Työelämän muutos haastaa työyhteisöviestinnän ajatusmallit

Työelämän muutoksen seurauksena työyhteisöjen viestintä on uuden haasteen edessä. Ensinnäkin työyhteisöt ovat yhä enemmän tietoon ja tiedon luomiseen perustuvia asiantuntijaorganisaatioita, kun taas työyhteisöviestinnän ajattelumallit ovat pääosin peräisin industrialismin kulta-ajalta. Toiseksi globalisaation vaikutukset ulottuvat kaikenlaisiin organisaatioihin, ja ulkoinen maailma tunkeutuu työyhteisöjen sisään. Työyhteisöjen sisäinen ja ulkoinen elämä yhdentyvät, ja jatkuvat muutokset ja epävarmuus ovat arkipäivää. Työelämä on muuttunut ja muuttuu, mutta ovatko sen perusyksikön eli työyhteisön viestinnän käytännöt muuttuneet? Tässä artikkelissa kysyn, millaisia työyhteisöviestinnän paradigmoja voidaan tunnistaa tähänastisen organisaatiotutkimuksen ja viestinnän tutkimuksen perusteella ja löytyykö niille vastaavuutta tämän päivän työelämästä. Johtopäätöksenä esitän, mihin työyhteisöviestinnän tutkimuksen tulisi suuntautua jatkossa

Strateginen viestintä ja organisaation tavoitteet : Mihin viestinnällä pyritään?

Strateginen viestintä on 2000-luvun viestinnän tutkimuksessa noussut PR:n, yhteisöviestinnän, viestinnän johtamisen ja integroidun viestinnän rinnalle sekä osittain korvaamaan niitä. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten organisaatiot määrittelevät viestinnän tavoitteitaan ja millaisia strategisen viestinnän näkemyksiä ne kuvastavat. Tarkastelemme kysymystä sekä tutkimuskirjallisuuden että empiirisen aineiston valossa. Erittelemme tutkimuskirjallisuuden käsityksiä strategisen viestinnän käsitteestä ja sen kytköksestä organisaation tavoitteisiin sekä strategisen viestinnän ongelmista. Empiirisen aineiston osalta tutkimme, miten organisaatiot itse määrittelevät viestintänsä tavoitteet ja mikä viestinnän tavoitteiden suhde on organisaation strategiaan ja strategisiin tavoitteisiin.Peer reviewe

Viestinnän mittaaminen ja strateginen viestintä : Tavoitteellisuutta, ketteryyttä vai hapuilua pimeässä?

Peer reviewe

Kaivosten jätevakuuden alan laajentamisen ympäristönsuojelullinen vaikuttavuus ja kustannukset

Kaivosten jätevakuuden alan laajentamisen ympäristönsuojelullinen vaikuttavuus ja kustannuksetHankkeen taustalla on hallitusohjelman kirjaus kaivosten ympäristönsuojelun parantamisesta muun ohella vakuussääntelyä kehittämällä. Nykytilanteessa vakuussääntely ei kata useita olennaisia vesijakeita ja niihin liittyviä vastuita, kuten louhosten ylivuotovesien hallintaa. Hankkeessa tuotettiin tietoa kaivoksilla syntyvien vesijakeiden määrästä ja laadusta sekä kaivosten vesienhallinta- ja käsittelytekniikoista, tarkkailusta ja lopettamis- ja jälkihoitovaiheen kustannuksista. Hankkeessa tuotettiin myös tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat vesijakeiden ominaisuuksiin, vesienkäsittelytavan valintaan, tarkkailuun ja kustannuksiin. Hankkeessa analysoitiin myös vakuussääntelyn nykytila katvealueineen kaivosten vesienhallinnan, vesienkäsittelyn ja ympäristötarkkailun näkökulmista sekä kehitettiin sääntelymalli näihin vastaamiseksi. Sääntelymallissa YSL:n mukaisen vakuuden ala laajenisi jätteiden käsittelytoiminnasta koko kaivostoimintaan. Malliin sisältyisi sääntelyä kaivostoiminnan sulkemissuunnitelmasta, vesienhallinta- ja vesienkäsittelysuunnitelmasta, seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta sekä uudesta kaivostoiminnan vakuudesta. Vakuuden laajentamisen taloudellisen merkityksen suuruusluokka voi yksittäisellä kaivoksella jäädä pienimmillään alle sadantuhannen. Suurimmillaan, lähinnä ääritapauksissa, lisäkustannukset voivat olla kymmenen miljoonan suuruusluokkaa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Hybrid membrane processes in industrial water treatment:separation and recovery of inorganic compounds

