Pieni vai suuri luottamus? : Yksilöllisen luottamusperspektiivin ominaisuudet ja haasteet

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Työn tarkastelun kohteena on luottamus, tarkemmin sanottuna yksilöllinen luottamusperspektiivi ja sen ominaisuudet sekä haasteet. Olen erottanut toisistaan luottamuksen (trust) ja luottamususkon (confidence). Luottamus käsittelee yksilöiden välisiä suhteita ja luottamususko yksilöiden ja abstraktien systeemien välisiä suhteita. Näiden käsitteiden erot ja riippuvuus toisistaan on työn pohdinnoissa keskeisellä sijalla. Klassinen tyypitys on jakaa yhteiskunnalliset toimijat kuluttajaan, kansalaiseen ja persoonaan. Olen käyttänyt tätä kolmijakoa myös tässä tutkimuksessa. Tutkimuksen kannalta tärkein luottamuksellinen toimija on persoona. Työn tärkeimmät lähteet tai teoreetikot ovat Anthony Giddens, Ulrich Beck ja Niklas Luhmann. Unohtaa ei sovi myöskään Barbara A. Misztalin teosta Trust in Modern Societies, joka antoi alkusysäyksen koko tutkimukselle. Giddens on vaikuttanut työhöni ehkä eniten, koska juuri hän alunperin teki jaon yksilölliseen ja abstrakteihin systeemeihin perustuvaan luottamukseen. Giddens myös edustaa ns. kolmannen tien ajattelua, joka muodostaa erään potentiaalisen vaihtoehdon myös luottamuskuvan muodostamiselle ja kehittämiselle. Beck tuo luottamuskeskusteluun oman lisänsä alapolitiikkaa ja kosmopoliittista yhteiskuntaa koskevissa pohdinnoissaan. Luhmann puolestaan valottaa luottamuksen moraalista ja monimutkaista luonnetta. Olen työni alkupuolella pohtinut myös muutamia viime vuosisadan klassikoita, joiden teorioissa luottamus on implisiittisesti läsnä, vaikka ei eksplisiittisesti havaittavissa. Nämä teoriat ovat kuitenkin antaneet pohjan myöhemmille luottamuksen käsitettä pohtineille teorioille. Työssä sivutaan myös suomalaista, viime vuosina käytyä yhteiskuntatieteellistä luottamuskeskustelua. Työ on paria empiiristä esimerkkiä lukuunottamatta lähes täysin teoreettinen. Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa se, että tulevaisuudessa toimiva luottamusperspektiivi on hyvin kiinteästi riippuvainen yksilöstä (persoonasta) ja hänen monipuolisesta aktiviteetistaan. Postmodernissa yhteiskunnassa roolidifferentaatio, yksilöllistyminen ja riskivalinnat ovat keskeisellä sijalla, ajatellen yksilön toimintaa ja lisääntyviä haasteita. Työ pyrkii osoittamaan kuinka tärkeitä yksilöiden välinen interaktio ja sosiaalisen järjestelmän kompleksiivisuus ovat toimivalle luottamusperspektiiville. Instituutioihin nojaava luottamususko tulee kasvavasta yksilöllisyyden roolista huolimatta näyttelemään tärkeää osaa myös tulevaisuuden yhteiskunnassa. Yksilöstä tulee vapauden ja refleksiivisyyden takia kuitenkin enemmän persoona kuin kansalainen. Tähän väitteeseen perustuu myös työni eräs tärkein huomio tai tulos: luottamususko tarvitsee toimiakseen lähes aina luottamusta. Instituutiot eivät toimi ilman aktiivisen luottamusperspektiivin omaavia yksilöitä. Toinen tärkeä huomioni perustuukin luottamuksen lisääntyviin haasteisiin. Antavatko kehitetyt yhteiskuntateoriat sittenkään vielä riittävää vastausta siihen, miten luottamusta tulisi tutkia ja miten se kehittyisi yhteiskuntaa parhaiten hyödyttävällä tavalla

Trust as a Decision : The Problems and Functions of Trust in Luhmannian Systems Theory

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Työn tarkastelun kohteena on Niklas Luhmannin (1927-1998) luottamuksen käsite. Erityisesti Janne Jalava on kiinnostunut siitä, miten Luhmannin luottamuksen käsite toimii kehittyneen systeemiteorian kontekstissa. Tämä johtuu siitä, että Luhmann kirjoitti luottamusta käsittelevän pääteoksensa (Vertrauen) jo vuonna 1968 ja hänen systeemiteoriaa tarkasteleva pääteos, Soziale Systeme, ilmestyi vasta vuonna 1984. Jalava lähestyy luhmannilaista luottamuksen problematiikkaa viidestä eri näkökulmasta. Ensin hän tarkastelee Luhmannin omaa luottamusteoriaa. Vaikka työn pääongelmana on tarkastella luottamuksen käsitettä, jakaa Luhmann omissa kirjoituksissaan luottamusproblematiikan kolmeen käsitteeseen: luottamukseen (trust), luottavaisuuteen (confidence) ja tuttuuteen (familiarity). Jalava pohtii myös Luhmannin luottamusproblematiikan kannalta olennaisia teoreettisia vaikuttajia (Talcott Parsons ja Georg Simmel) sekä Luhmannin luottamusteorian nykyistä sosiologista merkitystä. Tämän jälkeen Jalava analysoi sitä, miten Luhmannin varhainen luottamusteoria toimii kehittyneen systeemiteorian kontekstissa. Erityisesti Jalava pohtii riskien ja kommunikaation vaikutusta luhmannilaisten luottamuskäsitteiden sosiologiseen käyttökelpoisuuteen. Neljänneksi keskitytään muukalaisuuden ja luottamuksen välisiin suhteisiin. Keskeinen kysymys on: Miten yleistynyt muukalaisuus ja terrorismi vaikuttavat tämän päivän luottamusproblematiikkaan? Seuraavaksi työssä tarkastellaan luottamusta systeemien ja organisaatioiden tasolla ja pohditaan luottamuksen ja luottavaisuuden problematiikkaa hyvinvointivaltion kontekstissa. Jalava näkee hyvinvointivaltion syklisenä kokonaisuutena, joka koostuu kansasta, politiikasta ja hallinnosta. Erityisesti hän pohtii sitä, miten luottavaisuus kansan ja politiikan välillä rakentuu. Työssä tutkitaan myös vanhusten hoivasysteemiä, joka on Jalavan analyysin mukaan vähitellen kehittynyt hyvinvointivaltiollisen inkluusion myötävaikutuksella. Tässä yhteydessä Jalava pohtii hoivasysteemin systeemiteoreettisia ongelmia ja sitä, onko kuitenkin mielekkäämpää tarkastella hoivaa erilaisten organisaatioiden avulla ja täten kyseenalaistaa hoivan systeemiluonne. Työn lopussa analysoidaan myös hoivaajan ja hoivattavan välistä luottamusproblematiikkaa

Niklas Luhmann's Concept of Trust - Trust and its Connections to Norms, Strangers and Care

