Notes on spatial transformation in post-Cold War Europe and the territory work of the European Union

As a peculiar bureaucracy whose actions and legislation influence European countries on a daily basis and in countless ways, the EU has gradually become a site within which the political and cultural content of Europe and its limits are constantly defined and reworked. In this chapter, we firstly discuss geopolitical dynamics in Europe with regard to the post-Cold War enlargement process of the EU in particular. Secondly, we focus on the explicit territorial construction of the EU itself in what we call the territory work of the EU. In order to authenticate this concept, the third section discusses the spatial imaginaries and practices of so-called European spatial planning. We introduce European spatial planning as disclosing the ways in which EU governance has gradually emerged as a set of spatial practices and strategies, and modes of spatial calculation that operate on something called EU territory.Peer reviewe

The Impact of Storms on Wind Power Production in Finland

Tuulivoimalat joutuvat pysähtymään myrskyjen aikana, jotta ne eivät rikkoutuisi altistuttuaan liian suurille mekaanisille voimille. Myrskypysäytykset aiheuttavat voimalaitoksen tehontuotannon putoamisen nollaan. Myrskyjen aikana on vaarana, että suuri määrä tuotannosta menetetään lyhyessä ajassa. Tämä voi aiheuttaa haasteita sähköverkon tehotasapainosta huolehtimiseen. Tässä työssä tutkittiin tuulivoimaloista mitatun datan avulla myrskyjen esiintyvyyttä ja niiden vaikutusta tuulivoiman tuotantoon Suomessa. Dataa saatiin viideltä eri paikkakunnalta eri puolilta länsirannikkoa vuosilta 1999-2011. Tavoitteena oli selvittää kuinka usein myrskyjä esiintyy, ja kuinka myrskyrintamat vaikuttavat useiden paikka-kuntien tuulisuuteen. Päämääränä oli tarkastella myös koko Suomen tuulivoimatuotannon käyttäytymistä myrskyjen aikana. Työssä haluttiin selvittää myrskyjen mahdollisia vaikutuksia laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon. Työn perusteella tuulivoimaloiden toimintaan vaikuttavat myrskyt ovat harvinaisia Suomessa. Kovimpia myrskyjä, jotka ylittivät rajan 25 m/s, havaittiin esiintyneen vain kahtena päivänä ja vain vuonna 2008 tarkasteltavista vuosista. Rajan 20 m/s ylittäneitä 10 minuutin arvoja esiintyi keskimäärin 10-86 kertaa vuodessa eri paikkakunnilla. Tarkasteltavina vuosina yhdentoista myrskyn aikana useammalla kuin yhdellä paikkakunnalla ylittyi 20 m/s:n raja. Myrskyt ajoittuivat pääasiassa syksyyn ja talveen. Vuonna 2008 myrskyt aiheuttivat suurimmat tuntivaihtelut Suomen tuulivoimatuotannossa (kasvu 18,9 % ja lasku 19,0 % kapasiteetista). Myös muissa kuin myrskytilanteissa Suomen tuulivoiman tuotantovaihtelu on ollut muutaman kerran vuodessa yli 15 % kapasiteetista. Analyysien perusteella voimaloiden myrskysuojausraja 20 m/s saattaisi aiheuttaa Suomessa ongelmia tuotannon supistumisen vuoksi myrskytilanteissa. Myrskysuojausrajalla 20 m/s laajat alueet voivat olla tuottamatta samanaikaisesti myrskyn takia. Myrskysuojausraja 25 m/s havaittiin olevan riittävä työn perusteella, koska samanaikaisia rajan ylityksiä eri paikkakunnilla ei havaittu ja ylitykset olivat todella harvinaisia.Wind turbines shut down during storms to prevent damage due to extreme mechanical loads. The wind turbine ceases power production when it shuts down. During storms large amount of wind power production can be lose at short notice. This can pose a threat to power balance management in electrical grid. In this work the incidence of storms and their impact on wind power production in Finland were studied. The analyzed data was measured from 5 different localities on the west coast of Finland from the years 1999-2011. The purpose of this work was to de-termine how often storms have occurred and how storm fronts have appeared in differ-ent locations. The wind power variation and ramp events of whole wind power produc-tion were also examined during storms. The object of the thesis was to investigate pos-sible effects of storms on the large scale wind power production. The study shows that storm events at the height of a turbine are very rare in Fin-land. There was only two days in one year when wind farms average speeds exceeded value 25 m/s. Meanwhile 10-minute wind speed value 20 m/s have exceeded on average 10-86 times per year in different localities. The 20 m/s value exceeded simultaneously at least in two localities during eleven storms. The storms were more common in the autumn and winter. In 2008, the largest hourly production variations were observed within stormy days and those were about 19 % of the installed capacity. However the maximum variations of the non-stormy days were also a couple of times over 15 % of the installed capacity. The analysis proved that widely used cut-out wind speed value 20 m/s might lead to very large reductions of production. Large geographical areas could be out of production, if shutdown wind speed 20 m/s are widely used. Cut-out wind speed 25 m/s turned out to be adequate because the limit were not exceeded simultane-ously in different localities and storms over 25 m/s were very rare

