Paikallisten ja maisemallisten tekijöiden vaikutus kimalaisten monimuotoisuuteen urbaaneilla joutomailla

Kimalaiset ovat tärkeitä pölyttäjiä globaalisti ja erityisesti Fennoskandiassa. Niiden kuitenkin tiedetään vähenevän. Myös luonnollisen kasvillisuuden määrä kaupungeissa vähenee kaupungistumisen myötä. Sen vuoksi kimalaisille sopivia elinympäristöjä kaupungeissa katoaa. Joutomaat voivat olla tärkeitä elinympäristöjä kaupunkien kimalaisille, koska ne muistuttavat niiden luonnontilaisia elinympäristöjä. Tässä tutkielmassa tutkin urbaaneita kimalaisyhteisöjä joutomailla. Tavoitteeni oli arvioida paikallisten ja maisemallisten tekijöiden vaikutusta joutomaiden soveltuvuuteen kimalaisten elinympäristöksi. Selvitin myös, korostuvatko tietyt toiminnalliset piirteet joutomailla. Oletin, että paikalliset tekijät ja erityisesti kasvillisuuden peittämän alueen osuus ja alueen koko vaikuttavat kimalaisten runsauteen ja lajirikkauteen. Oletin myös, että kimalaislajit, jotka käyttävät ravintokasveja monipuolisesti, ovat joutomaiden yhteisöille tyypillisiä. Aineiston keruuseen käytin linjalaskentamenetelmää. Perustin linjat 15 joutomaa-alueelle Lahden seudulle. Suoritin laskennan kaksi kertaa kuukaudessa, yhteensä kuusi kertaa kesällä 2020. Eri maanpeitetyyppien osuus joutomaa-alueista sekä alueiden ympäriltä 300 metrin säteellä arvioitiin. Tietoja käytettiin analysoimaan paikallisten ja maisemallisten tekijöiden vaikutusta kimalaisyhteisöjen koostumukseen, lajirikkauteen, ja runsauteen joutomaa-alueilla. Toiminnallisten piirteiden analyysiä käytettiin arvioimaan kimalaisten piirteiden ja ympäristötekijöiden välistä yhteyttä. Osoitin, että paikalliset ympäristötekijät vaikuttavat kimalaisten runsauteen ja lajirikkauteen, mutta maisemalliset tekijät eivät. Maisemallisilla tekijöillä kuten metsällä ja teollisella maankäytöllä on kuitenkin vaikutusta kimalaisyhteisöjen koostumukseen. Vastoin odotuksia joutomaa-alueen koko ei vaikuttanut yhteisöjen koostumukseen, lajirikkauteen tai kimalaisten runsauteen. Tietyt toiminnalliset piirteet korostuivat joutomaa-alueilla – erityisesti lyhyt kieli, joka liitetään monipuoliseen ravintokasvien käyttöön. Joutomaa-alueilla esiintyi runsaasti kimalaisia. Ne ovat sopivia elinympäristöjä kimalaisille huolimatta ympäröivän alueen kaupungistumisen asteesta. Jopa pienet joutomaa-alueet voivat tukea kimalaisten monimuotoisuutta. Luonnontilaisten alueiden määrän vähentyessä joutomaa-alueita on kaupunkisuunnittelussa pidettävä tärkeinä elinympäristöinä kimalaisille ja muille pölyttäjille.Bumblebees are important pollinators globally and especially in Fennoscandia, yet they are declining. The amount of natural vegetation in cities is decreasing with urbanisation. Hence suitable habitats for urban bumblebees are diminishing. Brownfields can be important habitats for bumblebees in cities because they resemble natural habitats. I studied bumblebee communities in urban brownfields. My main aims were to evaluate how local and landscape scale environmental factors affect the suitability of a brownfield to be a habitat for bumblebees. I also evaluated whether certain bumblebee functional traits are filtered in the brownfields. I expected that especially local characteristics and primarily the amount of flowering plant cover and the size of a site would affect bumblebee richness and abundance. I also expected the bumblebee communities to be characterised by generalist feeders. I collected bumblebees using line tracking in 15 brownfield sites in the city of Lahti and sampled bumblebees six times during the summer of 2020. The share of ground cover types within each site was estimated, as well as the share of different habitat types within a 300 m buffer zone around the sites. The data were used to analyse which local and landscape characteristics affect bumblebee community composition, species richness, and abundance in a brownfield site. Trait analyses were used to test the relationship between bumblebee traits and environmental factors. I showed that bumblebee abundance and richness were affected by local site characteristics but not landscape-scale factors. However, community composition was associated with landscape characteristics, including forest and commercial or industrial areas. Unexpectedly, the size of a brownfield site did not affect community composition, richness, or abundance. Functional traits were filtered in brownfield sites, especially the prevalence of a short proboscis, which is linked to a generalist diet in these bees. Brownfield sites are rich in bumblebees. Brownfields are suitable habitats for bumblebees regardless of the scale of urbanisation, and even small sites can host a diversity of bumblebees. As the amount of natural habitat in urban areas is decreasing, brownfields should be considered important habitats for bumblebees and other pollinators in urban planning

