System edukacji i opieki wczesnodziecięcej w Finlandii

In Finland, Early Childhood Education and Care (ECEC) includes day care arrangements offered to families (care) along with goal-oriented early childhood education (early education and teaching) provided for children prior to transitioning to primary education. ECEC is therefore seen to build a coherent starting phase within the continuum of lifelong learning. ECEC follows the “educare” principle, which emphasizes the simultaneous consideration for children’s education, teaching, and care as the foundation of pedagogical activity, which is at the same time strongly rooted in the idea of learning and development as a holistic experience. The aim of this article is to provide an overview of the Finnish ECEC system, introduce its societal, organizational and curricular preconditions and discuss the current tensions and challenges faced.W Finlandii system edukacji i opieki wczesnodziecięcej (ECEC) obejmuje opiekę dzienną oferowaną rodzinom (opiekę) oraz ukierunkowaną na cel edukację wczesnodziecięcą (wczesna edukacja i nauczanie) zapewnianą dzieciom na etapie przed przejściem do szkoły podstawowej. W związku z tym, ECEC buduje spójną fazę początkową w ramach uczenia się przez całe życie. ECEC kieruje się zasadą „educare” kładącą nacisk na równoczesne uwzględnianie edukacji, nauczania i opieki nad dziećmi jako podstawy działalności pedagogicznej, która jest jednocześnie silnie zakorzeniona w idei uczenia się i rozwoju, jako doświadczenia holistycznego. Celem tego artykułu jest przedstawienie fińskiego systemu edukacji i opieki wczesnodziecięcej, zaprezentowanie jego warunków społecznych, organizacyjnych i programowych oraz omówienie napięć i wyzwań, jakie w nim obecnie występują

EKG:N REKISTERÖINTI HOITOTYÖSSÄ : Perusteet ja teknisesti oikea rekisteröintitapa

Tutkittaessa sydämen sähköistä toimintaa on elektrogardiografia eli EKG tärkeä tutkimusmenetelmä. EKG-rekisteröinti on sairaanhoitajan yleisimpiä itsenäisesti suorittamia tutkimuksia. Hoitajalta edellytetään riittävää tietoa ja taitoa rekisteröidä laadukas ja virheetön sydämen sähköinen tallenne, koska tämän pohjalta tehdään yleensä useita kliinisesti merkittäviä ratkaisuja potilaan hoidossa. Useimmiten toimin-tahäiriöt sydämessä, kuten hapenpuute ja erilaiset rytmihäiriöt, pystytään todentamaan EKG- rekiste-röinnin avulla. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on opetusmateriaalin tuottaminen EKG-rekisteröinnin perusasioista. Opinnäytetyömme koostuu kirjallisesta raporttiosuudesta sekä tiiviistä PowerPoint-esityksestä

Die deutsche Sprache als Teil der sprachlichen und beruflichen Identität : Eine Studie unter Germanistikstudierenden der Universität Helsinki

Tutkielmassa tarkastellaan saksan kielen merkitystä osana kielellistä ja ammatillista identiteettiä. Tutkimuskohteena ovat Helsingin Yliopiston germaanisen filologian opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuosina 2008 ja 2009. Identiteettiä on tutkittu monilla eri tieteen aloilla, mutta yksimielisyyttä identiteetin määritelmästä ei ole, sillä eri tieteenalat painottavat tarkastelussaan eri näkökulmia. Tutkielman teoriaosassa pyritäänkin luomaan yleiskuva vallalla olevista käsityksistä ja käsitellään identiteettiä tarkemmin kielitieteellisestä näkökulmasta. Teoriaosassa kuvataan myös saksan kielen tämänhetkistä kansainvälistä asemaa, sillä kielen asema vaikuttaa vahvasti siihen, kuinka ko. kieleen suhtaudutaan ja halutaanko sitä opiskella vieraana kielenä. Vaikka identiteettiä onkin tutkittu paljon, ei vieraan kielen yliopisto-opiskelijoiden suhteesta opiskelemaansa kieleen ole kattavia tutkimuksia. Opiskelijoiden suhtautuminen vieraaseen kieleen heijastuu kuitenkin heidän oppimiseensa, motivaatioonsa ja laaja-alaisemmin koko opiskeluun, joten tätä tutkimalla voidaan saavuttaa tärkeää tietoa, jota voidaan hyödyntää mm. yliopisto-opintojen kehittämisessä. Tutkielman tavoitteena onkin kuvata tätä erityislaatuista suhdetta ja selvittää, miten opiskelijat kuvaavat suhdettaan saksan kieleen. Kielellisen identiteetin näkökulmasta tutkitaan, miten opiskelijat suhtautuvat saksan kieleen, miten he kuvaavat omaa kielitaitoaan ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kielellisen identiteetin kehittymiseen senhetkiseen muotoonsa. Ammatillisen identiteetin kannalta selvitetään, kuinka suuri merkitys saksan kielellä on osana opiskelijoiden ammatillista identiteettiä ja miten opiskelijat haluavat käyttää hyväkseen saksan kielen taitoaan työelämässä. Tutkielman korpus koostuu opiskelijoiden kirjoitelmista, jotka ovat osa TAITO-hanketta, sekä Saksalaisen laitoksen (laitos on vuodesta 2010 osa Nykykielten laitosta) lukuvuosina 2008 ja 2009 uusille opiskelijoilleen teettämistä lähtökyselyistä. Analyysi on kaksiosainen, jotta saavutetaan mahdollisimman kattava kuva opiskelijoiden identiteetistä. Ensimmäisessä osassa kirjoitelmia analysoidaan autobiografisen metodin avulla. Toisessa osassa korpuksia verrataan toisiinsa kvantitatiivisesti ja tutkitaan ovatko opiskelijat kuvanneet suhdettaan saksan kieleen samalla tavalla molemmissa korpuksissa. Tutkimuksesta käy ilmi, että opiskelijat aloittavat opintonsa hyvin erilaisista lähtökohdista, mikä ilmenee opiskelijoiden eritasoisen kielitaidon ja erilaisten odotusten lisäksi myös eroina identiteeteissä. Saksan kielellä on tärkeä merkitys suurimmalle osalle tutkituista opiskelijoista. Heidän kielellinen identiteettinsä on selvästi muotoutunut, ja he ovat motivoituneita opiskeluun. Heidän ammatillinen identiteettinsä on sitä vastoin epätarkempi, mikä osoittaa tarvetta opiskelijoiden tukemiseen ja työelämäorientaatioon jo opintojen alusta lähtien

Interaction in context: Guest editorial

The value of children’s daily interactions in early childhood settings is currently unquestionable. Substantial evidence has shown that interactions are the key drivers for child development and well-being. Still, a number of pressing issues calls for further research. Given their dynamic and reciprocal nature, interactions are highly complex, multimodal and multifaceted, and they are experienced by several individuals, which produces conceptual and methodological challenges. Moreover, although interactions are often examined at the group level, they are always embedded in specific cultural contexts that are part of broader early childhood education and care (ECEC) systems that are guided by different policies, values and norms. Therefore, an in-depth understanding of interactions requires attention to the ECEC context in which interactions take place, including the cultural values, regulations, quality standards and broader societal level. Although interactions are preconditions for human life, development and well-being, it is still very difficult to find a fully aligned and agreed-upon definition for what an interaction actually is. The articles in this special issue highlight the richness of interaction research and diversity of the disciplines, along with the background assumptions involved in what we term interaction. The aim of this special issue is to compile the current discussion about interactions in ECEC by focusing on those who construct interactions in the ECEC context.Non peer reviewe

Yhteiskunnallisen suhtautumisen heijastuminen sanastoon: Merkinnät vammoista ja sairauksista 1900-luvun alun kirkonkirjoissa

Tässä tutkimuksessa tutkittiin 1900-luvun alun kirkonkirjoissa käytettyä sanastoa vammoista ja sairauksista. Tarkastelun alla oli erään seurakunnan kirkonkirjojen sanaston aikalaismerkitykset, joita etsittiin sadan vuoden takaisista sanakirjamääritelmistä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä sanasto kertoo sen ajan yhteiskunnan suhtautumisesta vammoihin ja sairauksiin. Kirkonkirjoissa käytetty sanasto eroaa osin tänä päivänä hyväksyttävästä sanastosta. Osa käsitteistä voidaan tulkita nykypäivän kontekstissa loukkaaviksi. Toisaalta useita esimerkkejä löytyi nykyäänkin hyväksytyistä sanoista. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kumpienkin merkityksiä sanakirjoista ja pohdittiin leksikaalista semantiikkaa hyödyntäen sanoihin helposti liitettäviä assosiatiivisia merkityksiä. Kirkonkirjojen merkinnöissä käytettyä sanastoa tutkimalla voidaan tunnistaa ennakkoluuloja, joita sanaston merkityksissä piilee. Kieli kertoo suhtautumisesta ja toisaalta suhtautuminen näkyy kielessä. Tutkimuksessa tutkittujen sanojen merkityksien perusteella voidaan päätellä, että sanasto vammaisista ja sairaista on ollut halventavaa ja suhtautuminen syrjivää. Syrjivää ja halventavaa sanastoa tunnistamalla voidaan ennaltaehkäistä väestöryhmien leimaamista nykykielessä

Interaction in context: Guest editorial

The value of children’s daily interactions in early childhood settings is currently unquestionable. Substantial evidence has shown that interactions are the key drivers for child development and well-being. Still, a number of pressing issues calls for further research. Given their dynamic and reciprocal nature, interactions are highly complex, multimodal and multifaceted, and they are experienced by several individuals, which produces conceptual and methodological challenges. Moreover, although interactions are often examined at the group level, they are always embedded in specific cultural contexts that are part of broader early childhood education and care (ECEC) systems that are guided by different policies, values and norms. Therefore, an in-depth understanding of interactions requires attention to the ECEC context in which interactions take place, including the cultural values, regulations, quality standards and broader societal level. Although interactions are preconditions for human life, development and well-being, it is still very difficult to find a fully aligned and agreed-upon definition for what an interaction actually is. The articles in this special issue highlight the richness of interaction research and diversity of the disciplines, along with the background assumptions involved in what we term interaction. The aim of this special issue is to compile the current discussion about interactions in ECEC by focusing on those who construct interactions in the ECEC context.Non peer reviewe

Ihmisen ja luonnon suhde : 5. ja 6. luokan maantiedon ja biologian sekä fysiikan ja kemian oppikirjojen kielellisten valintojen tarkastelua

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millaisena ihmisen ja luonnon suhde näyttäytyy oppikirjatekstissä. Erityisesti tarkastelun kohteena on ihminen toimijana suhteessa luontoon sekä se, mitä ja mistä näkökulmasta asioista kerrotaan. Tutkimuskohteena on 12 oppikirjaa: 5. ja 6. luokan maantiedon ja biologian sekä fysiikan ja kemian kirjat kolmesta oppikirjasarjasta. Aineistoon on kerätty näistä kirjoista ne kohdat, joissa tuodaan esiin ihmisen ja luonnon suhdetta, ja nämä kohdat on sisällön perusteella jaoteltu eri luokkiin. Teoreettisena viitekehyksenä ovat diskurssintutkimus, kognitiivinen kielentutkimus ja systeemis-funktionaalinen kielitiede. Analyysivälineinä käytetään hahmotuksen ulottuvuuksia, semanttisia rooleja sekä kieliopillisen metaforan käsitettä. Tarkastelun kohteena ovat saastumiseen ja ilmastonmuutokseen, luonnonmuokkaukseen, eläi-miin sekä luonnonsuojeluun liittyvät kohdat. Tutkimuksessa havaitaan, että ihminen ei juurikaan näy tekstissä tekijänä, kun asiayhteys on negatiivinen. Jos tekstissä on ilmipantu tekijä, se on usein jokin abstrakti asia, kuten tehdas tai matkailu. Usein negatiiviset tapahtumat esitetään itsestään tapahtuvina automaatioina tai käytetään nominaalistuksia, jolloin tekijää ja aikamuotoa ei tarvitse ilmaista. Kaiken kaikkiaan tyyli on hyvin geneeristä. Tekstistä syntyykin mielikuva tapahtumista, joihin ei voida vaikuttaa. Eksplisiittinen inhimillinen tekijä taas on näkyvissä silloin, kun ikävä toiminta sijoittuu joko maantieteellisesti tai ajallisesti kauas. Tyypillistä on myös se, että ikävien asioiden kuvataan tapahtuvan kaukana tai tapahtuneen ennen, kun lähellä ja nykyään tilanne on parempi. Luonnonsuojeluun erityisesti keskittyvien kappaleiden kielelliset valinnat eroavat kuitenkin monin tavoin muiden kappaleiden valinnoista. Niissä käytetään erilaisia modaalisia keinoja ja annetaan oppilaille esimerkkejä pienistä teoista, joita voi tehdä luonnon hyväksi. Näkökulma teksteissä on vahvasti ihmisen, ja vielä nimenomaan länsimaisen ihmisen. Usein tuodaan esille asioiden tärkeys vain ihmiselle ja erityisesti hyötynäkökulmasta: paljon puhutaan siitä, mitä hyötyä jostakin ihmisille on. Ihminen mainitaankin usein muusta luonnosta erillisenä tai luonnon hallitsijana. Monet asiat esitetään varmana tietona, vaikka yleisesti niistä on hyvin ristiriitaisia näkemyksiä. Oppikirjoissa on myös monenlaisia oletuksia oppilaiden tiedoista ja toiminnasta, jotka tuntuvat suorastaan kummallisilta. Näillä ja muilla keinoin pyritään kenties tuomaan tekstiä lähemmäs lukijaa. Tekstissä ei kuitenkaan juuri ole kieltolauseita eli se ei kumoa olettamuksia tai keskustele erimielisten tekstien kanssa. Kokoavasti voidaan todeta, että oppikirjat eivät luo mielikuvaa siitä, että ympäristöön kohdistuvaan toimintaan voisi vaikuttaa. Ne eivät myöskään kannusta kriittiseen ajatteluun

The quality of an expert teacher’s and a student teacher’s pedagogical interactions in early childhood education and care examined through the CLASS lens

High-quality interactions between teachers and children in early childhood education and care (ECEC) are at the heart of supporting children’s development, well-being, and learning. The aim of the study was to examine the quality of an experienced ECEC teacher’s and an ECEC student teacher’s teacher–child interactions using the Classroom Assessment Scoring System (CLASS). Furthermore, the study explored the participants’ reflections on their pedagogical interactions and the extent to which they aligned with the CLASS framework. The data consisted of video recordings, written observation notes, and stimulated recall interview (SRI) transcripts. The videos were rated according to the CLASS manual, and the data were analysed using qualitative thematic analysis. The results suggested that participants’ teacher–child interactions were of relatively high quality, although instructional support was an area for development. However, the interactions of the student teacher varied across observation cycles. In the SRIs, both participants emphasised the importance of emotional support and supporting children’s language skills. Differences arose in the participants’ positioning toward teacher identity: the ECEC teacher as expert and the student teacher as developing a professional identity. The results provide novel qualitative insights into teacher–child interactions and using CLASS tool in combination to teachers’ self-reflections regarding their interactions with the children.High-quality interactions between teachers and children in early childhood education and care (ECEC) are at the heart of supporting children’s development, well-being, and learning. The aim of the study was to examine the quality of an experienced ECEC teacher’s and an ECEC student teacher’s teacher–child interactions using the Classroom Assessment Scoring System (CLASS). Furthermore, the study explored the participants’ reflections on their pedagogical interactions and the extent to which they aligned with the CLASS framework. The data consisted of video recordings, written observation notes, and stimulated recall interview (SRI) transcripts. The videos were rated according to the CLASS manual, and the data were analysed using qualitative thematic analysis. The results suggested that participants’ teacher–child interactions were of relatively high quality, although instructional support was an area for development. However, the interactions of the student teacher varied across observation cycles. In the SRIs, both participants emphasised the importance of emotional support and supporting children’s language skills. Differences arose in the participants’ positioning toward teacher identity: the ECEC teacher as expert and the student teacher as developing a professional identity. The results provide novel qualitative insights into teacher–child interactions and using CLASS tool in combination to teachers’ self-reflections regarding their interactions with the children

Erityisopettajien kokemuksia vahvuusperustaisen pedagogiikan käytön vaikutuksista oppilaisiin sekä omaan työhyvinvointiin

