Institutional misfits : Law and habits in Finnish wolf policy

Finland has struggled with formulating and implementing policies regarding the national grey wolf (Canis lupus) population. It seems that after major institutional adjustments undertaken to improve wolf protection, the wolf population has, in fact, decreased. This calls for an explanation. My approach to the question of institutional fit builds upon classical institutional economics and pragmatism. I will apply Charles S. Peirce's conception of habits and his theory of categories and the idea of normative sciences. The case study from southwestern Finland shows that if the institutional designers would address the habits of feeling, mind, and action, including their own, that frame and constitute the problematic situation and potential solutions, the critical conditions of institutional fit would be more tangible and easier to identify and handle. As long as policy adjustments are reactive and compulsive and not built upon a reasonable engagement of whole epistemic community in habit-breaking and habit-taking, policies will most likely fail

Susi on ihmiselle susi

201

Metsäpeuran palautusistutuksen sosiaalisten vaikutusten arviointi Seitsemisen kansallispuistossa ja lähiympäristössä

Palautusistutuksilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan villieläinkantoja, mutta samalla niillä on monenlaisia vaikutuksia istutusten kohdealueiden ihmisten elämään. Kainuun metsäpeurakanta on taantunut 2000-luvun alun huippuvuosista alle puoleen. Suomenselän 1979–1984 toteutetuista palautusistutuksista alkunsa saanut metsäpeurakanta on sen sijaan pysynyt vakaana. Metsähallitus on yhdessä Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa valmistellut vuodesta 2012 alkaen mahdollisia uusia metsäpeurojen palautusistutuksia Suomen metsäpeurakannan turvaamiseksi. Palautusistutusten toteuttaminen varmistui Euroopan Unionin LIFE-rahoituksen järjestettyä kesällä 2016. Maa- ja metsätalousministeriö päätti jo vuonna 2013 osana palautusistutusten suunnittelua toteuttaa sosiaalisten vaikutusten arvioinnin (SVA) mahdollisilla palautusalueilla. Arvioinnin tavoitteeksi tuli selvittää, millaisia vaikutuksia palautusistutuksella ennakoidaan olevan ja millainen merkitys niille mahdollisilla palautusalueilla annetaan. Riistapolitiikan kannalta olennaista oli, millaisen vastaanoton metsäpeura mahdollisesti saisi ja millaisia seikkoja olisi tarpeen huomioida palautusta toteutettaessa. Keväällä 2013 toteutettiin SVA metsäpeurafoorumissa Isojoella, Ilomantsissa sekä Pyhännällä. Tässä selvityksessä esitellään antia neljännestä SVA:sta, joka toteutettiin Seitsemisen kansallispuiston lähiympäristöä koskien (Ylöjärvi ja lähikunnat) marraskuussa 2016. Arvioinnin keskeisin tulos on se, että metsäpeura otetaan palautuksen myötä Seitsemisen alueella vastaan pääosin hyvin positiivisesti. Positiiviset odotukset liittyivät niin siellä kuin muillakin aiemmin arvioiduilla kohdealueilla etenkin metsäpeurojen kohtaamisista syntyviin elämyksiin, metsäpeuraa hoitavan yhteisön imagon kohenemiseen, sekä uuden riistavaran syntymiseen tulevina vuosikymmeninä. Seitsemisen alueella korostui odotus metsäpeurasta luontomatkailun valttina. Merkittäviksi arvioitiin myös vaikutusodotukset liittyen siihen, millaiseksi metsäpeuran ja suurpetojen suhde alueella kehittyy. Metsäpeurojen läsnäoloon liittyvät ajattelutavat yhdistivät ihmisiä Seitsemisen alueella kuten muillakin aiemmin arvioiduilla alueilla monelta osin heidän edustamistaan intressitaustoista riippumatta. Yleisin Seitsemisen SVA:iin osallistuneiden ihmisten jakama ajattelutapa korosti palautuksen suurta merkitystä matkailuelinkeinoille ja elämyksille, sekä myös monimuotoisuuden sekä lajin arvostuksen kasvua. Tilastollisesti merkitseviä eroja Seitsemisen foorumin osallistujien ajattelutapojen välille syntyi muun muassa siitä, mikä merkitys alueen monimuotoisuudelle palautusistutuksesta on. Seitsemisen SVA:aan osallistuneiden henkilöiden ilmaisema lähtökohtainen osallistumishalu palautuksen toteuttamiseen ei poikennut aiemmin toteutettujen SVA:iden tasosta. Se poikkesi kuitenkin aiemmista tilastollisesti siinä, että osallistujat olivat vähemmän valmiita mukanaoloon eläinten silmälläpidossa, vahinkojen ennaltaehkäisyssä sekä tarhavaiheen ruokinnassa. Tuloksia tulkitessa on hyvä huomioida se, että SVA:eihin kutsutut ja osallistuneet henkilöt ovat Isojoella aiemmin toteutetun katoanalyysin mukaan hieman halukkaampia osallistumaan palauttamisen toteuttamiseen kuin arviointiin osallistumaan kutsutut, mutta siitä poisjääneet henkilöt.201

Käytännöllinen kekseliäisyys : Tilanneanalyysi hirvenmetsästyksestä kansallispuistossa ja sen lähialueilla

Kansallispuistoissa ja niiden tuntumassa tapahtuva hirvenmetsästys on viime vuosina herättänyt keskustelua, jota on vilkastuttanut vireillä oleva luonnonsuojelulain muutos, joka tiettyjen edellytysten täyttyessä sallisi hirvenmetsästyksen kansallispuistoissa. Yhtäältä keskustelussa korostuu kansallispuistojen ja suojelualueita merkitys eläinten ja ihmisten suojasaarekkeina, toisaalta esiin nousee myös hirvieläinten kannanhallinnan välttämättömyys. Näistä lähtökohdista suoritimme tilanneanalyysin hirvenmetsästyksestä Liesjärven kansallispuistossa ja sen lähialueilla. Kolmen työpajan sarjaan osallistuivat paikalliset hirvenmetsästysseurueet, Tiehallinnon edustaja ja riistaviranomaiset. Työpajojen tarkoituksena oli tunnistaa haasteet ja synnyttää ideoita siitä, miten metsästys ja kannanhallinta hoidetaan, jos luonnonsuojelulaki ei muutu tai jos se muuttuu. Seurat osoittivat käytännöllistä kekseliäisyyttä. Työpajatyöskentely osoitti, että seuroilla on kyvykkyyttä teknisiin ratkaisuihin ja yhteistyöhön, jolla hirvikanta tulee hallituksi Liesjärven alueelle myös tulevaisuudessa

The Semiotics of Wolf Management in Finland

Finland has struggled to formulate and implement policies for the national grey wolf (Canis lupus) population. Institutional adjustments were undertaken to improve wolf protection and human–wolf coexistence, but the wolf population has decreased. This calls for an explanation. I will apply Charles S. Peirce’s concept of habits and his semiotic theory to understand why it so difficult to design and implement a workable wolf policy. I intertwine Peircean methodology with the ontology provided by ecological economics and the analytic epistemic tools by old (traditional) institutional economics. Institutions exist to serve human purposes, and the modification of institutional infrastructure affects how social-ecological functions can still bring absent features of policy and management into existence. I therefore explicate the semiotic interplay of policy signs, objects, and interpretants in wolf management adjustments and consequent outcomes. Finally, the difficulty of habit formation for coexistence will be discussed and policy advice given

Metsästys ja moraalitalous

201

Biologinen monimuotoisuus talouskysymyksenä

Biologinen monimuotoisuus talouskysymyksenä -raportissa selvitetään biologisen monimuotoisuuden talouskytköksiä, turvaamisen hyötyjä ja kustannuksia sekä taloudellisen toiminnan aiheuttamaa monimuotoisuuden hupenemista. Lisäksi selvitetään talouspoliittisia keinoja vähentää biologisen monimuotoisuuden häviämistä. Samalla hahmotetaan biologisen monimuotoisuuden tehtävä ja mahdollisuudet taloudessa, erityisesti kiinnittäen huomiota markkinaperustaisiin lähestymistapohin ja etenkin markkinoiden luomiseen eli uudenlaisten liiketoimintamuotojen kehittämiseen monimuotoisuuden varaan

Instituution synty: tapaus luonnonarvokauppa

The catch idea of nature conservation todayis voluntarism. 1 will explore the shift inconservation paradigm from close range viaone experimental project, natural valuestrading. My intention is to study the process ofregional co-operation in which a local inventionwas developed into a national environmentalpolicy innovation. Theoretically the work drawsfrom the tradition of institutional economics, forwhich reason the unit of analysis is transaction.By using abduction as a research strategy andparticipatory observation as a method, 1 willexamine in detail how the collaborative steeringgroup of the Natural Values Trading created theprinciples, the rules and the emerging practicesof trading. ln conclusion, 1 will formulate somehypotheses regarding what purposes naturalvalues trading serves as part of Finnish forestand biodiversity policies