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Työn tarkastelun kohteena on Niklas Luhmannin luottamuksen käsite sekä sen yhteydet normeihin, muukalaisuuteen ja hoivaan. Työn metodi on teoriaan sidoksissa. Olen tutkinut Luhmannin tuotantoa erityisesti luottamuksen käsitteen perspektiivistä. Lähestyn luhmannilaista luottamuksen problematiikkaa kolmesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin tarkastelen tuttuutta (familiarity), luottamusta (trust) ja luottavaisuutta (confidence) Luhmannin laajassa systeemiteoreettisessa kontekstissa. Toiseksi, tutkin Luhmannin luottamusteorian yhteyksiä ja eroja klassisiin sosiologisiin luottamusteorioihin (Parsons, Simmel). Kolmanneksi, laajennan luottamuskeskustelua sellaisille alueille, joita Luhmann ei itse käsitellyt. Näitä alueita ovat lisääntyvän muukalaisuuden vaikutus yhteiskunnallisiin luottamussuhteisiin sekä hyvinvointivaltiollisiin hoivaorganisaatioihin liittyvä luottamus. Työ koostuu yhteenvetoartikkelista sekä kolmesta muusta artikkelista. Yhteenvetoluvussa keskityn kuvaamaan sitä, kuinka ymmärryksemme ympäröivästä maailmasta rakentuu kahden erillisen systeemin puitteissa: ajatusten (psyykkinen systeemi) ja kommunikaation (sosiaalinen systeemi). Tämän lisäksi ymmärrys on Luhmannin teoriassa sidottu kolmeen eri dimensioon: funktionaaliseen, sosiaaliseen ja ajalliseen. Täten myös luottamus tämän teorian mukaan konkretisoituu sekä ajatuksina että kommunikaationa näiden kolmen dimension puitteissa. Ensimmäisessä artikkelissa pohdin erityisesti Talcott Parsonsin ja Luhmannin luottamusteorioiden eroja ja yhteneväisyyksiä. Parsonsilainen luottamus on sidottu ennen kaikkea yhteisöllisiin normeihin. Tämän päivän yhteiskuntaan se ei sellaisenaan sovellu, koska samat normit eivät koske koko yhteiskuntaa. Tällöin Luhmannin monimutkaisempi, sekä kommunikaatioon että ajatuksiin nojaava, funktionaalinen luottamuskäsitys on käyttökelpoisempi näkökulma tarkasteltaessa tämän päivän yhteiskunnallisia luottamusongelmia. Toinen artikkeli keskittyy muukalaisuuden ja luottamuksen suhteisiin. Georg Simmelin muukalaisuusteoria näki muukalaiset yhteiskunnan toimivuuden kannalta positiivisina ja luotettavina henkilöinä. Terroristit ovat kuitenkin esimerkkejä muukalaisista joihin ei voi luottaa. Keskiöön nousee pohdinta siitä, voiko terroristeja lainkaan pitää muukalaisina, koska heidän tekemiensä iskujen onnistuminen on pitkälti kiinni siitä, että heitä ei ennalta epäillä tai tunnisteta poikkeaviksi ja vaarallisiksi persooniksi. Terroristi onkin täten enemmän luotettu ja tuttu kuin epäluotettava ja muukalainen. Kolmas ja viimeinen artikkeli käsittelee hoivaorganisaatioita Luhmannin systeemiteorian näkökulmasta. Hoiva tapahtuu sekä mikro- että makrotasolla. Täten luottamus hoivaorganisaatiota kohtaan rakennetaan myös näillä kahdella eri tasolla. Hoivaorganisaatioista on kuitenkin tullut polyfonisia, niillä on samanaikaisesti monia eri tehtäviä. Polyfoniasta johtuva organisaatioiden rakenteellinen monimutkaisuus puolestaan vaikeuttaa organisaatioiden primääriä tehtävävalintaa ja luo haasteita niiden luottamussuhteille.The overall theme of this work is the explication of Niklas Luhmann's concept of trust and its connections to norms, strangers and care. The luhmannian perspective of trust is discussed from three different viewpoints. First, I study Luhmann's concepts of familiarity, confidence and trust in the context of his systems theory. I present an overview of the functions and meanings of social systems and examine what type of role the theory of trust has in Luhmann's larger system's theoretical thinking. Second, I examine the connections between Luhmann's theory of trust and the traditional theories of trust. I compare his theory of trust to two of his most important influences, Talcott Parsons and Georg Simmel. Third, I extend the discussion of trust to the areas - which Luhmann himself does not handle - of strangers, terrorists and the system of care. By doing this, I expand the limits of luhmannian trust and concretise its usefulness of today's sociological problems. The content of this work can be introduced as follows: First, I will introduce the basic concepts of Luhmann's systems theory: autopoiesis, meaning, communication, evolution and differentiation. Second, I show why trust in particular is of central concern in contemporary social theory and in today's society, and examine the connections between Luhmann's theory of trust and his autopoietic systems theory. The connections between Luhmann's theory of trust and that of Parsons will also be addressed. Third, I specify the concepts of terrorism, stranger and trust in the global age. I study especially the connections between Simmel's and Luhmann's theories of trust as well as show how the growing number of meetings with strangers are affecting today's trust relationships. Last, I examine the concept of care, especially caring for the elderly, from the perspective of Luhmann's systems theory. I consider care as a functional subsystem of society which has gradually been developed over the years in the modern welfare state and outline also Luhmann's organisation theory and specify elements of contemporary care organisations as well as address the connections between Luhmann's theory of trust and the systems-theoretical model of care

