Unettomuuden hoidon tavoite on vireä päivä

Pitkäkestoinen unettomuus vaivaa jopa joka toista perusterveydenhuollon asiakasta. Unilääkkeet ovat olleet viime aikoina esillä lähinnä negatiivisessa valossa, ja hoitosuositukset kehottavat hoitamaan unettomuutta lääkkeettömin keinoin. Onko unilääkkeitä enää lainkaan lupa käyttää

What is behind the seeming cessation of the increase in sleep medicine consumption in Finland during the last years?

In Finland, between 2003 and 2010 and parallel to the increase in the prevalence of insomnia-related symptoms among the general population, there has been a cessation of growth and even a decrease in the consumption of traditional hypnotics. The reasons behind this seemingly paradoxical situation are not known. We analyzed trends over the period 2000-2010 in the estimated consumption of traditional hypnotics and some new drugs that are destined for use in insomnia treatment. We used the annual wholesale statistical database compiled by the Finnish Medicine Agency, FIMEA, and data from the Finnish Drug Prescription Register. We found evidence to support two parallel trends in Finnish outpatient care. First, there seems to be a trend in which physicians increasingly comply with official guidelines for insomnia treatment, which partly accounts for the decrease in the consumption of traditional hypnotics. Second, at the same time, the first trend seems to be resulting in an increasing trend to treat insomnia patients with some new drugs that were not originally developed for insomnia treatment by prescribing these non-hypnotic drugs in small, sub-clinical doses. The current trend in practice may have contradictory effects on the treatment of insomnia. The long-term consequences of using low doses of drugs other than hypnotics to treat insomnia are not known and the situation should, therefore, be followed-up in subsequent studies. However, pharmacological treatment should never be a substitute for non-pharmacological treatments of insomnia

Uni- ja hengityskeskus yhtenäistää diagnostiikkaa ja hoitoa

Hengitysvajeen sekä uni- ja vireystilahäiriöiden hoidossa tarvitaan useiden erikoisalojen moniammatillista yhteistyötä. Kansallisella koordinaatiolla haetaan kustannustehokkuutta ja potilaiden yhdenvertaisuuden toteutumista. Sitä varten perustettiin TYKS:n Uni- ja hengityskeskus.</p

Lung-depositing surface area (LDSA) of particles in office spaces around Europe : Size distributions, I/O-ratios and infiltration

Air pollution, and specifically particulate matter pollution, is one of the greatest dangers to human health. Outdoor air pollution ranks third in causes for premature death. Improving indoor air quality is of immense importance, as the time spent indoors is often much greater than the time spent outdoors. In this experimental study, we evaluate the levels of particle pollution in indoor air in four offices across Europe, compare the indoor particles to outdoor particles and assess where the particles originate from. The measurements were conducted with an Electrical Low-Pressure Impactor (ELPI+) for particles between 6 nm and 1 μm. The chosen metric, lung-deposited particle surface area (LDSA), targets the health impacts of particle pollution. Based on the measurements, we determined that most of the indoor air particles infiltrated from outdoor air, although two of the offices had very limited indoor activity during the measurement campaigns and may not represent typical use. The highest median indoor LDSA concentration during daytime hours was 27.2 μm2/cm3, whereas the lowest was 2.8 μm2/cm3. Indoor air in general had lower LDSA concentrations than outdoor air, the corresponding outdoor LDSA concentrations being 35.8 μm2/cm3 and 9.8 μm2/cm3. The particle size ranges which contributed to the highest concentrations were 50–100 nm and 300–500 nm. These size ranges correspond to soot mode and accumulation mode particles, which represent local and regional sources, respectively. Based on this study, limiting particle infiltration is the key factor in keeping indoor air in offices free of lung-depositing particles.Peer reviewe

Ennustetarkkuuden seuranta Vesistömallijärjestelmässä

Hydrological forecasts are widely used for water level regulation, hydroelectricity production and flood damage prevention in Finland. Finnish Environment Institute's Watershed Simulation and Forecasting System (WSFS) provides hydrological water level and discharge forecasts for the whole nation based on hydrological observations and meteorological forecasts. Hydrological forecasts are produced, distributed and continuously updated in a fully automatic way. The distributed forecasts are stored and later verified. Forecast Accuracy Follow-up System (FAFS) is a subsystem of WSFS. It automatically produces verification graphs and scores from the stored forecasts, and displays them through web interface. The purpose of this master's thesis was to improve FAFS by studying existing widely used methods of hydrological forecast verification, selecting appropriate verification graphs and scores, and finally provisionally implementing the selected features. Some of the implemented features seemed to facilitate useful comparing of the quality of inflow forecasts issued at different lake points, years and model versions. The further implementation of these features is suggested.Hydrologisia ennusteita käytetään Suomessa laajalti vesistöjen säännöstelyssä, energiantuotannossa ja tulvantorjunnassa. Suomen ympäristökeskuksen Vesistömallijärjestelmä tuottaa ennusteet koko maan vedenkorkeuksille ja virtaamille perustuen hydrologisiin mittauksiin sekä lämpötila- ja sade-ennusteeseen. Ennusteet lasketaan ja toimitetaan täysautomaattisesti ja niitä päivitetään jatkuvasti. Ennusteita seurataan ja jälkikäteen tarkastellaan niiden onnistumista. Vesistömallien osana on Ennustetarkkuuden seurantajärjestelmä joka tekee automaattisesti onnistumista kuvaavat graafit ja tunnusluvut joita voi katsella web-käyttöliittymän kautta. Tässä diplomityössä on kehitetty Ennustetarkkuuden seurantajärjestelmää selvittämällä miten vastaava asia hoidetaan muualla, käymällä läpi eri vaihtoehtoja ennusteiden onnistumista kuvaaviksi luvuiksi ja graafeiksi sekä implementoimalla hyviksi havaittuja lisäyksiä järjestelmään. Implementoidusta lisäyksistä nähdään, että jos ne otetaan käyttöön koko järjestelmässä, ennusteiden onnistumisen vuosittainen vertailu helpottuu ja ongelmalliset ennustepisteet löytyvät numeeristen kriteerien avulla

Virtuaalisesti kylässä : Kotihoidon työntekijöiden kokemuksia kuvapuhelinpalvelujen toteuttamisesta

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kotihoidontyöntekijöiden kokemuksia kuvapuhelinpalvelun käytöstä kotihoidon asiakkaan hoitotyössä. Teoriaosuudessa kuvataan yleisesti kotihoitoa, kuvapuhelinpalveluita ja aikaisempia tutkimuksia kuvapuhelinpalveluista. Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltavina oli viisi kuvapuhelinpalveluita kotihoidossa toteuttanutta kotihoidon työntekijää. Haastattelut olivat pituudeltaan noin puoli tuntia. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Opinnäyte toi esille, että etenkin vanhat kotihoidon asiakkaat ovat usein haluttomia vaihtamaan fyysiset käynnit kuvapuhelimen välityksellä tehtäviksi, sillä he pelkäävät menettävänsä jotakin sen seurauksena. Kotihoidon työntekijät kokivat saavansa riittävästi tukea ja koulutusta kuvapuhelintyöhön. Tällä hetkellä asiakkaille etänä tarjottavat palvelut ovat enimmäkseen erilaista seurantaa ja muistuttelua. Haastatellut toivoivat asiakkaiden määrän kasvaessa monipuolisempaa sisältöä kuvapuhelinpalveluihin, kuten enemmän viriketoimintaa. Tutkimustulokset paljastivat tärkeää tietoa kuvapuhelinpalvelujen kehittämiseksi nyt, kun palvelut eivät ole vielä suuressa mittakaavassa käytössä. Palvelujen markkinoiminen sekä asiakkaille että työntekijöille on avainasemassa, jotta ennakkoluuloja käynnissä olevaa muutosta kohtaan saataisiin vähennettyä