The Role of Transporters in Future Chemotherapy

The expression of membrane transporter is often altered in cancer cells compared to their corresponding healthy cells. Since these proteins, classified into solute carriers (SLCs) and ATP-binding cassettes (ABCs), can carry not only endogenous compounds, nutrients, and metabolites, but also drugs across the cell membranes, they have a crucial role in drug exposure and clinical outcomes of chemotherapeutics. Curiously, up-regulation of SLCs can be exploited to deliver chemotherapeutics, their prodrugs, and diagnostic radio-tracers to gain cancer cell-selective targeting, as exemplified with L-type amino acid transporter 1 (LAT1). SLCs can also be inhibited to limit the nutrient uptake of cancer cells and thus, cell growth and proliferation. Furthermore, LAT1 can be utilized to deliver ABC-inhibitors selectively into the cancer cells to block the efflux of other chemotherapeutics suffering from acquired or intrinsic efflux transport-related multidrug resistance (MDR). Taking into account the current literature, compounds that can affect transporter up- or down-regulation of transporters in a cancer cell-selective manner could be a valuable tool and promising chemotherapy form in the future

Subsidiariteettiperiaate ja sen merkitys Euroopan unionin rakennepolitiikan toteuttamisessa Suomessa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksen kohteena on subsidiariteetti ja sen toteutuminen EU:n päätöksenteon todellisuudessa. EU:n demokratia- ja legitimiteettiongelmien ratkaiseminen on unionin tärkeimpiä haasteita, joihin EU pyrkii vastaamaan unionin ja sen kansalaisten lähentämisellä eli ns. kansalaisten unionin luomisella. Ajatukseen kansalaisten unionista liittyy myös subsidiariteetin käsite, joka liitettiin yhdeksi ongelmien "ratkaisijaksi" Maastrichtin sopimukseen. Tutkimuksen pääpaino on subsidiariteetin käsiteanalyysissä. Siinä pyritään tarkastelemaan ristiriitaisen toimintaperiaatteen moninaista luonnetta ja sisältöä sekä periaatteen erilaisia lähestymistapoja. EU:n integraatiokeskustelussa subsidiariteetti on puhutuimpia käsitteitä. Etenkin Euroopan federalistissa maissa (esim. Saksa) keskustelu on periaatteen osalta ollut vilkasta. Suomessa periaate on uusi, eikä sen ympärille ole vielä muodostunut keskusteluperinnettä. Käsiteanalyysissä on subsidiariteettia tutkittu tiiviisti Euroopan integraatiokeskustelun kontekstissa. Subsidiariteetin merkitystä käytännössä tutkitaan EU:n rakennerahastojen alueellisten (2, 5b ja 6) ohjelmien toteutuksessa Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan, minkä statuksen subsidiariteetti unionin politiikan toimintaperiaatteena saa käytännössä. Tutkimuksessa pyritään saamaan selville, onko subsidiariteettiperiaatteella käytännön merkitystä EU:n päätöksenteossa, vai onko se jäänyt vain tyhjäksi toimintaperiaatteeksi ilman merkitystä. EU:n aluepolitiikka on maatalouspolitiikan jälkeen unionin toiseksi suurin menoerä. EU on määritellyt politiikkansa toteuttamiseen toimintaperiaatteita, joita tulee noudattaa harjoitettaessa unionin politiikkaa. Subsidiariteettiperiaate otettiin myös yhdeksi EU:n alue- ja rakennepolitiikan peruspilareista. Empiirisen osan tutkimusmateriaali koostuu ensisijaisesti rakennerahasto-ohjelmien väliarviointiraporteista. Niitä tutkimalla pyritään löytämään havaintoja, joista ilmenisi, onko päätöksenteko ohjelmaprosessissa ollut subsidiariteetin mukaista. Tutkimuksessa käy ilmi, että tavoiteohjelmien laatiminen alueilla on subsidiariteetin mukaista. Kuitenkin kun kootaan alueiden ohjelmista yhteinen kansallinen ohjelma-asiakirja, muuttuu alueellisten ohjelmien strategia ja luonne liiaksi. Ohjelmien toteuttamisessa syntyvät suurimmat ongelmat kansallisen hallinnon raskauden ja monimutkaisuuden johdosta, eivätkä alueelliset hankkeet toteudu alueita tyydyttävällä tavalla. Erityisesti sektorikohtainen rahanjako ja päätöksenteon hitaus vaikeuttavat hankkeiden toteutusta. Maakuntien yhteistyöryhmien rooli jää ohjelman toteutuksessa lähinnä neuvoa-antavaksi. Subsidiariteetti on jäänyt maakuntien liittojen mielestä näennäiseksi. Maakuntien liitoilta puuttuu itsenäistä päätösvaltaa ohjelmarahoituspäätösten tekemiseksi

