuously increasing proportion and continues inevitably on the same path. We use it for getting information, entertainment, shopping, in our work and studies and, above all, for communication. E-mail is a familiar mode of communication, but among the later trends in the Internet is the social media with its various manifestations. It provides us means to stay in touch with our family and friends and to meet new people and to socialize among the likeminded. Social media is hoarding ever more larger share of people’s time that spend in overall and especially in the Internet. The most significant by far is the Facebook.com, the phenomenon that has grown at an unpreceded pace and today it attracts more visitors than any other web domain except Google.com. The change in behaviour presents a challenge and an opportunity in a marketer’s perspective. The people are withdrawing from the television and other established marketing channels but at the same time they are flocking to a new environment that is far more interactive and with the right tools in skilled hands it also provides more information about the audience. People let you know who they are and what are their interests. However, the people aren’t just mere spectators, or receivers any longer, instead they are participants. At best they are willing to become endorsers by joyously parading their new shoes in public. On the other hand they may vent out their frustration about the car that had to be taken into service yet again. While they are eager to share their lives as never seen before, their awareness about the possible negative outcomes is contstantly heightening. At the same time the users feel more ownership over the content that they share and are quite easily offended if that content is misused or if their personal space is intruded. Facebook has a massive database with detailed information of its users and the means to utilize that for marketers. But how to engage that crowd? This thesis takes an attempt to find out from the users themselves what they feel is the right way to reach them in order to get the message out there.Internet on ollut osa jokapäiväistä elämäämme jo kymmeniä vuosia yhä lisääntyvissä määrissä ja jatkaa vääjäämättä samalla polulla. Käytämme Internettiä tiedonhakuun, viihtymiseen, ostoksien tekoon, työskentelyyn, opintoihin, ja ennen kaikkea kommunikointiin. Sähköposti on kaikille tuttu viestintäväline, mutta Internetin tuoreempiin ilmiöihin kuuluu sosiaalinen media monine muotoineen. Se tarjoaa meille keinot pitää yhteyttä perheeseen ja ystäviin, uusien ihmisten tapaamiseen ja kanssakäymiseen samanmielisten kanssa. Sosiaalinen media haalii entistä suurempaa osaa ihmisten käyttämästä ajasta, erityisesti Internetissä käytetystä. Tähän saakka merkittävin sosiaalinen media on ilmiömäisellä vauhdilla kasvanut Facebook.com, joka on nykyään toiseksi vierailluin Internet-sivusto Google.com:in jälkeen. Markkinoijien kannalta muuttuneet käyttäytymistavat ovat uusi haastellisia, mutta samalla ne tarjoavat tilaisuuksia. Ihmiset vetäytyvät television ja muiden jo vakiintuneiden markkinointikanavien ääreltä, mutta samalla he kerääntyvät uuteen ympäristöön, joka on huomattavasti vuorovaikutteisempi ja jonka kautta voi oikeiden työkalujen ja osaamisen avulla saada enemmän tietoa yleisöstään. Tieto ihmisistä ja mistä he ovat kiinnostuneita on helpommin saatavilla. Ihmiset eivät kuitenkaan ole enää pelkkiä vastaanottajia, vaan he myöskin osallistuvat. Parhaimmillaan he ryhtyvät innolla sanansaattajiksi iloitessaan esim. uusista kengistään julkisesti. Toisaalta he voivat pahimmillaan haukkua autoaan, joka on mennyt rikki jälleen kerran. Vaikka ihmiset ovat halukkaita jakamaan elämänsä julkisemmin kuin koskaan ennen, he ovat myös jatkuvasti paremmin tietoisia mahdollisista tästä johtuvista haittavaikutuksista. Lisäksi sosiaalisen median käyttäjät tuntevat omistavansa jakamansa sisällön ja loukkaantuvat helposti, jo0073 sisältöä väärinkäytetään tai heidän henkilökohtaiselle reviirilleen tunkeudutaan. Facebookilla on laaja yksityiskohtainen tietokanta käyttäjistään ja keinot tämän hyödyntämiseen markkinointitarkoituksissa. Mutta kuinka käyttäjät tavoitetaan ja saadaan kiinnostumaan? Tämän opinäytetyön tarkoituksena on selvittää käyttäjiltä itseltään, mikä on heidän mielestään oikea tapa heidän tavoittamiseen