Scars of recession: the long-term costs of the Finnish economic crisis

This study evaluates the long-term cost of unemployment in Finland by focusing on the deep recession period of the early 1990s. The number of plant closures increased sharply during the recession and the unemployment rate rose by more than 13 percentage points. In the analysis, prime working-age men who face unemployment due to plant closure are matched to those who remained employed during the recession. The average effect of being unemployed during the recession is estimated for a 6 year follow-up period. After 6 years, there is a 25% annual earnings penalty for being unemployed. Months in employment recover steadily after the recession but are still 10% lower after 6 years. The estimated wage loss is 14%.Unemployment; plant closings

Mikroekonometrisia tutkimuksia työttömyydestä ja suhdannevaihtelusta

Väitöskirja koostuu neljästä esseestä, joissa tutkitaan empiirisen työntaloustieteen kysymyksiä. Ensimmäinen essee tarkastelee työttömyysturvan tason vaikutusta työllistymiseen Suomessa. Vuonna 2003 ansiosidonnaista työttömyysturvaa korotettiin työntekijöille, joilla on pitkä työhistoria. Korotus oli keskimäärin 15 % ja se koski ensimmäistä 150 työttömyyspäivää. Tutkimuksessa arvioidaan korotuksen vaikutus vertailemalla työllistymisen todennäköisyyksiä korotuksen saaneen ryhmän ja vertailuryhmän välillä ennen uudistusta ja sen jälkeen. Tuloksien perusteella työttömyysturvan korotus laski työllistymisen todennäköisyyttä merkittävästi, keskimäärin noin 16 %. Korotuksen vaikutus on suurin työttömyyden alussa ja se katoaa kun oikeus korotettuun ansiosidonnaiseen päättyy. Toinen essee tutkii työttömyyden pitkän aikavälin kustannuksia Suomessa keskittyen vuosien 1991 – 1993 syvään lamaan. Laman aikana toimipaikkojen sulkeminen lisääntyi paljon ja työttömyysaste nousi yli 13 prosenttiyksikköä. Tutkimuksessa verrataan laman aikana toimipaikan sulkemisen vuoksi työttömäksi jääneitä parhaassa työiässä olevia miehiä työllisinä pysyneisiin. Työttömyyden vaikutusta tarkastellaan kuuden vuoden seurantajaksolla. Vuonna 1999 työttömyyttä laman aikana kokeneen ryhmän vuosiansiot olivat keskimäärin 25 % alemmat kuin vertailuryhmässä. Tulojen menetys johtui sekä alhaisemmasta työllisyydestä että palkkatasosta. Kolmannessa esseessä tarkastellaan Suomen 1990-luvun alun laman aiheuttamaa työttömyysongelmaa tutkimalla työttömyyden kestoon vaikuttavia tekijöitä yksilötasolla. Kiinnostuksen kohteena on työttömyyden rakenteen ja työn kysynnän muutoksien vaikutus keskimääräiseen kestoon. Usein oletetaan, että laman seurauksena työttömäksi jää keskimääräistä huonommin työllistyviä henkilöitä, jolloin se itsessään pidentäisi keskimääräistä työttömyyden kestoa. Tuloksien perusteella makrotason kysyntävaikutus oli keskeinen työttömyyden keston kannalta ja rakenteen muutoksilla oli vain pieni kestoa lisäävä vaikutus laman aikana. Viimeisessä esseessä tutkitaan suhdannevaihtelun vaikutusta työpaikkaonnettomuuksien esiintymiseen. Tutkimuksessa käytetään ruotsalaista yksilötason sairaalahoitoaineistoa, joka on yhdistetty populaatiotietokantaan. Aineiston avulla voidaan tutkia vaihtoehtoisia selityksiä onnettomuuksien lisääntymiselle noususuhdanteessa, minkä on esitetty johtuvan esim. stressin tai kiireen vaikutuksesta. Tuloksien perusteella työpaikkaonnettomuudet ovat syklisiä, mutta vain tiettyjen ryhmien kohdalla. Työvoiman rakenteen vaihtelu saattaa selittää osan naisten onnettomuuksien syklisyydestä. Miesten kohdalla vain vähemmän vakavat onnettomuudet ovat syklisiä, mikä saattaa johtua strategisesta käyttäytymisestä.This dissertation consists of four essays studying topics in empirical labour economics. The first essay evaluates the impact of an unemployment benefit reform in Finland. In 2003, the benefit level was increased in Finland for workers with long employment histories. The average benefit increase was 15% for the first 150 days of the unemployment spell. This study evaluates the effect of the benefit increase on the duration of unemployment by comparing the changes in the re-employment hazard profiles among the unemployed who became eligible for the increased benefits to the changes in a comparison group whose benefit structure remained unchanged. According to the results benefit increase reduced the re-employment hazards by on average 16%. The effect is largest at the beginning of the unemployment spell and disappears after the eligibility period for the increased benefits expires. The second essay analyses the long-term costs of unemployment in Finland by focusing on the deep recession period of 1991 - 1993. The number of plant closures increased sharply during the recession and the unemployment rate rose by more than 13 percentage points. In the analysis, prime working-age men who face unemployment due to plant closure are matched to those who remained employed during the recession. The effect of being unemployed during the recession is estimated for a 6 year follow-up period. In 1999, the unemployed individuals suffer a 25% loss in annual earnings, 10% reduction in employment and 14% wage scar. The third essay focuses on the recession of the early 1990s that caused a serious unemployment problem in Finland. This study analyses the determinants of unemployment duration using individual data from 1987 to 2000. Duration until employment is modelled using a proportional hazard model with piecewise constant baseline hazard. The main focus is on the relative contribution of compositional variation and macroeconomic conditions to unemployment duration. According to the results, the aggregate outflow effect dominates and the observed compositional variation implies only a small increasing trend in the average duration during the recession period. The last essay studies the effect of business cycle on the incidence of workplace accidents. Individual data covering Swedish inhospital care 1997 - 2005 is linked to the population database. These data allow studying if changes in the composition of workers or strategic worker behaviour are driving the cyclicality of accidents. The results show that the incidence of workplace accidents increases during economic upturns but only in specific subgroups. Some evidence is found that compositional changes in labour force may contribute to cyclicality for women. In the male population, on the other hand, only the less severe accidents are cyclical which would be consistent with strategic worker behaviour