Terapeuttisen harjoittelun vaikutus purentaelimistön ja yläniskan koettuun kipuun ja elämänlaatuun

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tutkimushenkilöiden purentaelimistön ja yläniskan koettua kipua sekä elämänlaatua ennen kahdeksan viikon terapeuttista harjoittelua ja sen jälkeen. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle uutta tietoa purentaelimistön toimintahäiriön hoitoon ja lisätä fysioterapeuttien sekä hammaslääkäreiden moniammatillista yhteistyötä purentaelimistön toimintahäiriöiden hoidossa. Lisäksi tavoitteena oli tuoda tutkittua tietoa alalle, syventää omaa tietämystä purentaelimistön toimintahäiriöstä sekä terapeuttisesta harjoittelusta sen hoitokeinona. Tutkimusongelmina oli selvittää, millaista on tutkimushenkilöiden purentaelimistön ja yläniskan koettu kipu sekä elämänlaatu ennen terapeuttista harjoittelua ja sen jälkeen. Tutkimuksen teoriatiedon rakentamisessa hyödynnettiin ICF-mallia. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusjoukko koostui neljästä naisesta, joilla oli purentaelimistön sekä yläniskan kipua. Tutkimushenkilöt suorittivat kahdeksan viikon harjoittelujakson kotiharjoitteluna, joka sisälsi purentaelimistöön sekä yläniskaan kohdistuvia harjoitteita. Aineisto kerättiin tutkimuksen alussa sekä lopussa VAS-mittarin, 15D-elämänlaatumittarin, kipupiirroksen sekä harjoituspäiväkirjan avulla. Saatu aineisto käsiteltiin Microsoft Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä indeksiarvoja ja keskiarvolukuja. Tutkimustulosten perusteella terapeuttinen harjoittelu vähensi tutkimushenkilöiden purentaelimistön ja yläniskan koettua kipua. Koetun kivun väheneminen näkyi tutkimushenkilöiden elämänlaadun ja toimintakyvyn kohenemisena. Tutkimusaineiston pienuudesta johtuen tutkimustulosta ei voi yleistää, mutta tämän tutkimuksen mukaan kotona toteutettu terapeuttinen harjoittelu soveltuu purentaelimistön toimintahäiriöiden oireiden hoitoon.The purpose of this thesis was to study perceived pain in masticatory system and upper neck of the research subjects, and the quality of life before and after eight weeks of therapeutic exercises. The aim was to produce new information for the commissioner for the treatment of TMD and to develop multi-professional cooperation of physiotherapists and dentists in the treatment of temporomandibular disorders. Further, the aim was to contribute to the research in the field, and deepen our knowledge in temporomandibular disorders and therapeutic exercise. The aim of the research was also to determine how the masticatory system and upper neck pain as well as quality of life were perceived by the research subjects before and after therapeutic exercises. The research questions were set out to clarify the level of pain experienced as well as quality of life of the subjects' masticatory system and upper neck both before and after therapeutic exercise. ICF-model was utilized in the building of the theoretical frame-work of the thesis. The research method of the thesis is quantitative and the research group consisted of four women who had pain in their masticatory system and upper neck area. The research subjects conducted eight weeks of home exercises, which included exercises for the problem areas. The research data were collected at the beginning and end of the research through VAS-analog, 15D-life quality meter, pain drawing and exercise diary. Microsoft Excel was used to tabulate the results at the start and in the end of the study. The change in the results was analyzed by utilizing index values and average numbers. The results show that therapeutic exercise decreased the perceived pain in masticatory system and upper neck of the research subjects. The decreasing of pain resulted in better quality of life and better functionality. The results of the study cannot be generalized due to the small size of the data. According to this study therapeutic exercises at home are suitable as a treatment of temporomandibular disorders

Sain voimia ja minua tuettiin äitinä : Asiakaskokemuksia ehkäisevän perhetyön varhaisen tuen ohjaajan palveluista peruspalvelukeskus Oivassa

Lapsiperheiden hyvinvointi puhututtaa. Keinoja perheiden omien voimavarojen vahvistami-seksi ja siten hyvinvoinnin lisäämiseksi pohditaan jatkuvasti. Uuden sosiaalihuoltolain mukaan perheet oikeutettuja sellaisiin palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito, toimeentulo sekä tarjotaan perheelle lyhytaikainen tuki mahdollisimman matalalla kynnyk-sellä. Peruspalvelukeskus Oivan ehkäisevän perhetyön varhaisen tuen ohjaajien työskentelyllä on pyritty vastaamaan perheiden tarpeisiin ja lisäämään heidän omia voimavarojaan nopealla, riittävän varhaisella ja oikea-aikaisella palvelulla. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää asiakkaiden kokemuksia peruspalvelukeskus Oivan ehkäisevän perhetyön varhaisen tuen ohjaajan työstä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselykaavakkeella, joka postitettiin kaikille vuosina 2014 sekä vuoden 2015 maaliskuun loppuun mennessä asiakkuudessa olleille. Lisäksi vuosien 2012 ja 2013 aikana asiakkuudessa olleista valikoitiin kyselyyn 20 asiakasta satunnaisotannalla. Kyselyjä lähetettiin yhteensä 62 kappaletta, joista palautui 17 kpl, joka on 27,42 %. Kyselyyn vastanneet perheet olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa palveluun, kestoon, sisältöön sekä nopeaan palvelun aloittamiseen. Parhaiten perheitä auttoi positiivinen kannustaminen sekä vanhemmuuteen liittyvistä asioista keskusteleminen. Vähiten perheet saivat apua lasten välisten ristiriitojen sovitteluun, asioiden hoitamiseen yhdessä sekä ohjeita miten toimia.The well-being of families with children is a topic great current interest. The ways to strengthen families’ resources and thus to increase their well-being is under constant re-flection. The new Social Welfare Act states that families are entitled to services that safe-guard the necessary care and livelihood as well as provide easily accessible short-term sup-port for them. The work of the early support counsellors of the Oiva Basic Service Centre is a way to respond to families’ needs and to increase their resources with quick, sufficiently early and timely services. The aim of the study was to examine clients’ experiences of the early support counsellors’ work at the Oiva Basic Service Centre. The data was collected by using semi-structured questionnaires that were mailed to all who had been clients of the services during 2014 and the first three months of 2015. 20 clients were randomly selected for the survey. Surveys were sent to a total of 62 people, and 17 surveys were returned, which meant a 27.42% response rate. The families were generally satisfied with the services they had received with regard to their duration, content and their quick start. The most helpful support form was positive encouragement as well as discussing issues related to parenting. The families felt that they had not received sufficient assistance for resolving conflicts between children, for intra-family cooperation as well as instructions on how to proceed in difficult situations

Delay in the initiation of adjuvant chemotherapy in patients with breast cancer with mastectomy with or without immediate breast reconstruction

Background Patients with breast cancer undergoing mastectomy should be offered the option of immediate breast reconstruction (IBR). The aim of this retrospective study was to assess whether there is a delay in the initiation of adjuvant chemotherapy in patients undergoing mastectomy with or without IBR. Method The study included patients aged 70 years or younger with clinically node-negative breast cancer who underwent unilateral mastectomy with IBR (IBR group) or mastectomy alone (no-IBR group) followed by adjuvant chemotherapy at the Helsinki University Hospital between January 2012 to July 2018. Results A total of 645 patients were included; 186 in the IBR group and 459 in the no-IBR group. Sixty-six (35.5 per cent) patients in the IBR group and 102 (22.2 per cent) patients in the no-IBR group received their first chemotherapy cycle later than 6 weeks after surgery (P < 0.001). The respective numbers for later than 8 weeks were 17 (9.1 per cent) and 14 (3.1 per cent) (P = 0.001). Among all 645 patients, postoperative complications were a significant risk factor for a delay in the initiation of chemotherapy. Sixty-seven (39.9 per cent) patients with and 101 (21.2 per cent) patients without complications had a delay in chemotherapy (P < 0.001). The delay in chemotherapy was due to complications in 39 (59.1 per cent) in the IBR group and in 28 (27.5 per cent) in the no-IBR group (P < 0.001). Conclusion Patients undergoing mastectomy alone were more likely to receive adjuvant chemotherapy within 6 weeks after surgery compared with the IBR patients. IBR significantly increased the risk of postoperative complications in comparison with mastectomy alone. The complications, in turn, were a significant risk factor for delay in adjuvant chemotherapy. The aim of this retrospective study was to see whether immediate breast reconstruction (IBR) is linked to a delay in initiation of adjuvant chemotherapy. The study shows that patients undergoing mastectomy alone were more likely to receive adjuvant chemotherapy within the recommended 6 weeks after surgery when compared with IBR patients. IBR significantly increased the risk of postoperative complications and the complications, in turn, were a significant risk factor for delay in adjuvant chemotherapy.Peer reviewe