Vahvuuspedagogiikka eli vahvuuksiin perustuva opetus on viime vuosien aikana noussut yhä enemmän esille opetus- ja kasvatusalalla. Perusopetuksen opetussuunnitelma edellyttää oppilaiden vahvuuksien hyödyntämistä osana opetusta jokaisella tuen portaalla. Vahvuuksien esiintuomisella ja niitä hyödyntämällä mahdollistetaan, että jokainen saa tunteen omasta ainutlaatuisuudestaan. Etenkin erityisen tuen oppilailla tie on voinut olla kivinen moninaisten pulmien vuoksi. Tästä syystä he tarvitsevat tukea omien vahvuuksien löytämiseen, niiden hyödyntämiseen ja edelleen itsetunnon kasvamiseen. Jokainen meistä on arvokas ja jokaisella on oikeus tulla siitä tietoiseksi. Opettajien työhyvinvointi ja työssä jaksaminen saavat runsaasti mediahuomiota sekä puhuttavat ammattiyhteisöjen keskuudessa laajasti. Työssään uupuvat opettajat ovat yhteiskunnallisesti huolestuttava ilmiö, jonka ratkaisemiseksi tulisi löytää pikaisesti keinoja esimerkiksi täydennyskoulutuksen muodossa. Miten opettajien työhyvinvointia voisi parantaa? Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia erityisopettajien kokemuksia vahvuusperustaisesta opetuksesta. Millaisena he kokevat itse vahvuuspedagogiikan käytön? Millaisia havaintoja he ovat tehneet vahvuusperustaisen opetuksen vaikutuksista oppilaisiin ja heidän oppimismotivaatioonsa? Tämä teoriaohjaava tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen, joka on toteutettu fenomenografisella tutkimusotteella. Aineistoa käsiteltäessä sieltä nousi vahvasti esille erityisopettajien huomioita vahvuusperustaisen opetuksen yhteydestä työhyvinvointiin. Tämän vuoksi päätimme ottaa yhden tutkimuskysymyksen lisää tarkasteltavaksi. Aineistosta keräsimme merkitysyksiköitä, jotka lopulta jäsensimme kuvauskategorioiksi tutkimuskysymyksittäin. Tutkimusaineisto on kerätty tammi-helmikuun 2023 aikana teemahaastattelun avuin. Haastattelimme kahdeksaa erityisluokanopettajana tai erityisopettajana työskentelevää opettajaa eri puolilta Suomea. Haastatteluun osallistuneet informantit käyttävät vahvuusperustaista pedagogiikkaa osana opetustaan sekä opettavat vahvuustaitoja ja niiden hyödyntämistä erityisen tuen oppilailleen. Tutkimustulokset osoittivat, että oppilaat hyötyivät vahvuusperustaisesta opetuksesta. Vahvuuspedagogiikan käyttö mahdollisista alkuvaikeuksista huolimatta nosti muun muassa oppilaiden itsetuntoa, lisäsi koulumotivaatiota, vahvisti resilienssiä kohtaamaan haasteita sekä kehitti heidän tunne- ja vuorovaikutustaitojansa. Tämän tutkimuksen aineistosta nousi myös vahvasti esille erityisopettajien työhyvinvointiin liittyvät positiiviset kokemukset. Opettajat kokivat työmotivaation nousseen, ammatillisen itsetunnon vahvistuneen sekä työn kuormittavuuden vähentyneen, vaikka he kaipasivat kollegiaalista tukea. Vahvuuksia hyödyntävä opetus tukee niin oppilaiden kuin opettajienkin kokonaisvaltaista hyvinvointia koulussa

Reciprocal Associations Between Social Competence and Language and Pre-Literacy Skills in Preschool

The present study examined reciprocal associations between children’s social competence and language and pre-literacy skills across the preschool year. Participants were 441 children (six-year-olds; 212 boys, 229 girls) and their teachers. Teachers rated children’s social competence in the autumn and again in the spring, using the Multisource Assessment of Social Competence Scale (MASCS), which produced sum scores for cooperating skills, empathy, impulsivity and disruptiveness. Children were tested by trained investigators on their pre-literacy skills in both the autumn and the spring, and, only in the spring, also on their receptive vocabulary. Parental education, each child’s age and time elapsed between the measurement points were used as control variables. The gender differences in the reciprocal associations were also investigated. The results showed that cooperating skills predicted a higher vocabulary. Associations between social competence and pre-literacy skills varied between boys and girls. For girls, empathy and cooperating skills predicted higher pre-literacy skills, whereas, for boys, pre-literacy skills predicted subsequent empathy. For boys, higher pre-literacy skills were related to lower disruptiveness and impulsivity, whereas, for girls, higher disruptiveness predicted lower pre-literacy skills. The findings highlight the reciprocal association between social-emotional and pre-literacy skills and emphasise the importance of promoting children’s overall development during the preschool year