Continuum – Rethinking BAT emissions of the pulp and paper industry in the European Union

This report is the Finnish contribution to the second exchange of information defined in the Council Directive 96/61/EC and to the preparation of the second Reference Document of the European Commission on Best Available Techniques in the Pulp and Paper Industry (BREF). The report is the work of Pöyry Forest Industry Consulting Oy on behalf of the Finnish Forest Industries Federation and Finnish Environment Institute. In this report, a series of suggestions for improvements to the BREF are given. The suggestions are shored up with reasoning and examples behind them. Among key messages in this document we find: - Uphold and emphasise the key principles of the BAT BREF, and increase the readability of the BREF. - The need for ensuring smooth running and minimising accidental releases should be emphasised in the BREF. One way to ensure smoother running is to use simpler processes. - Cross-media effects should be further emphasised in the BREF. Lack of cross-media information and integrated views in decision making can result in wrong measures taken. -  The chapters dealing with new techniques could be improved by reshaping them into a readable, clear and concise analysis of the current technology trends and selected techniques, not forgetting key principles of the BREF. -  Based on information on both Finnish and international mills, it seems that not all the BAT ranges are on same level of stringency. In addition, BAT techniques do not necessarily go hand in hand with BAT emissions levels. It is recommended that this report is read together with the first pulp and paper BREF

New technologies, emission levels and overall environmental effects of wood-based bioproduct plants : English summary

This is a summary of the report New technologies, emissions levels and overall environmental effects of wood-based bioproduct plants. The report was prepared as part of the OHKE project The development of the licensing and supervision of new bioproduct plants in the chemical forest industry, financed by the Ministry of the Environment. The duration of the project was from May 2020 to August 2022. The Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Southeast Finland and the Finnish Environment Institute (SYKE) have been responsible for the preparation and implementation of the project. In addition, experts from the Ministry of the Environment, Aalto University, LUT University, the Regional State Administrative Agency for Northern Finland, the Finnish Forest Industries Federation, the Finnish Association for Nature Conservation (FANC) and several forest industry companies were involved in the project

Kaivosten stressitestit 2013

Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012 sattuneen vesistövahingon jälkeen Suomen hallitus päätti, että kaivoksille tehdään stressitestit. Ympäristöministeriö asetti tammikuussa 2013 kaivosten ympäristöturvallisuus -viranomaistyöryhmän (KYTU), jonka tehtävänä oli arvioida viranomaisten tehtäviä, toimivaltaa, ohjauskeinoja ja yhteistyötä kaivosten ympäristövahinkojen ehkäisemisen kannalta. Eräänä työkaluna KYTU-työryhmällä oli kaivosten stressitestit. Stressitestauksen ensimmäisessä vaiheessa kaivokset arvioivat itse toimintaansa kysymyslomakkeen avulla. Tämän jälkeen ympäristöministeriön nimeämä asiantuntijaryhmä kävi läpi kaivosten itsearvioinnit ja antoi niistä palautetta. Stressitestien kysymyslomakkeessa oli kuvattu seitsemän riskitilannetta, joihin liittyi yhteensä 15 kysymystä. Testattaviksi riskitilanteiksi valittiin mm. poikkeuksellisen suuri sadanta, joka vaikeuttaa vesien käsittelyä, varastointia ja poisjohtamista sekä patoaltaiden rakenteet, jotka eivät kestä poikkeuksellisen suuren vesimäärän aiheuttamaa rasitusta. Stressitestikysely lähetettiin 21 kaivokselle ja rikastamolle. Testattavaksi tulivat kaikki metallimalmikaivokset ja metallimalmirikastamot sekä niiden lisäksi myös muutamia teollisuusmineraalikaivoksia ja -rikastamo sekä karbonaattikaivoksia, jotka käsittelevät runsaasti kemikaaleja tai joiden jäte- tai vesiallaspadot voisivat onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaraa ihmiselle tai ympäristölle. Vastaukset saatiin asetettuun määräaikaan mennessä 20 kohteesta. Vastaukset sisälsivät myös kuvauksia olemassa olevista hyvistä käytännöistä ja kehittämisehdotuksia. Stressitestin perusteella esitettyihin poikkeustilanteisiin on kokonaisuudessaan paneuduttu ja varauduttu kaivoksilla suhteellisen hyvin. Erityisesti patorakenteiden valvonta, pato- ja pohjavaurioiden hätäkorjaukseen varautuminen, haitallisten päästöjen tunnistaminen, sähkökatkoksiin ja ilkivaltaan varautuminen sekä poikkeustilanteista tiedottaminen tuntuivat olevan lähes kaikilla hyvin hallinnassa. Sen sijaan vesien hallinnassa, pohjarakenteiden valvonnassa, poikkeuksellisten päästöjen havaitsemisessa ja hallinnassa sekä kaivannaisjätteiden kemiallisen muuttumisen tunnistamisessa, ymmärtämisessä ja tarkkailussa oli puutteita. Vesimäärien hallinnassa on tärkeää ennakointi mm. sää- ja vesistöennusteiden sekä säähavaintojen perusteella. Vara-allaskapasiteettia tulee olla riittävästi, ettei tulva- yms. tilanteissa jää ylimääräisen veden ainoaksi hallintakeinoksi vesien juoksuttaminen vesistöön. Vaatimus prosessinomaisesta vedenpuhdistuksesta olisi tarpeen etenkin uusia kaivoksia luvitettaessa. Jokaisella toimijalla tulisi olla käytössään toimivat varajärjestelmät pato- ja pohjavuotojen varalle. Tarkkailuun on suositeltavaa sisällyttää pato- ja pohjarakenteiden toimivuuden valvomiseksi suotoveden määrän seurannan ohella kemiallisen laadun seurantaa ja lisätä pohjaveden laadun tarkkailua jätealtaan tai haitallisia aineita sisältävien vesialtaiden ympäristöstä. Uusien jätealtaiden pohjarakenteiden valvontaan tulee kehittää ja ottaa käyttöön päivittäisten tarkkailukierrosten lisäksi ennakoivia seurantajärjestelmiä, joilla mahdolliset kalvojen rikkoontumiset ja vuodot voidaan havaita varhain. Tässä raportissa esitettyjen yleisten ja kaivoskohtaisten huomioiden sekä kaivosten omissa vastauksissa esiintuotujen parantamisehdotusten tarkastelua suositellaan hyödynnettäväksi kaivosten omien kehittämissuunnitelmien sekä viranomaisyhteistyössä käytävien keskustelujen pohjana