Perspectives of oncology nurses on peer support for patients with cancer

Purpose: To understand the perspectives of oncology nurses on peer support for patients with cancer and the role of oncology nurses in its provision. Method: Thematic semi-structured interviews of 10 oncology nurses working in a single university hospital were conducted. The data were analysed using content analysis. Results: Oncology nurses thought that peer support promotes the psychosocial wellbeing of patients with cancer by increasing their social contact and strengthening their emotional resources. In their daily work, oncology nurses engaged in several activities that promote the interactions between patients with cancer and informal forms of peer support. However, directing patients with cancer to formal peer support services outside specialised health care was not an established practice. Oncology nurses expressed several concerns about the availability of support and the coping ability of peer supporters and expressed scepticism about the reliability of information shared in peer support groups. Conclusions: The awareness of oncology nurses regarding formal peer support services appears rather limited. This knowledge gap should be reduced, such as through closer collaboration between hospitals and third sector cancer organisations, which does not appear effective at present based on the results. In addition, patients with cancer should be systematically informed about peer support.Peer reviewe

The appeal of alternative diets : stories of carbohydrate-conscious eaters regarding motives, credibility of dietary advice and the authority of experiences

Low-carbohydrate diets promote the idea that reducing carbohydrate intake is a key to a healthier life and more natural way to eat. The proponents of these diets form food communities, which share common ideas about food, put forward their own ‘alternative’ expertise and challenge mainstream dietary advice. This study focuses on the perspectives of self-identified followers of low-carbohydrate diets. We explore their rationales for choosing the diet and how they navigate between different sources of dietary information. The data consists of open-ended responses (n=996) to a food survey published in a leading national Finnish newspaper. The responses have been analyzed using thematic narrative analysis. Our results highlight how uncertainties and disappointments can increase the appeal of ‘alternative’ diets and expertise. Low-carbohydrate diets are used as a form of self-care, illness prevention, risk management and weight loss by people with chronic conditions and lingering symptoms. They offer a sense of control, an alternative to medications and bring together communities of like minded people. The stories intertwine with health populist discourses, casting doubt on traditional experts. In a world of complex food systems and conflicting information the diets offer clear explanations. Additionally, the results emphasise the credibility and authority of lived experiences.publishedVersionPeer reviewe

Potilas keskiössä? : Tapaustutkimus osallistavien tilojen luomisesta erikoissairaanhoidon potilasfoorumissa

Non peer reviewe

PSA-seulontatulosten merkityksiä ja tulkintoja maallikkonäkökulmasta

Vertaisarvioitu.Peer reviewe

PSA-seulontatulosten merkityksiä ja tulkintoja maallikkonäkökulmasta

Vertaisarvioitu.Peer reviewe

Syöpäpotilaiden psykososiaalinen tuki ja terveydenhuollon yhteistyö järjestöjen kanssa - erikoissairaanhoidon henkilöstön näkökulma

Vertaisarvioitu. English summaryPsykososiaalinen tuki ei ole vakiintunut osaksi syöpäpotilaan hoitoa useista terveyspoliittisista linjauksista huolimatta. Tutkimuksessa analysoidaan, kenen tehtäväksi erikoissairaanhoidon syövänhoidossa toimivat terveydenhuollon ammattilaiset hahmottavat psykososiaalisen tuen antamisen, kuinka potilaiden tukemista tulisi heidän mukaansa kehittää sekä millaiseksi he ymmärtävät järjestöjen roolin tuen antajina. Aineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluin syövänhoidossa työskenteleviltä terveydenhuollon ammattilaisilta (n=20). Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Syövänhoidossa työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset pitivät psykososiaalisen tuen antamista tärkeänä, mutta tuen antamisen katsottiin vaativan erityistä ammattitaitoa ja nykyistä enemmän resursseja. Haastateltavien mielestä yliopistosairaalassa on vaadittavat tukipalvelut, mutta sairaalan sisällä työnjakoa ja tuen systemaattista tarjoamista tulisi kehittää. He toivoivat sairaalaan lisää henkilökuntaa, jonka työhön tuen tarjoaminen kuuluisi. Tällöin potilaiden tuen tarpeen kartoittaminen olisi automaattisesti osa diagnoosivaiheen hoitoa. Haastateltavat kuvasivat järjestöjen tarjoamaa tukea lisänä yliopistosairaalan tukipalveluihin. He korostivat, että järjestöjen tarjoaman tuen piiriin hakeutumisen tulisi perustua potilaan vapaaehtoisuuteen ja aktiivisuuteen. Haastatteluissa tuli esiin epäilyksiä järjestöyhteistyön tiivistämistä kohtaan. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä syöpäpotilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Terveydenhuollon ja järjestöjen välisten raja-aitojen madaltamiseksi tarvitaan lisää tietoa järjestöjen tarjoamista tukipalveluista. Erikoissairaanhoidon henkilöstölle tarvitaan selkeämpiä ohjeita potilaiden ohjaamisesta järjestöiden palveluiden piiriin. Näiden kahden tahon välistä koulutusta syöpäpotilaan psykososiaaliseen tukemiseen liittyen tulisi lisätä. Jatkossa järjestöissä työskentelevän henkilöstön näkemyksiä erikoissairaanhoidon ja järjestöjen välisestä yhteistyöstä sekä syöpäpotilaiden psykososiaalisesta tuesta tulisi kartoittaa.Peer reviewe

Sairaanhoitajien kokemuksia syöpäpotilaiden psykososiaalisen tuen toteuttamisen ongelmakohdista

Peer reviewe

Informaatiolukutaito osallisuuden ja hyvinvoinnin politiikkana

Kansalaisten informaatiolukutaidon edistämistä pidetään yleisesti hyvinvointipoliittisena, yhteiskuntapoliittisena ja teknistaloudellisena tavoitteena. Yksilöllisiin taitoihin keskittyvän näkökulman sijaan tämä tutkimus tarkastelee informaatiolukutaidon toimintapolitiikkaa osallisuuden tavoitteen näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenä on, millaista osallisuutta informaatiolukutaitoon liitetään ja millä tavoin sen merkityksellisyyttä perustellaan suomalaisessa politiikassa. Kohdistamme retoris-poliittisen analyysimme suomalaisiin politiikka-asiakirjoihin tulkitsemalla informaatiolukutaidon politiikkaa yhteiskunnallisen osallisuuden näkökulmasta. Tuloksemme osoittavat, kuinka poliittisesta kontekstista riippuen informaatiolukutaitoa kuvataan vaikuttamisena omiin asioihin, osallistumisena palvelujen kehittämiseen, tietoyhteiskunnan digiosallisuutena tai kansalaistoimintana ja yhteiskunnallisena osallisuutena. Informaatiolukutaidon merkityksellisyyttä korostetaan erityisesti demokratian, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, motivaation sekä vuorovaikutuksen arvostusten kautta. Informaatiolukutaidon politiikkaa perustellaan siten keinona edistää sosiaalista inkluusiota, yhteistä päätöksentekoa, kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan ja tietoyhteiskunnan kehittämiseen. Tutkimuksemme perusteella informaatiolukutaidon vahvistaminen on yksi sosiaalisen vuorovaikutuksen keino sekä osallisuuden edellytys. Tutkimus lisää ymmärrystä informaatiolukutaidon merkityksestä osana kansalaisten osallisuutta ja hyvinvointia.© 2023 Kirjoittajat. Tämä työ on lisensoitu Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi)fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed