Katsaus tekoälyyn : tekoäly ja sen sovellutukset

Postgraduate seminar series with a title artificial intelligence and logic held at the Department of Military Technology of the National Defence University in 2020 and 2021. This book is a collection of some of talks that were presented in the seminar. The papers address ethics in autonomous military technology, algorithmic thinking, application of fuzzy logic in the Armed Forces, logic and skill, use of artificial intelligence technologies in information and psychological warfare, cyber security risks of artificial intelligence applications and algorithms, information acquisition strategies and artificial intelligence to support learning. This set of papers tries to give some insight to current issues of the artificial intelligence and logic. Seminars at the Department of Military Technology have a tradition to make publication based on the presentations, but only as an internal publication of the Finnish Defence Forces and in such a way has not hindered publication of the papers e.g. in international conferences. Publication of these papers in peer reviewed conferences has indeed been always the goal of the seminar, since it teaches writing conference level papers. We still hope that an internal publication in the department series is useful to the Finnish Defence Forces by offering an easy access to these papers

LEIRIKOULU KASVATUKSEN VÄLINEENÄ : Ohjaajien ja opettajien näkemyksiä

Opinnäytetyössäni tutkin ohjaajien ja opettajien näkemyksiä leirikoulusta kasvatuksen välineenä. Lähtökohtana tutkimukseen on kasvattajien motiivit leirikoulun käyttämiseen työmuotona. Tutkin miksi kasvatustyötä tekevät haluavat käyttää leirikoulua työvälineenä ja millaisia mahdollisuuksia menetelmä pitää sisällään. Tutkin mitä haasteita leirikoulu asettaa ja mitä vahvuuksia sillä on. Tutkimusaineisto perustuu ohjaajien ja opettajien omiin kokemuksiin ja näkemyksiin leirikoulutyöstä. Tutkimusaineiston keräsin teemahaastatteluin Kouvolassa sijaitsevassa Nuorisokeskus Anjalassa, joka on osa Suomen Nuorisokeskukset ry:tä. Haastattelin Nuorisokeskus Anjalan työntekijöitä sekä opettajia jotka olivat siellä luokkansa kanssa leirikoulussa. Jokainen haastattelu on suoritettu eri leirikoulun aikana vuonna 2011. Jokaisella haastateltavalla on erilainen ammatillinen tausta ja suhde leirikoulutyöhön. Kaikki haastateltavat pitivät leirikoulua tärkeänä ja merkityksellisenä osana koulukasvatusta. Työmuotona leirikoulua pidettiin monipuolisena ja monella tapaa hyödyllisenä toimintana. Haastavana seikkana koettiin leirikoulun suunnitteluprosessi, johon voi olla hankalaa sitouttaa kaikki osapuolet. Yhteistyön sujuvuus ja hyvä informaationkulku ovat edellytyksiä parhaimpiin tuloksiin, eli parhaimpiin leirikouluihin. Mukaan leirikouluprosessiin tarvitaan oppilaat, oppilaiden vanhemmat, opettajat sekä ohjaajat. Onnistuessaan leirikoulu tukee niin ryhmän kuin yksilönkin kasvua sekä parantaa luokan ilmapiiriä, joka puolestaan tukee oppimista ja kouluviihtyvyyttä.In my thesis I study the views of instructors and teachers on camp school as a tool in education. As a starting point of the research are the motives of the educators for using camp school as a work method. I examine why educators want to use camp school as a tool and what kind of opportunities the method holds within. I explore the strenghts of camp school and the challenges it sets. The research material is based on the personal views and experiences of instructors and teachers on camp school work. I gathered the material for the research by theme interviews at the Youth Centre Anjala which is part of the Finnish Youth Centre Association, situated in Kouvola. I interviewed the staff of Youth Centre Anjala and teachers who were there having a camp school with their classes. Each interview was carried out during different camp school in the year 2011. Each interviewee has different professional background and relation to camp school work. All interviewees saw camp school as an important and meaningful part of education. As a work form camp school was considered versatile and in many ways beneficial activity. The planning process of camp school was seen as a challenging factor as it might be difficult to get the participants to fully commit themselves to it. Well-functioning cooperation and efficient distribution of information are required in order to get the best results, i.e. the best camp schools. The students, their parents, the teachers and the instructors all have to be involved in the camp school process. When successful, camp school does not only support individual growth as well as the growth of the group, but also improves the atmosphere of the class which supports learning and well-being in school