Vahvistetut päätöspuumallit

Tiivistelmä. Työssä on kyse funktion estimoinnista otoksesta vaste- ja selittäjämuuttujien yhteisjakaumasta, ja tämän estimaatin iteratiivisesta parantamisesta uusia termejä lisäämällä. Mahdollisten funktioiden joukossa rajoitutaan päätöspuihin, eli luokittelu- ja regressiopuihin (CART). Estimaatin iteratiivisella parantamisella tarkoitetaan sitä, että malliin lisätään joka askeleella sellainen termi, joka minimoi valitun tappiofunktion arvon päivitetyllä mallilla. Päätöspuumallit jakavat selittäjämuuttujien avaruuden joukkoon suorakaiteita, ja sovittavat vakion jokaiseen näistä. Selittäjämuuttujien avaruutta jaettaessa jakomuuttuja ja -piste pyritään valitsemaan aina niin, että ne minimoivat valitun tappiofunktion. Liian suuri puu johtaa ylisovittumiseen, joten yleensä puuta sen kasvattamisen jälkeen karsitaan kompleksisuushinnan perusteella optimaalisen koon löytämiseksi. Vahvistaminen on menetelmä, joka kehitettiin alun perin luokittelua varten, mutta se on joissain tapaukissa hyödyllinen myös regressiomalleja rakennettaessa. Sen perusajatus oli yhdistää heikkoja luokittelijoita vahvan luokittelijoiden ”komitean” luomiseksi. Se voidaan yleisemmin ajatella tapana sovittaa additiivinen kehitelmä joukkoon yksinkertaisia kantafunktioita. Tämä additiivinen malli sovitetaan minimoimalla valittua tappiofunktiota keskiarvoistettuna havaintoaineiston yli. Tällaisen ongelman ratkaisu yleisessä tapauksessa voi olla hyvin vaikeaa ja laskennallisesti raskasta. Sitä voidaan kuitenkin aproksimoida lisäämällä kehitelmään vaiheittain uusia kantafunktioita säätämättä malliin jo lisättyjen funktioiden parametreja ja kertoimia. Tätä kutsutaan eteenpäin vaiheittaiseksi additiiviseksi mallinnukseksi. Tappiofunktion valinta vaikuttaa mallin robustisuuteen, eli kykyyn antaa mielekkäitä ja hyödyllisiä tuloksia havaintoaineistossa mahdollisesti esiintyvistä virheistä tai puuttuvista havainnoista huolimatta. Gradienttivahvistamisessa ajatellaan eteenpäin vaiheittaisen additiivisen mallintamisen minimointiongelma numeerisena optimointitehtävänä, missä ”parametreja” ovat funktion arvot kussakin havaintoaineiston pisteessä. Ongelma ratkaistaan jyrkimmän laskun menetelmällä funktioavaruudessa sillä rajoituksella, että jyrkimmän laskun ”suunta” kuuluu valittuun parametriseen funktioperheeseen, joka tässä tilanteessa on päätöspuiden perhe. Gradienttivahvistamisessa ylisovittumista voidaan ehkäistä paitsi etsimällä optimaalinen vahvistusiteraatioiden lukumäärä tarkkailemalla ennustusriskiä vahvistusiteraatioiden lukumäärän funktiona validointiotoksella, myös kutistamisella, eli skaalaamalla kutakin malliin lisättävää puuta nollan ja ykkösen väliin sijoittuvalla kertoimella. Empiirisesti on havaittu, että pienemmät kutistuskertoimen arvot, jotka puolestaan vaativat enemmän vahvistusiteraatioita, johtavat pienempään virheeseen testiaineistolla. Vahvistetun päätöspuumallin tulosten tulkitsemisessa voidaan tarkastella selittäjämuuttujien suhteellista merkitsevyyttä ja osittaisriippuvuuskuvioita. Selittäjämuuttujan suhteellinen neliöllinen merkitsevyys on se kokonaisvähennys neliöllisessä virheessä, joka aiheutui kaikista niistä kerroista, kun ko. selittäjä valittiin jakomuuttujaksi yhdessä päätöspuussa, keskiarvoistettuna kaikkien mallin puiden yli. Osittaisriippuvuuskuvioiden tarkoitus on havainnollistaa valitun selittäjien joukon vaikutusta estimoituun funktioon sen jälkeen, kun kaikkien muiden selittäjien keskimääräiset vaikutukset on otettu huomioon. Työssä esitellään lopuksi simuloituun tietoliikennedataan sovitettu gradienttivahvistettu regressiopuumalli. Se pyrkii estimoimaan kompleksisen signaalin liukulukuesityksen ja kiinteän luvun esityksen välistä etäisyyttä neljän selittäjämuuttujan funktiona, neljässä eri kanavassa

