Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The recession of the early 1990s caused a serious unemployment problem in Finland. The number of unemployed increased dramatically and the share of long-term unemployed became nearly tenfold. This study analyses the background of variation in unemployment duration using individual data from 1987 to 2000. The dataset consists of a large random sample of Finnish workers entering unemployment.
The main focus is on the relative contribution of macroeconomic conditions and compositional variation to unemployment duration. Generally, it is assumed that individuals who are laid off during a recession have weaker characteristics considering re-employment possibilities compared with other times. In addition, it is studied how the different type of people are influenced by the business cycle, and have the factors affecting unemployment duration changed during the period. Also the question of duration dependence is examined. Duration dependence means how the elapsed length of unemployment changes the possibility of employment. In most countries, the effect is negative. The magnitude of duration dependence is important for the design of the labor market policy.
The analysis is done using a proportional hazard model with a non-parametric specification for the baseline hazard. The regional unemployment rate is used to capture the macroeconomic conditions. Separate models are estimated for shorter time periods in order to study the changes in the parameter values as well as to take into account the non-proportional effects between the time periods. The relative effects of compositional and business cycle components are identified following Rosholm's (2001) approach.
Based on the analysis it is concluded that there are asymmetric effects between the periods. The shape of the baseline hazard changes and some individual parameters have trends in the effects. This is probably explained by the structural changes in the economy that took place due to the recession. There seems to be strong negative duration dependence and only a relatively small effect of heterogeneity on the baseline hazard. Evidence against the ranking model is found because the duration dependence is not affected by the level of unemployment. The effect of compositional variation is found to be important. The results suggest, surprisingly, that the characteristics of unemployed became better during the recession. Again, the severity of the recession might explain this if it caused workers to be laid off more randomly compared with other times.1990-luvun alun lama synnytti Suomeen vakavan työttömyysongelman. Työttömien lukumäärä lisääntyi räjähdysmäisesti ja pitkäaikaistyöttömien osuus lähes kymmenkertaistui. Tässä työssä analysoidaan työttömyyden kestoon vaikuttavia taustatekijöitä käyttäen yksilöainestoa vuosilta 1987 - 2000. Aineisto koostuu laajasta satunnaisotoksesta työttömäksi jääneitä suomalaisia.
Keskeisenä kiinnostuksen kohteena ovat makrotaloudellisen tilanteen ja työttömien ihmisten ominaisuuksien muutoksien vaikutuksissa työttömyyden kestoon. Yleensä oletetaan, että laman aikana irtisanotuilla on huonommat ominaisuudet työllistymisen kannalta verrrattuna muihin aikoihin. Lisäksi työssä tutkitaan, miten suhdannevaihtelu vaikuttaa eri tyyppisiin ihmisiin ja muuttuvatko työttömyyden kestoon vaikuttavat tekijät aikavälillä. Myös kysymystä duraatioriippuvuudesta tarkastellaan. Duraatioriippuvuudella tarkoitetaan sitä, miten kulunut työttömyysjakson pituus vaikuttaa työllistymismahdollisuuteen. Useimmissa maissa vaikutus on negatiivinen. Duraatioriippuvuuden suuruus on olennaista työvoimapolitiikan suunnittelussa.
Työn analyysi tehdään verrannollisen hasardin mallilla, jossa perushasardi on määritelty ei-parametrisesti. Aluellista työttömyysastetta käytetään kuvaamaan makrotalouden tilaa. Erilliset mallit estimoidaan lyhyemmille aikaväleille, jotta voidaan tutkia muutoksia parametriarvoissa sekä ottaa huomioon ei-verrannolliset vaikutukset ajanjaksojen väleillä. Työttömien koostumuksen ja suhdannevaihtelun suhteellinen merkitys indentifioidaan Rosholmin (2001) lähestymistavan avulla.
Analyysin perusteella voidaan päätellä, että ajanjaksojen välillä on selvästi epäsymmetrisiä vaikutuksia. Perushasardin muoto muuttuu ja joidenkin yksilöitä kuvaavien parametrien arvoissa on trendejä. Tämä selittyy todennäköisesti laman seurauksena tapahtuneella talouden rakenteellisella muutoksella. Duraatioriippuvuus vaikuttaa olevan selvästi negatiivista, ja ihmisten erilaisuudella näyttää olevan vain vähäinen vaikutus perushasardiin. Analyysin perusteella työttömien valikointimalli (ranking model) ei saa tukea, koska työttömyysasteella ei ole vaikutusta perushasardin muotoon. Työttömien koostumuksen vaikutus osoittautuu merkitykselliseksi. Tuloksien perusteella näyttää yllättäen siltä, että koostumus muuttui työllistymisen kannalta paremmaksi laman aikana. Tämä voi selittyä jälleen laman vakavuudella, jos irtisanomiset kohdistuivat silloin satunnaisemmin ihmisiin muihin aikoihin verrattuna