Sukupuoliero parisuhdeväkivallan yleisyydessä ja sen havaitsemisessa lasten ja nuorten näkökulmasta

Artikkelin tavoitteena on selvittää vanhempiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan yleisyyttä sitä kotonaan todistaneiden ja kokeneiden 11–17-vuotiaiden lasten ja nuorten näkökulmasta. Aineistona on käytetty Lapsiuhritutkimus 2008 -aineistoa, jonka otoskoko on 13 459. Artikkelissa tarkastellaan lasten ja nuorten havaitsemaa vanhempiin kohdistunutta parisuhdeväkivaltaa sukupuolinäkökulmasta. Pääasiallisina menetelminä on käytetty ristiintaulukointia ja χ²-testiä. Tulosten perusteella henkinen väkivalta oli yleisintä, lievä fyysinen väkivalta seuraavaksi yleisintä ja vakava fyysinen väkivalta harvinaisempaa. Sukupuolten välinen ero näkyi myös eri väkivallan muotojen kasautumisessa. Tulokset osoittavat, että lapset ja nuoret havaitsivat enemmän äitiin kuin isään kohdistunutta parisuhdeväkivaltaa. Lisäksi tytöt kertoivat havainneensa kumpaankin vanhempaansa kohdistunutta parisuhdeväkivaltaa selvästi enemmän kuin pojat. Mahdolliseksi syyksi tyttöjen ja poikien väliselle erolle väkivallan havaitsemisessa esitetään artikkelissa sukupuolten väliset erot väkivallan kohtaamisen tavoissa, väkivaltaan suhtautumisessa ja väkivaltatilanteiden tulkinnoissa

Precocious Puberty or Premature Thelarche : analysis of a large Patient series in a single Tertiary center with special emphasis on 6-to 8-Year-Old girls

Introduction: We describe the etiology, MRI findings, and growth patterns in girls who had presented with signs of precocious puberty (PP), i.e., premature breast development or early menarche. Special attention was paid to the diagnostic findings in 6- to 8-year-olds. Materials and methods: We reviewed the medical records of 149 girls (aged 0.710.3 years) who had been evaluated for PP in the Helsinki University Hospital between 2001 and 2014. Results: In 6- to 8-year-old girls, PP was most frequently caused by idiopathic gonadotropin-releasing hormone (GnRH)-dependent PP (60%) and premature thelarche (PT; 39%). The former subgroup grew faster (8.7 +/- 2.0 cm/year, n = 58) than the girls with PT (7.0 +/- 1.1 cm/year, n = 32) (P <0.001), and the best discrimination for GnRH-dependent PP was achieved with a growth velocity cut-off value of 7.0 cm/year (sensitivity 92% and specificity 58%) [area under the curve 0.82, 95% confidence interval (CI) 0.730.91, P <0.001]. Among asymptomatic and previously healthy 6- to 8-year-old girls with GnRH-dependent PP, one (1.7%, 95% CI 0.39.7%) had a pathological brain MRI finding requiring surgical intervention (craniopharyngioma). In girls younger than 3 years, the most frequent cause of breast development was PT, and, in 3- to 6-year-olds, GnRH-dependent PP. Conclusion: In 6- to 8-year-old girls, analysis of growth velocity is helpful in differentiating between PT and GnRH-dependent PP. Although the frequency of clinically relevant intracranial findings in previously healthy, asymptomatic 6- to 8-year-old girls was low, they can present without any signs or symptoms, which favors routine MRI imaging also in this age group.Peer reviewe