On the socio-technical practices of the European Union territory

We examine the constitution of the European Union territory in socio-technical practices. We argue that calculative practices are central in the constitution of the European Union territory but that these practices need to be understood as being situated within the broader ‘teleological structures’ of European integration. This paper scrutinizes the European Spatial Planning Observation Network programme as one of the activity spaces whereby the calculative practices of the ‘European knowledge-based economy’, a term which arose in the 1990s, are constitutive of the contemporary making of the European Union territory. We thus highlight the practices of surveying, mapping and modelling as central components in the constitution of the European Union as a political object.Peer reviewe

Maantieteen kenttäkurssin järjestäminen etäopetuksena koronapandemian aikana

Non peer reviewe

Characterization of an aged alkali-activated slag roof tile after 30 years of exposure to Northern Scandinavian weather

Alkali-activated materials (AAMs) have been known as an alternative cementitious binder in construction for more than 120 years. Several buildings utilizing AAMs were realized in Europe in the 1950s–1980s. During the last 30 years, the interest towards AAMs has been reinvigorated due to the potentially lower CO2 footprint in comparison to Portland cement. However, one often-raised issue with AAMs is the lack of long-term studies concerning durability in realistic conditions. In the present study, we examined a roof tile, which was prepared from alkali-activated blast furnace slag mortar and exposed to harsh Northern Scandinavian weather conditions in Turku, Finland, for approximately 30 years. Characterization of this roof tile provides unique and crucial information about the changes occurring during AAM lifetime. The results obtained with a suite of analytical techniques indicate that the roof tile had maintained excellent durability properties with little sign of structural disintegration in real-life living lab conditions, and thus provide in part assurance that AAM-based binders can be safely adopted in harsh climates. The phase assemblage and nanostructural characterization results reported here further elucidate the long-term changes occurring in AAMs and provide reference points for accelerated durability tests and thermodynamic modelling

Re-conceptualising Territorial Cohesion Through the Prism of Spatial Justice : Critical Perspectives on Academic and Policy Discourses

Peer reviewe

Euroopan integraation spatiaalisesta ulottuvuudesta

Kirjallisuusarvostel