Terveydenhuollon taloudellinen arviointi : Kustannus-vaikuttavuusanalyysin teoria ja soveltaminen rokottamiseen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan kustannus-vaikuttavuusanalyysin teoreettista perustaa ja sovelletaan analyysia rokottamiseen. Meltzerin (1997) odotetun hyödyn analyysin avulla osoitetaan, että kustannus-vaikuttavuuden käsite voidaan rinnastaa taloudelliseen tehokkuuteen. Lisäksi nähdään, että vallitseva analyysikäytäntö on teoreettisesti väärä, koska niin sanottuja tulevia kustannuksia ei oteta huomioon. Tämä johtaa vanhuksien elinikää pidentävien hoitomuotojen suosimiseen elämänlaatua ja nuorten elinikää pidentävien hoitomuotojen kustannuksella. Kustannus-vaikuttavuusanalyysin tekemistä havainnollistetaan tarkastelemalla sen soveltamista rokottamiseen. Rokotteiden vaikutusten arviointiin tarvitaan usein mallintamista. Työssä käsitellään tehtävään soveltuvia Markov-malleja sekä menetelmiä mallin epävarmuuden esittämiseen. Epävarmuuden esittämisen menetelmistä keskitytään erityisesti kustannus-vaikuttavuusanalyysiin sovellettuihin tilastollisiin menetelmiin. Analyysin tuloksen tulkintaan todetaan sopivan parhaiten Heitjanin ym. (1999) ehdottama bayesilainen lähestymistapa. Tutkielman tärkein osuus on rotavirusrokotteen kustannus-vaikuttavuuden analyysi. Rotavirus on yleisin vakavien ripulitautien aiheuttaja pikkulapsilla. Analyysissa sovelletaan tarkasteltuja mallintamisen ja epävarmuuden esittämisen menetelmiä. Aineisto on pääosin peräisin Tampereen yliopiston tekemästä rotavirusrokotetutkimuksesta, jonka ohessa kerättiin ripulitautien kustannustietoja. Tutkimusta varten aineistoa analysoitiin epidemiologiaan soveltuvilla tilastollisilla menetelmillä. Rokotteen vaikutuksien mallintaminen tehtiin Markov-mallilla, joka estimoitiin käyttäen Monte Carlo -simulaatiota. Malli voidaan kuvata parhaiten bayesilaisen tulkinnan avulla hierarkkisena mallina. Työssä käytettyjä menetelmiä ei ole tiettävästi sovellettu Suomessa aiemmin terveydenhuollon taloudelliseen arviointiin. Rotavirusrokotteen analyysin tulosten esityksessä korostuu analyysiin sisältyvän epävarmuuden määrä. Työn tärkein sanoma onkin nostaa esiin epävarmuuden esittämisen olennaisuus taloudellisten arvioiden yhteydessä. Yleensä mallien epävarmuus esitetään puutteellisin menetelmin. Näin niiden luotettavuuden annetaan virheellinen kuva. Vaikka epävarmuutta ei pystytä esittämään, on sitä silti tuloksissa. Työssä esitetyt uusien menetelmien sovellukset rokottamisen kustannus-vaikuttavuusanalyysiin antavat välineet tämän epäkohdan korjaamiseksi. Tärkeimmät lähteet: Meltzer, D. (1997): Accounting for future costs in medical cost-effectiveness analysis. Journal of Health Economics 16, 33 - 64. Heitjan, D. F. - Moskowitz, A. J. - Whang, W. (1999): Bayesian estimation of cost-effectiveness ratios from clinical trials. Health Economics 8, 191 - 201

Unemployment Duration and Business Cycles in Finland

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The recession of the early 1990s caused a serious unemployment problem in Finland. The number of unemployed increased dramatically and the share of long-term unemployed became nearly tenfold. This study analyses the background of variation in unemployment duration using individual data from 1987 to 2000. The dataset consists of a large random sample of Finnish workers entering unemployment. The main focus is on the relative contribution of macroeconomic conditions and compositional variation to unemployment duration. Generally, it is assumed that individuals who are laid off during a recession have weaker characteristics considering re-employment possibilities compared with other times. In addition, it is studied how the different type of people are influenced by the business cycle, and have the factors affecting unemployment duration changed during the period. Also the question of duration dependence is examined. Duration dependence means how the elapsed length of unemployment changes the possibility of employment. In most countries, the effect is negative. The magnitude of duration dependence is important for the design of the labor market policy. The analysis is done using a proportional hazard model with a non-parametric specification for the baseline hazard. The regional unemployment rate is used to capture the macroeconomic conditions. Separate models are estimated for shorter time periods in order to study the changes in the parameter values as well as to take into account the non-proportional effects between the time periods. The relative effects of compositional and business cycle components are identified following Rosholm's (2001) approach. Based on the analysis it is concluded that there are asymmetric effects between the periods. The shape of the baseline hazard changes and some individual parameters have trends in the effects. This is probably explained by the structural changes in the economy that took place due to the recession. There seems to be strong negative duration dependence and only a relatively small effect of heterogeneity on the baseline hazard. Evidence against the ranking model is found because the duration dependence is not affected by the level of unemployment. The effect of compositional variation is found to be important. The results suggest, surprisingly, that the characteristics of unemployed became better during the recession. Again, the severity of the recession might explain this if it caused workers to be laid off more randomly compared with other times.1990-luvun alun lama synnytti Suomeen vakavan työttömyysongelman. Työttömien lukumäärä lisääntyi räjähdysmäisesti ja pitkäaikaistyöttömien osuus lähes kymmenkertaistui. Tässä työssä analysoidaan työttömyyden kestoon vaikuttavia taustatekijöitä käyttäen yksilöainestoa vuosilta 1987 - 2000. Aineisto koostuu laajasta satunnaisotoksesta työttömäksi jääneitä suomalaisia. Keskeisenä kiinnostuksen kohteena ovat makrotaloudellisen tilanteen ja työttömien ihmisten ominaisuuksien muutoksien vaikutuksissa työttömyyden kestoon. Yleensä oletetaan, että laman aikana irtisanotuilla on huonommat ominaisuudet työllistymisen kannalta verrrattuna muihin aikoihin. Lisäksi työssä tutkitaan, miten suhdannevaihtelu vaikuttaa eri tyyppisiin ihmisiin ja muuttuvatko työttömyyden kestoon vaikuttavat tekijät aikavälillä. Myös kysymystä duraatioriippuvuudesta tarkastellaan. Duraatioriippuvuudella tarkoitetaan sitä, miten kulunut työttömyysjakson pituus vaikuttaa työllistymismahdollisuuteen. Useimmissa maissa vaikutus on negatiivinen. Duraatioriippuvuuden suuruus on olennaista työvoimapolitiikan suunnittelussa. Työn analyysi tehdään verrannollisen hasardin mallilla, jossa perushasardi on määritelty ei-parametrisesti. Aluellista työttömyysastetta käytetään kuvaamaan makrotalouden tilaa. Erilliset mallit estimoidaan lyhyemmille aikaväleille, jotta voidaan tutkia muutoksia parametriarvoissa sekä ottaa huomioon ei-verrannolliset vaikutukset ajanjaksojen väleillä. Työttömien koostumuksen ja suhdannevaihtelun suhteellinen merkitys indentifioidaan Rosholmin (2001) lähestymistavan avulla. Analyysin perusteella voidaan päätellä, että ajanjaksojen välillä on selvästi epäsymmetrisiä vaikutuksia. Perushasardin muoto muuttuu ja joidenkin yksilöitä kuvaavien parametrien arvoissa on trendejä. Tämä selittyy todennäköisesti laman seurauksena tapahtuneella talouden rakenteellisella muutoksella. Duraatioriippuvuus vaikuttaa olevan selvästi negatiivista, ja ihmisten erilaisuudella näyttää olevan vain vähäinen vaikutus perushasardiin. Analyysin perusteella työttömien valikointimalli (ranking model) ei saa tukea, koska työttömyysasteella ei ole vaikutusta perushasardin muotoon. Työttömien koostumuksen vaikutus osoittautuu merkitykselliseksi. Tuloksien perusteella näyttää yllättäen siltä, että koostumus muuttui työllistymisen kannalta paremmaksi laman aikana. Tämä voi selittyä jälleen laman vakavuudella, jos irtisanomiset kohdistuivat silloin satunnaisemmin ihmisiin muihin aikoihin verrattuna