Abstract Industrial wastewaters are complex waters, which can contain a large variety of compounds such as heavy metals and salts as well as nutrients, e.g. nitrogen compounds and phosphorous. Prevention of wastewater formation is not always possible and therefore new more efficient water treatment techniques are needed. Legislation also supports the use of more efficient water treatment techniques, which can lead to better purification results and the recovery of valuable compounds from wastewaters. One technique, which has been of interest, is membrane technology. Membrane technology can separate heavy metals, salts and nutrients effectively, also at low concentrations, which is not always possible with conventional water treatment methods. The main disadvantage of membrane technologies is membrane fouling, which reduces the membrane permeate flux and separation efficiency. In this thesis membrane techniques were combined into hybrid processes to increase the efficiency of water treatment to reduce fouling and to widen the application areas of membrane technologies, as well as to increase the awareness of the benefits gained when using hybrid membrane processes in wastewater treatment. Three different hybrid membrane processes were applied. Catalytically active nanofiltration membranes were used to purify real mine wastewaters from harmful compounds, including sulphate. A catalytic layer reduced the membrane fouling tendency. Micellar-enhanced ultrafiltration was applied successfully to the separation of heavy metals from phosphorous-rich wastewater of a fertilizer company to achieve selective separation. In addition, reverse osmosis and membrane distillation were applied to the concentration of heavy metals, a metalloid and nitrogen compounds containing synthetic wastewater efficiently. High volume concentration factor was achieved with the RO-MD process. In this thesis high heavy metal, metalloid, and salt removal efficiencies were achieved with all hybrid membrane techniques. Hybrid membrane techniques were also categorized based on their properties. The study provides new knowledge on hybrid membrane techniques in the removal of inorganic compounds from industrial waters.Tiivistelmä Teollisuuden jätevedet voivat sisältää kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, kuten raskasmetalleja ja suoloja. Teollisuuden jätevedet voivat sisältää myös ravinteita, esimerkiksi typen yhdisteitä ja fosforia. Jätevesien syntymistä ei aina voida ennaltaehkäistä, ja siksi uusille entistä tehokkaammille vedenkäsittelymenetelmille on tarvetta. Lisäksi myös lainsäädäntö vaatii entistä tehokkaampaa vesien puhdistusta, mikä osaltaan edistää entistä tehokkaampien puhdistustekniikoiden kehitystä sekä erotettujen aineiden talteenottoa. Yksi aktiivisen tutkimuksen kohteena oleva vesienkäsittelyssä käytetty menetelmä on kalvoerotustekniikka. Kalvoerotustekniikoilla voidaan erottaa tehokkaasti raskasmetalli-ioneja, sulfaattia ja ravinteita, kuten typpiyhdisteitä teollisuuden jätevesistä myös alhaisissa pitoisuuksissa, missä yleisesti käytettävät menetelmät voivat olla tehottomia. Yksi kalvoerotusmenetelmien ongelma on kalvojen likaantuminen, mikä alentaa kalvojen erotustehokkuutta ja vähentää tuottavuutta. Tässä tutkimuksessa kalvojen likaantumistaipumista on vähennetty yhdistämällä kalvoerotustekniikoita muihin erotusmenetelmiin hybriditekniikoiksi. Tässä työssä on tutkittu kolmea eri hybridimenetelmää. Sinkkioksidilla pinnoitettuja nanosuodatuskalvoja tutkittiin ja verrattiin kaupallisiin nanosuodatuskalvoihin kaivosteollisuuden vesien puhdistuksessa mm. sulfaatista. Katalyyttipinnoite muutti kalvoja vähemmän likaantuviksi, ja näin menetelmän tehokkuus parani. Miselliavusteisella ultrasuodatuksella erotettiin fosforipitoisesta lannoitetehtaan jätevedestä raskasmetalleja selektiivisesti, ja näin mahdollistettiin fosforin uudelleenkäyttö. Kolmannessa tutkimuskohteessa konsentroitiin kalvotislauksen ja käänteisosmoosin yhdistelmällä raskasmetalli- ja typpiyhdisteitä sisältävää synteettistä jätevettä pieneen tilavuuteen. Työssä saavutettiin korkeita raskasmetallien ja suolojen erotustehokkuuksia kaikilla käytetyillä tekniikoilla. Työssä arvioitiin myös yhteenvetona erilaisten hybridimembraanitekniikoiden eroja ja ominaisuuksia ja tekniikoita jaoteltiin menetelmien ominaisuuksien mukaan. Työ antoi uutta tietoa hybridimembraanitekniikoista epäorgaanisten aineiden erotuksessa teollisuuden vesistä

Viestinnälliset arvoketjut : mistä koostuu viestinnän arvo organisaatiolle?

Viestintä on siirtymässä tukiprosessista organisaatioiden toiminnan ja johta-misen ytimeen. Sekä viestinnän vaikuttavuutta että arvoa koko organisaatiolle on viime vuosina tutkittu vilkkaasti. Samalla on keskusteltu paljon työn vies-tinnällistymisestä eli viestinnän sisällyttämisestä kaikkiin tehtäväkuviin. Artikkelimme tavoitteena on tutkia viestinnällisiä arvoketjuja organisaatioiden näkökulmasta ja selvittää, millaista arvoa viestintä voi tuottaa organisaatiolle ja mistä tekijöistä arvo voi muodostua. Tarkastelemme viestinnällisiä arvo-ketjuja sekä tutkimuskirjallisuuden että empiirisen aineiston valossa. Aineisto koostuu suomalaisten johtajien ja esihenkilöiden (N=64) näkemyksistä. Ana-lyysimme tuloksena esittelemme neljä viestinnällistä arvoketjua, joista kes-keisin on organisaation strategian toteutuminen. Muut arvoketjut rakentuvat talouden tulosten, organisaation jatkuvuuden ja näkyvyyden ympärille.Peer reviewe