Paikan markkinointiverkosto ja arvon yhteistuottaminen : Case Pirkanmaan All Bright!

Verkostojen merkitys globaalissa maailmassa on kasvanut. Erityisen tärkeä rooli niillä on aluekehittämisen piirissä, jossa tietyn alueen menestyminen on usein riippuvainen paikan toimijoiden yhteistyöstä. On miltei mahdotonta määritellä millainen on toimivan verkoston resepti. Selvää kuitenkin on, että verkoston tulisi tuottaa arvoa kaikille jäsenilleen. Verkoston toiminnan kannalta on myös tärkeää pyrkiä ymmärtämään verkoston rakennetta ja sitä, miksi toimijat haluavat verkostomaiseen toimintaan mukaan. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja analysoida Pirkanmaan All Bright -brändiä kehittävää paikan markkinointiverkostoa ja siinä tapahtuvaa arvon yhteistuottamista. Teoreettinen viitekehys rakennettiin hyödyntämällä markkinoinnin, verkostojen, aluetieteen ja matkailun tutkimusperinnettä. Verkostoa tarkasteltiin eri kehittämisheimojen sekä verkostonkutojan käsitteiden avulla. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös toimijoiden motiiveihin hakeutua verkoston toimintaan mukaan. Motiivit jaettiin strategisiin, taloudellisiin, oppimis- ja sosiaalisiin motiiveihin. Verkostossa tapahtuvaa arvon yhteistuottamista puolestaan analysoitiin dialogin, pääsyn, riskien arvioinnin ja läpinäkyvyyden osatekijöiden avulla. All Bright -brändin kehittäminen oli osa suurempaa Pirkanmaan vetovoimaisuuden lisääminen -hanketta, jonka avulla haluttiin lisätä alueen vetovoimaisuutta yritysten sijoittumis- ja investointikohteena sekä asumis- ja matkailupaikkana. Brändiä rakennettiin verkostossa, parhaimmillaan yli 50 organisaation voimin. Sen kehittäminen aloitettiin keväällä 2010 ja kesällä 2011 valmis brändi lanseerattiin Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean toimesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkostoon osallistuneiden toimijoiden teemahaastatteluilla, joita tehtiin yhteensä 8 kappaletta. Haastattelut ovat pituudeltaan 50–70 minuuttia ja litteroitua tekstiä saatiin yhteensä 150 sivua, 1,5 rivivälillä. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. All Bright -verkoston verkostonkutojana voidaan pitää Tredeaa, jonka tärkein tehtävä on ollut vuorovaikutuksen lisääminen verkoston sisällä. Lisäksi haastatellut toimijat voitiin jakaa uuden talouden heimoon, yrityspalveluheimoon sekä järjestelmäheimoon kuuluviksi. Heimot suhtautuivat kehittämistoimintaan eri tavoin ja heidän toimintansa verkostossa poikkesi jonkin verran toisistaan. Aineistosta voitiin tunnistaa kaikkia teoreettisen viitekehyksen mukaisia verkostoon hakeutumisen motiiveja. Kuitenkin tärkeimpinä motiiveina voitiin nähdä strategiset sekä sosiaaliset motiivit. Arvon yhteistuottamista verkostossa tapahtui pääosin tiedon jakamisen kautta. Arvon yhteistuottamisen mahdollisti toimijoiden pääsy Tredean resursseihin sekä varsinkin hankkeen alkupuolella onnistuneesti eteenpäin viety dialogi. Asiasanat: verkostot, arvon yhteistuottaminen, aluekehittämine

Expression of catalase and retinoblastoma-related protein genes associates with cell death processes in Scots pine zygotic embryogenesis

201

Victimization and psychopathic features in a population-based sample of Finnish adolescents

We examined different forms of victimization experiences in relation to psychopathic features and whether these associations differed in boys and girls among 4855 Finnish school adolescents aged 15-16 years. Psychopathic features were measured with the Antisocial Process Screening Device-Self Report (APSD-SR). Victimization was assessed with questions about violent and abusive experiences across lifetime and within the last 12 months. Results from linear regression analysis showed that victimization was significantly associated with higher APSD-SR total scores, more strongly in girls than boys. Recent (12-month) victimization showed significance in the relationship between victimization and psychopathic features; especially recent sexual abuse and parental corporal punishment were strong determinants of higher APSD-SR total scores. The present study demonstrates novel findings on how severe victimization experiences relate to psychopathic features in community youth, especially in girls. The findings underscore the need for comprehensive evaluation of victimization experiences when psychopathic features are present in youth. (C) 2016 Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

Weapon carrying and psychopathic-like features in a population-based sample of Finnish adolescents

We investigated the prevalence of juvenile weapon carrying and psychosocial and personality-related risk factors for carrying different types of weapons in a nationally representative, population-based sample of Finnish adolescents. Specifically, we aimed to investigate psychopathic-like personality features as a risk factor for weapon carrying. The participants were 15-16-year-old adolescents from the Finnish self-report delinquency study (n = 4855). Four different groups were formed based on self-reported weapon carrying: no weapon carrying, carrying knife, gun or other weapon. The associations between psychosocial factors, psychopathic-like features and weapon carrying were examined with multinomial logistic regression analysis. 9 % of the participants had carried a weapon in the past 12 months. Adolescents with a history of delinquency, victimization and antisocial friends were more likely to carry weapons in general; however, delinquency and victimization were most strongly related to gun carrying, while perceived peer delinquency (antisocial friends) was most strongly related to carrying a knife. Better academic performance was associated with a reduced likelihood of carrying a gun and knife, while feeling secure correlated with a reduced likelihood of gun carrying only. Psychopathic-like features were related to a higher likelihood of weapon carrying, even after adjusting for other risk factors. The findings of the study suggest that adolescents carrying a weapon have a large cluster of problems in their lives, which may vary based on the type of weapon carried. Furthermore, psychopathic-like features strongly relate to a higher risk of carrying a weapon.Peer reviewe