Moral Hazard in Drug Purchases

We study the moral hazard effects of the drug copayment threshold in Finland using detailed prescription drug purchase data. The analysis reveals that the average drug costs increase discontinuously by 17% at the threshold above which out-of-pocket drug costs decrease substantially. Our results suggest an average price elasticity of -0.17, which indicates evident moral hazard costs. Approximately 80% of the overall effect is due to individuals buying drugs in larger quantities rather than purchasing higher-priced drugs. The heterogeneity analysis suggests that the responses are largest for drug categories taken on an as-needed rather than a regular basis.nonPeerReviewe

Prescription behavior of physicians in the public and private sector

We analyze prescription behavior of physicians in the public and private sector. We study two major diseases for which an effective, widely accepted low-cost treatment and alternative, more expensive treatments are available. We find that private sector physicians are more likely to prescribe the expensive medication. The result holds after controlling for individual-level factors including health indicators based on detailed administrative data, and patient fixed effects. In one of our cases, we further find that the same physicians prescribe different medication when working in different sectors. These results are consistent with higher 2nd degree moral hazard in the private sector.nonPeerReviewe

Perustulokokeilun arvioinnin loppuraportti: Rekisterianalyysi työmarkkinavaikutuksista

Suomen perustulokokeilussa tutkittiin Kelan työttömyysetuuksien korvaamista 560 euron kuukausittaisella perustulolla. Kokeilu toteutettiin satunnaistamalla 2 000 työtöntä perustulolle vuosien 2017–18 ajaksi. Perustulo oli vastikkeeton ja veroton etuus, joka lisäsi työllistymisen kannustimia huomattavasti. Samalla se poisti velvoitteet työnhakuun ja aktivointitoimenpiteisiin osallistumiseen. Tässä raportissa tehdään kokeilun ennakkoarviointisuunnitelman mukainen vaikuttavuusarvio. Tuloksien perusteella kokeilun työllisyysvaikutukset jäivät vaatimattomiksi. Päävasteen mukainen työllisyys lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi 6 päivällä, mutta aktiivimallin käyttöönotto vaikeuttaa tuloksen tulkintaa. Ennen aktiivimallia työllisyysvaikutusta ei havaita. Toisaalta perustulon saajat jatkoivat työttömyysetuuksien käyttöä laajasti ja osallistuivat työvoimahallinnon palveluihin lähes entiseen tapaan. Kokeilun perusteella työllistymiskannustimien parantaminen, vastikkeettomuus ja byrokratian purkaminen näyttäisi olevan hyvin rajallisesti toimiva keino työllisyyden edistämiseen Kelan työttömyysetuudella olevien kohdalla.nonPeerReviewe

Expanding access to administrative data: the case of tax authorities in Finland and the UK

We discuss typical issues in getting access to and using high‐quality administrative tax data for research purposes. We discuss research involving both quasi‐ and field experiments implemented together with the tax authority. We reflect on practical solutions that promote co‐creation of knowledge and reduce information asymmetries between researchers and practitioners, based on our experiences of working with the tax authorities in Finland and the UK. We provide examples of how to improve the overall research environment focusing on two successful case studies: the HMRC Datalab in the UK and the remote access to data from Statistics Finland. We propose two key arguments to persuade policymakers elsewhere to follow similar practices: improved data security and equality of access across researchers