“Those who agree to play on our terms will be taken in” : a qualitative study on the perceptions of public authorities and NGO representatives regarding self-organizing fourth-sector activity

Interest is growing in the role of spontaneous volunteers and emergent citizens groups in safety and security functions. This study connects those actors to the broad concept of the self-organizing fourth sector and analyzes the opinions of more than 200 Finnish representatives of public- and the third-sector organizations gathered through interviews and small group discussion on the tensions related to fourth-sector activity. The study reveals a strong desire to control the fourth sector, a desire that dominates any associated desire to enable it. The tension between enabling and controlling can be tamed by moving the fourth-sector actors under the control of the third sector. However, the role of the fourth sector is then reduced to being merely an extra pair of hands, and its self-organizing and emergent nature is subsumed. The debate over the paradox of spontaneous volunteering needs to be resolved before the fourth sector becomes a normal and acknowledged part of the security and safety functions.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Luottamus mielenterveystyössä: Psykologien ja psykiatrien käsitykset luottamuksen rakentumisesta mielenterveystyössä

Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten luottamus mielenterveystyössä rakentuu ammattilaisten näkökulmasta. Käytimme aineistona Suomen Psykiatriyhdistyksen ja Psykologiliiton jäseniltä vuonna 2021 kerättyä Mielenterveysbarometri-kyselyyn kuuluvaa osa-aineistoa. Kyselyyn vastasi 509 psykologia ja 145 psykiatria. Analysoimme 337 avovastausta luottamuksen rakentumisesta mielenterveystyössä. Tulostemme mukaan luottamus mielenterveystyössä rakentuu kolmen tosiinsa yhteydessä olevan ulottuvuuden kautta. Luottamus perustuu ensinnäkin työntekijän ominaisuuksiin ja luonteenpiirteisiin sekä tietoon ja taitoihin. Toisena perustavana ulottuvuutena ovat palvelujärjestelmän rakenteet ja käytänteet, joista keskeisiä ovat salassapito- ja kirjaamiskäytänteet. Kolmantena ulottuvuutena ovat asiakassuhteet, jotka rakentuvat kahden edellisen ulottuvuuden varaan ja jossa keskeistä on yhteistyö, asiakkaan kuunteleminen ja kunnioittaminen. Abstract The aim of the study was to analyze how trust is built in mental health work from the perspective of professionals. The data are collected in 2021 from the members of the Finnish Psychiatric Association and the Finnish Association of Psychologists as part of Mental Health Barometer survey. 509 psychologists and 145 psychiatrists answered to the survey. The focus of the study was on the analysis of the 337 open-ended responses to the survey using a content analysis. According to our results, trust is built through three interrelated dimensions. First of all, building of trust is engendered by professionals’ character traits, knowledge, and skills. Another fundamental dimension is related to structures and practices of the service system, whereby confidentiality and recording practices are essential. The third dimension is the relationship between professional and client, which is based on the two previous dimensions. Besides, cooperation, listening to and respecting the client are essential