Strategic communication : practice, ideology and dissonance

This dissertation approaches the manifestations of ideology in U.S. Strategic Communication. The discussion approaches Strategic Communication by relating it to the Enlightenment narratives and suggesting these narratives maintain similar social and political functions. This dissertation aims to address the key contents and mechanisms of Strategic Communication by covering the perspectives of (i) communication as leadership as well as (ii) communication as discourse , i.e. practice and contents. Throughout the empirical part of the dissertation, the communication theoretical discussion is supported by a methodological framework that bridges Critical Discourse Analysis (CDA) and functional language theory. According to the principles of CDA, Strategic Communication is treated as ideological, hegemonic discourse that impacts social order. The primary method of analysis is transitivity analysis, which is concerned with how language and its patterns construe reality. This analysis is complemented with a discussion on the rituals of production and interpretation, which can be treated as visual extensions of textual transitivity. The concept of agency is the key object of analysis. From the perspective of leadership, Strategic Communication is essentially a leadership model through which the organization defines itself, its aims and legitimacy. This dissertation arrives to the conclusion that Strategic Communication is used not only as a concept for managing Public Relations and information operations. It is an esse ntial asset in the inter-organization management of its members. The current developments indicate that the concept is developing towards even heavier measures of control. From the perspective of language and discourse, the key narratives of Strategic Communication are advocated with the intrinsic values of democracy and technological progress as the prerequisites of ethics and justice. The transitivity patterns reveal highly polarized agency. The agency of the Self is typically outsourced to technology. Further, the transitivity pa tterns demonstrate how the effects-centric paradigm of warfare has created a lexicon that is ideologically exclusive. It has led to the development of two mutually exclusive sets of vocabulary, where the desc riptions of legitimate ac tion exclude Others by default. These ideological discourses have become naturalized in the official vocabulary of strategic planning and le adership. Finally, the analysis of the images of the captures and deaths of Saddam Hussein, Osama bin Laden and Muammar Gaddafi bring the discussion back to the themes of the Enlightenment by demonstrating how democracy is framed to serve political purposes. The images of democracy are essentially images of violence. Contrary to the official, instrumental and humanitari an narratives of Strategic Communication, it is the grammar of expressive, violent rituals that serve as the instrument of unity

Uusien uhkakuvien luominen: tapaus 'kiinalaiset kybersoturit' : lingvistinen uhka-analyysi kyberdiskurssista

Since his inauguration, President Barack Obama has emphasized the need for a new cybersecurity policy, pledging to make it a "national security priority". This is a significant change in security discourse after an eight-year war on terror – a term Obama announced to be no longer in use. After several white papers, reports and the release of the so-called 60-day Cybersecurity Review, Obama announced the creation of a "cyber czar" position and a new military cyber command to coordinate American cyber defence and warfare. China, as an alleged cyber rival, has played an important role in the discourse that introduced the need for the new office and the proposals for changes in legislation. Research conducted before this study suggest the dominance of state-centric enemy descriptions paused briefly after 9/11, but returned soon into threat discourse. The focus on China's cyber activities fits this trend. The aim of this study is to analyze the type of modern threat scenarios through a linguistic case study on the reporting on Chinese hackers. The methodology of this threat analysis is based on the systemic functional language theory, and realizes as an analysis of action and being descriptions (verbs) used by the American authorities. The main sources of data include the Cybersecurity Act 2009, Securing Cyberspace for the 44th Presidency, and 2008 Report to Congress of the U.S. - China Economic and Security Review Commission. Contrary to the prevailing and popularized terrorism discourse, the results show the comeback of Cold War rhetoric as well as the establishment of a state-centric threat perception in cyber discourse. Cyber adversaries are referred to with descriptions of capacity, technological superiority and untrustworthiness, whereas the ‘self’ is described as vulnerable and weak. The threat of cyber attacks is compared to physical attacks on critical military and civilian infrastructure. The authorities and the media form a cycle, in which both sides quote each other and foster each other’s distrust and rhetoric. The white papers present China's cyber army as an existential threat. This leads to cyber discourse turning into a school-book example of a securitization process. The need for security demands action descriptions, which makes new rules and regulations acceptable. Cyber discourse has motives and agendas that are separate from real security discourse: the arms race of the 21st century is about unmanned war