The Biosynthesis of Rare Homo-Amino Acid Containing Variants of Microcystin by a Benthic Cyanobacterium

Microcystins are a family of chemically diverse hepatotoxins produced by distantly related cyanobacteria and are potent inhibitors of eukaryotic protein phosphatases 1 and 2A. Here we provide evidence for the biosynthesis of rare variants of microcystin that contain a selection of homo-amino acids by the benthic cyanobacterium Phormidium sp. LP904c. This strain produces at least 16 microcystin chemical variants many of which contain homophenylalanine or homotyrosine. We retrieved the complete 54.2 kb microcystin (mcy) gene cluster from a draft genome assembly. Analysis of the substrate specificity of McyB1 and McyC adenylation domain binding pockets revealed divergent substrate specificity sequences, which could explain the activation of homo-amino acids which were present in 31% of the microcystins detected and included variants such as MC-LHty, MC-HphHty, MC-LHph and MC-HphHph. The mcy gene cluster did not encode enzymes for the synthesis of homo-amino acids but may instead activate homo-amino acids produced during the synthesis of anabaenopeptins. We observed the loss of microcystin during cultivation of a closely related strain, Phormidium sp. DVL1003c. This study increases the knowledge of benthic cyanobacterial strains that produce microcystin variants and broadens the structural diversity of known microcystins

Severe Sleep Problems and Psychopathic Features : A Study of Finnish Adolescents

Peer reviewe

Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-2013 - Kouluterveyskyselyn tulokset

Kouluterveyskysely tarkastelee 14 20-vuotiaiden suomalaisnuorten hyvinvointia. Kyselyssä hyvinvointi jaetaan viiteen osa-alueeseen: elinolot, kouluolot, koettu terveys, terveystottumukset ja kokemukset opiskeluhuollosta. Tähän raporttiin on koottu Kouluterveyskyselyn tulokset vuosilta 2000 2013. Vastaajina on ollut kahden vuoden välein lähes 200 000 peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilasta sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijaa. Nuorten hyvinvointi on muuttunut pääasiassa parempaan suuntaan. Joissain asioissa tyttöjen ja poikien väliset erot ovat kaventuneet, mutta toisissa ne ovat edelleen suuria. Erot lukiolaisten ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien välillä ovat merkittäviä useilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Aineiston kattavuus mahdollisti myös AVI-alueiden ja maakuntien välisten erojen tarkastelun. Toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnissa todettiin suuria alueellisia eroja. Tulosten perusteella hyvinvoinnin eriarvoistumisen ehkäisemiseen pitää panostaa voimakkaasti jo peruskoulussa

Terveyden eriarvoisuus Suomessa : ehdotus seurantajärjestelmän kehittämiseen

Suomalaisten terveys on yleisesti kehittynyt melko myönteisesti viime vuosikymmenten aikana eri mittarein tarkasteltuna, mutta väestöryhmien välillä on edelleen suuria terveyseroja (Aromaa & Koskinen 2002; Karvonen ym. 2017; Koponen ym. 2018; Lahelma ym. 2017). Väestön terveys vaihtelee esimerkiksi sosioekonomisen aseman, sukupuolen, siviilisäädyn, asuinalueen ja äidinkielen mukaan. Nämä erot ovat erityisen korostuneita sosioekonomisten ryhmien välillä, eli kun tarkastellaanterveyden vaihtelua esimerkiksi koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaisesti. Terveyseroista tai terveyden eriarvoisuudesta puhuttaessa viitataankin yleensä sosioekonomisten ryhmien välillä ilmeneviin eroihin. Systemaattisia terveyseroja ilmenee esimerkiksi terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa

Real-life clinical sensitivity of SARS-CoV-2 RT-PCR test in symptomatic patients

Background Understanding the false negative rates of SARS-CoV-2 RT-PCR testing is pivotal for the management of the COVID-19 pandemic and it has implications for patient management. Our aim was to determine the real-life clinical sensitivity of SARS-CoV-2 RT-PCR. Methods This population-based retrospective study was conducted in March-April 2020 in the Helsinki Capital Region, Finland. Adults who were clinically suspected of SARS-CoV-2 infection and underwent SARS-CoV-2 RT-PCR testing, with sufficient data in their medical records for grading of clinical suspicion were eligible. In addition to examining the first RT-PCR test of repeat-tested individuals, we also used high clinical suspicion for COVID-19 as the reference standard for calculating the sensitivity of SARS-CoV-2 RT-PCR. Results All 1,194 inpatients (mean [SD] age, 63.2 [18.3] years; 45.2% women) admitted to COVID-19 cohort wards during the study period were included. The outpatient cohort of 1,814 individuals (mean [SD] age, 45.4 [17.2] years; 69.1% women) was sampled from epidemiological line lists by systematic quasi-random sampling. The sensitivity (95% CI) for laboratory confirmed cases (repeat-tested patients) was 85.7% (81.5-89.1%) inpatients; 95.5% (92.2-97.5%) outpatients, 89.9% (88.2-92.1%) all. When also patients that were graded as high suspicion but never tested positive were included in the denominator, the sensitivity (95% CI) was: 67.5% (62.9-71.9%) inpatients; 34.9% (31.4-38.5%) outpatients; 47.3% (44.4-50.3%) all. Conclusions The clinical sensitivity of SARS-CoV-2 RT-PCR testing was only moderate at best. The relatively high false negative rates of SARS-CoV-2 RT-PCR testing need to be accounted for in clinical decision making, epidemiological interpretations, and when using RT-PCR as a reference for other tests.Peer reviewe