Ikääntyneiden asumisratkaisujen tarve ja toteutus

Maamme väestön nopea ikääntyminen ja ikärakenteen muutokset näkyvät paikallistasolla ja erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla. Tulevaisuudessa ikääntyneet hakeutuvat yhä enemmän keskusta-alueille palvelujen läheisyyteen. Ikääntynyt väestö on myös hyvin heterogeenistä: osa elää aktiivista, kuluttamisen ja vapaa-ajan täyttämää elämää ja osa pienen eläkkeen turvin. Tulo- ja varallisuuserot näkyvät myös asumisratkaisun valinnassa. Selvityksen tavoitteena oli ikääntyneiden asumisen tarpeiden, ratkaisujen, rahoituksen ja hallintamuotojen arviointi. Palveluasuminen rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Erityisesti on kiinnitetty huomiota ikääntyvien asumiseen liittyviin tarpeisiin ja mihin tarvitaan valtion tukemaa asumista. Valtion tuelle on tarvetta niin uudis- kuin korjausrakentamisessa myös tulevaisuudessa. Tukea tulee suunnata pienituloisten asumiseen. Ikäihmisten asumisen haasteita ei voida ratkaista irrallisena muun väestön asumisesta. Jatkossakin tulisi tarjota monipuolisia asumisratkaisuja kaikenikäisten joukossa. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousevat monisukupolvisen asumisen mahdollistavat palvelu- ja sukupolvikorttelit. Monipuolisten yhteisöllisten asumismuotojen tuottamisessa tarvitaan myös yhteiskunnan tukea. Asumista ja asuntojen korjaamista koskevalla neuvonnalla tuetaan puolestaan seniorikansalaisten omaa ennakointia ja varautumista asumisensa suhteen. Monipuolisen asumisen tuottamiseksi ARAn tulee vahvistaa vuoropuhelua kuntien ja jatkossa myös sote-alueiden kanss

Valtioneuvoston yhtenäisyys – kansainvälinen vertaileva tutkimus

Tämä tutkimus tuottaa vertailutietoa Suomen, Ruotsin, Norjan, Viron, Hollannin ja Uuden-Seelannin julkisen politiikan päätöksenteon ja valtioneuvostotasoisen hallintojärjestelmän toimivuudesta. Tutkimus sisältää myös laajan katsauksen Suomen valtioneuvoston, keskushallinnon ja komiteatyön kehittymiseen. Poliittisen päätöksenteon tarkastelussa hallituksen päätöksenteon kollegiaalisuuden ja pääministerin aseman (de facto ja de jure) osalta Ruotsi, Hollanti ja Uusi-Seelanti muodostavat oman ryhmänsä. Näille maille on yhteistä selkeä työnjako poliittisen johtamisen ja virkamiesjohtamisen välillä, hyvä hallintouudistusten toimeenpanokapasiteetti ja se, että hallinnon kehittäminen perustuu hallituskaudet ylittävälle kehittämisvisiolle. Suomessa on 2000-luvulla edistetty aiempaa vahvemmin valtioneuvoston yhtenäisyyttä ja kokonais-koordinaatiota valtioneuvoston kanslian toimesta. Ministeriöiden sitoutumista yhteiseen visioon hidastaa kuitenkin poikkihallinnollisen yhteistyön puute strategisten painopisteiden muotoilussa ja soveltamisessa. Valtioneuvoston kanslian vastuulle kuuluvat koordinointimenettelyt ovat joutuneet etsimään paikkaansa valtiovarainministeriön johtamien julkisen talouden koordinointikäytäntöjen rinnalla. Tämän tutkimuksen keskeisiä johtopäätöksiä ovat: 1) Valtioneuvoston yhtenäisyyttä edistää keskus-hallinnon hallintorakenteiden sijaan se, miten julkisen politiikan ja hallinnon keskeiset toimijat haluavat tehdä yhteistyötä. 2) Selkeä hallinnon kehittämisen visio ja hallinnon kehittämisen kokonaisvastuun määrittäminen luovat jatkuvuutta hallintoreformeihin. 3) Ministeriöiden rakennejoustavuus lisää valtionhallinnon ketteryyttä ja nopeuttaa rakenteellisten muutosten toteutusta. 4) Poikkihallinnolliseen koordinaatioon ja työhön tulee sisällyttää päätöksentekofunktio yhtenäisyyden tukemiseksi