Näkövammaisten fyysinen kotiharjoittelu : kotiharjoitteluopas

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää näkövammaisille ja heikkonäköisille kotiharjoitteluun kotiharjoitteluopas. Oppaaseen kuului kaksi harjoitteluvideota, jotka olivat tasapainoa ja lihasvoimaa tukeva video. Opinnäytetyö tehtiin Näkövammaisten liitto ry:n toimeksiantona. Kyseessä oli toiminnallinen opinnäytetyö. Kotiharjoitteluvideot suunniteltiin ottaen huomioon näkövammaisten tarpeet ja saavutettavuus. Molemmille harjoitusvideoille kerättiin koeryhmä, jotka testasivat videoita. Tämän jälkeen he vastasivat sähköiseen palautekyselyyn. Vastausten perusteella tehtiin tarvittavia muutoksia lopullisten videoiden sisältöihin ja teknisiin toteutuksiin. Videot tehtiin kirjallisuuskatsauksen ja toimeksiantajan ohjeiden perusteella. Videot sisälsivät pääasiassa tasapaino- ja lihasvoima harjoittelua, mutta videoissa otettiin huomioon myös ylävartalon liikkuvuus. Opas annettiin Näkövammaisten liiton käyttöön tarkoituksena, että he voivat julkaista videot näkövammaisille ja heikkonäköisille avuksi kotiharjoitteluun. Kirjallisuuskatsauksen perusteella näkövamma vaikuttaa liikkumiseen, tasapainoon ja toimintakykyyn eteenkin liikunnan vähäisyytenä. Palautekyselyn perusteella kotiharjoitteluvideot koetaan tarpeellisena ja erityisesti selkeän sanallisen ohjauksen merkitys suurena

Yrittäjyyskasvatus Asikkalan perusopetuksessa

Yrittäjyyskasvatus on yksi perusopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluva osa-alue. Sen opetus sisältyy laaja-alaiseen opetuskokonaisuuteen nimeltä työelämätaidot ja yrittäjyys. Yrittäjyyskasvatuksen opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille kokemuksia yritteliäisyyden merkityksestä ja yrittäjyyden mahdollisuuksista. Asikkalassa Vesivehmaan koululla opetuksen painotusalueeksi on valittu yrittäjyyskasvatus. Opetusta toteutetaan Nuori Yrittäjyys ry:n luomaa Pikkuyrittäjät-ohjelmaa mukaillen, yhteistyössä luokanopettajan ja yrityskummin kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyselytutkimuksen avulla, minkälaisia ajatuksia ja mielikuvia sekä kokemuksia Asikkalan peruskoulun oppilaiden vanhemmilla on liittyen yrittäjyyskasvatukseen. Tutkimuskysymysten vastausten perusteella haluttiin saada tietoa siitä, miten hyvin yrittäjyyskasvatuksen opetusta tunnistetaan ja onko osallistuminen opetukseen vaikuttanut vastaajien ajatuksiin yrittäjyydestä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa selvitetään yrittäjyyskasvatukseen liittyvää käsitteistöä. Lisäksi teoriaosuudessa avataan opetusta ohjaavaa lainsäädäntöä ja perusteita opetussuunnitelman kautta. Kyselytutkimuksen vastausten perusteella yrittäjyyskasvatuksen opetus perusopetuksen oppilaille koetaan tärkeäksi. Lisäksi opetuksen toivotut ja koetut hyödyt oppilaan ominaisuuksiin ja taitoihin ovat toisiaan vastaavat