Patorakenteiden vaihtoehtojen tarkastelu ja mallinnus

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan patorakenteiden vaihtoehtoja Hanhikivi 1-ydinvoimalaitoksen satamaan. Opinnäytetyöhön kuuluu myös patorakenteen rakennesuunnittelu sekä 3D-mallinnus. Patorakenne ja satama ovat osa Fennovoima Oy:n ydinvoimalahanketta, jossa Fennovoima rakentaa Hanhikivi 1- ydinvoimalaitoksen Pohjois-Pohjanmaalle Pyhäjoelle. Ydinvoimalaitoksen laitossopimuksen osapuolina ovat Fennovoima Oy ja RAOS Project Oy, joka kuuluu venäläiseen Rosatom-konserniin. Fennovoima on laitoksen tilaaja ja RAOS Project Oy toimii laitostoimittajana. Pääurakoitsijana toimii Titan-2, joka on venäläinen rakennusalan yritys. Ydinvoimalaitoksen satamaan tulevan patorakenteen rakennesuunnittelun toteutti suunnittelutoimisto Sito Oy. Rakennesuunnittelusta vastasivat opinnäytetyön tekijät. Sito toteutti myös sataman geosuunnittelun sekä osan sataman rakenteiden suunnittelusta. Satama tulee palvelemaan voimalaitoksen meritse tapahtuvaa huoltoliikennettä. Satama-altaan kautta voimalaitos tulee ottamaan myös jäähdytysvetensä, jota se tarvitsee ydinreaktion jäähdyttämiseen. Satama tulee koostumaan aallonmurtajista, satama-altaasta, laiturialueesta sekä padosta, joka toimii satama-altaan sulkurakenteena ja varajärjestelmänä. Patoon on suunniteltu kolme 12 metriä leveää virtausaukkoa, jotka voidaan tarvittaessa avata ja samalla varmistaa voimalaitoksen jäähdytysveden keskeyttämätön saanti. Virtausaukkojen yli on tarkoitus rakentaa siltakannet, jotka toimivat ajoyhteytenä satama-altaan läntiselle aallonmurtajalle. Patorakenteiden vaihtoehtojen tarkastelussa vertailtiin kolmea erilaista patorakennetta. Lähtökohtana suunnittelussa oli löytää satama-altaan patorakenteeksi rakennuspaikka ja olosuhteet huomioon ottaen soveltuva, toteutuskelpoinen ja toimiva patorakenne. Vertailun tuloksena parhaaksi vaihtoehdoksi valikoitui kasuuneista ja settilankuista koostuva settipato. Valitusta patorakenteesta laadittiin rakennesuunnitelma, johon sisältyi muun muassa padon ja siihen kuuluvan siltakannen rakennelaskelmat, yleispiirustus, mitta- ja raudoituspiirustukset, määrä- ja kustannusarviot sekä 3D-tietomalli.This thesis examines dam structure options for the harbor of Hanhikivi 1 nuclear power plant. The thesis also includes structural design of the dam and 3D-modelling of the structure. The dam structure and the harbor are a part of Fennovoima Oy’s nuclear power plant project, where Fennovoima builds Hanhikivi 1 nuclear power plant in Pyhäjoki, the province of Pohjois-Pohjanmaa. Parties of the power plant contract are Fennovoima Oy and RAOS Project Oy, which is a part of Russian Rosatom-group. Fennovoima is the subscriber of the power plant and RAOS Project is the supplier. As a prime contractor operates Titan-2, which is a Russian construction company. A dam is constructed in the port of the nuclear power plant, and the structural design of the dam was made by engineering consultant Sito Oy. The authors of the thesis were in charge of the structural design. Sito also executed the harbor’s geotechnical design and part of the structural design of the harbor’s structures. The harbor will serve as a sea route for the maintenance transport of the power plant. Trough the harbor the power plant will also take its cooling waters, which it needs to cool the nuclear reaction. The port will consist of breakwater, of a dock, of a quay area and of a dam, which serves as a harbor’s gate structure and as a backup system. The dam will consist of three 12 metres wide channels closed by gates, which can be opened if necessary. This will ensure the continuous supply of cooling water for the power plant. Flow gates will be equipped with bridge decks, which will serve as a road connection to the western breakwater. In the analysis of the dam structure options, three dam structures were compared. The starting point of the planning was to find a suitable, viable and working dam structure to the harbor, taking the construction site and the circumstances into account. As a result of the analysis, a dam consisting of stop logs and caissons was chosen as the best option. A structural design was made for the chosen structure, which among other things included structural calculations for the dam structure and the bridge decks, general drawing, dimension and reinforcement drawings, estimations of quantities and quotations, and a 3D-model

Superovulation and embryo flushing of Ayrshire heifers do not affect the subsequent pregnancy rate

vo