Mitä jokaisen yliopistotyöntekijän tulisi tietää uudesta yliopistolaista ja sen taustoista.

kirjallisuusarvostel

Mihin sukupuolihistoriaa tarvitaan kasvatus- ja aikuiskasvatustieteessä

Kasvatus- ja koulutushistorialle oli pitkään tyypillistä tyttöjen ja naisten näkymättömyys ja sukupuolen sivuuttaaminen. Sukupuolinäkökulman ulottaminen kasvatuksen historiantutkimukseen tekee tilaa kasvatusilmiöiden uusille tulkinnoille

Being a teacher in a managerial university: academic teacher identity

This article contributes to the current discussions on academic teacher identity in universities. In the managerial university and in the context of expanding HE, teaching has become a more complex, more problematised and more managed activity. This article approaches identity as identification on different levels of academic work and asks: What values and conceptions of teaching work do academics identify with? What kind of elements strengthen or constrain the teacher identity of academics? Research data consist of 14 in-depth interviews with eleven academics at one Finnish multidisciplinary university. Academics recognised meaningful and rewarding elements of teaching work and also pointed out problems and tensions associated with being a teacher. Those elements informing academic teacher identity often appeared to be empowering and constraining at the same time. Furthermore, the perceptions and experiences of interviewees were strongly contextualised. Obviously, academic teacher identity is more a local question than that of researcher identity.</p

Miesopettajaopiskelijoiden neuvotteluja opettajuudesta, sukupuolesta ja mieheydestä

Opettajuuteen liitetään sukupuolen mukaan eroavia piirteitä, ja naisten ja miesten on nähty toimivan opettajina eri tavalla. Tässä artikkelissa tutkitaan, miten miesopettajaopiskelijat neuvottelivat opettajuudesta ja sukupuolesta ryhmäkeskusteluissa ja miten yleiset, yhteiskunnalliset puhetavat miesopettajuudesta ja sukupuolesta heijastuivat näihin neuvotteluihin. Koulumaailma on sukupuolen rakentumisen ja tuottamisen kannalta erityinen ympäristö. Teoreettinen lähestymistapamme nojaa poststrukturalistiseen feministiseen sukupuolen teoriaan ja diskurssitutkimuksen periaatteisiin. Tutkimuksen aineisto on tuotettu neljän ryhmäkeskustelun avulla vuonna 2019. Jokaiseen ryhmäkeskusteluun osallistui kolme miesopiskelijaa yliopiston eri opettajankoulutusohjelmista. Aineistosta muodostettiin kolme diskurssia kuvaamaan opiskelijoiden neuvottelua sukupuolen merkityksestä opettajuudessa. Nämä diskurssit nimettiin seuraavasti: miessukupuoli vahvuutena ja etuna, miessukupuoli taakkana sekä sukupuolen merkityksettömyys.</p

Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus ja aikuisopiskelijan opiskelumahdollisuudet

Tarkastelemme artikkelissamme 2010-luvulla toteutettua korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta aikuisopiskelijan opiskelumahdollisuuksien näkökulmasta. Empiirinen aineisto koostuu keskeisistä opiskelijavalintauudistukseen liittyneistä koulutuspolitiikkadokumenteista. Analyysi etenee kaksivaiheisesti. Analysoimme ensin uudistuksen eri vaiheita ja toiseksi sitä, millaiseksi aikuisten paikka niissä diskursiivisesti rakentuu. Tunnistamme kolme keskeistä toimea, joiden avulla opiskelijavalintauudistusta on viety eteenpäin: 1) valtakunnallisen hakujärjestelmän luominen, 2) hakijoiden kiintiöinnit ja ensikertalaiskiintiön luominen sekä 3) valintakriteereiden muutos ja ylioppilastutkinnon painottaminen valinnoissa. Argumenttimme on, että kaikki nämä toimet asettavat tutkintokoulutukseen pyrkivät aikuiset korkeakoulutuksen marginaaliin. Tulkitsemme löydöksiämme koulutuksellisen tasa-arvon valossa ja väitämme, että tärkeä ulottuvuus aikuisopiskelun suhteen on niin kutsuttu panosten reiluus. Tästä näkökulmasta korkeakoulutukseen pääsyn avoimuus eri-ikäisille on yhteiskunnallisesti tärkeä asia, ei vain aikuisten kannalta vaan siksikin, että sisäänpääsymahdollisuuksien olemassaolo pitää laajemmin yllä koulutusjärjestelmän oikeudenmukaisuutta. Aikuisten opiskelumahdollisuudet viestivät siitä, että yhteiskunnassa on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja sen suuntaan vielä nuorena tehtyjen valintojen jälkeenkin