Vuorovaikutteinen johtaminen

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää esimiehen kokemuksia hyvästä johtamisesta, erilaisista vuorovai-kutustilanteista, vuorovaikutteisesta johtamistavasta sekä esimiestyön tukimuodoista. Tutkimuksen tavoit-teena on tuottaa tietoa, millä tavoin vuorovaikutteinen johtaminen edesauttaa esimiestyötä, millaisia ko-kemuksia esimiehillä on onnistuneista ja haasteellisista vuorovaikutustilanteista sekä millaista tukea he ovat saaneet esimiestyöhön. Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat johtaminen, vuorovaikutus ja esimiestyö. Tutkimusote on kvalitatii-vinen ja teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan johtamista ja esimiestyötä johtamisteorioiden pohjal-ta. Vuorovaikutusta ja sen merkitystä tarkastellaan ihmisten johtamisen näkökulmasta. Empiirinen osuus hankittiin teemahaastatteluilla. Tutkimuksen kohteena oli viisitoista esimiestä, jotka työskentelivät Mehi-läisen työterveyshuollon asiakasyrityksissä ja kaikissa yrityksissä Työkuntoon-malli oli otettu käyttöön kokonaisuudessaan tai yrityksen omiin toimintamalleihin soveltuvin osin. Esimieheltä vaaditaan hyviä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja. Vuorovaikutteinen johtaminen tarkoit-taa tasavertaista keskustelua, mielipiteiden huomioon ottamista ja kykyä kuunnella aidosti. Haasteellisissa vuorovaikutustilanteissa esimiehet tarvitsevat eniten tukea. Esimiestyön tukimuotoja, kuten Työkuntoon- mallin tuomia apuvälineitä ja niiden vaikuttavuutta, tarkastellaan esimiesten näkökulmasta. Tutkimustuloksista käy ilmi, että esimiehet kokevat hyvän johtamisen perustuvan tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen kaikessa esimiestoiminnassa. Lisäksi rehellisyyttä ja avoimuutta pidettiin hyvän johtamisen tunnusmerkkeinä. Vuorovaikutusta ja keskusteluja työntekijöiden kanssa pidettiin arvokkai-na. Haasteena oli löytää riittävästi aikaa muilta esimiestehtäviltä. Haasteelliset vuorovaikutustilanteet, kuten puheeksiottokeskustelut työntekijöiden kanssa koettiin vaikeina. Näihin tilanteisiin kulminoituu esimiesten tuen tarpeet, joihin työterveyshuollon kouluttama Työkuntoon-mallin, pitäisi tuoda sopivia apuvälineitä. Työkuntoon-malli erilaisine apuvälineineen oli käytännönläheisyydestään huolimatta jäänyt esimiehille etäiseksi eikä siitä muodostunut esimiestyön arkeen tarkoitettua työvälinettä. Esimiestyö on yksinäistä ja siitä syystä erilaiset tukimuodot ovat tarpeellisia. Oman esimiehen tuki on tärkeintä. Arvokasta vertaistukea saa toisilta esimiehiltä. Tarvittaessa yritysten henkilöstöosaston ja työ-terveyshuollon henkilökunta tukee ja auttaa esimiehiä. Juuri yritysten henkilöstöosaston ja työterveys-huollon tulisi yhteistyössä parantaa työyhteisöjen terveyttä ja turvallisuutta sekä toimivuutta ja työhyvin-vointia. Saamalla Työkuntoon- malli osaksi työyhteisön toimintaa se tukisi samanaikaisesti esimiestyötä ja helpottaisi haasteellisia vuorovaikutustilanteita. Tähän kumppanuustoimintaan tulisi jatkossa yritysten henkilöstöosaston ja työterveyshuollon toimesta nykyistä määrätietoisemmin ja tehokkaammin panostaa.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Opas sosiaalihuollon tiedonhallinnan toimivaan yhteistyöhön : hyvinvointialueet ja palveluntuottajat kumppaneina : versio 1.1

Oppaan tavoitteena on kiinnittää tiedonhallinnan näkökulmasta huomio hyvinvointialueiden ja heille palveluita tuottavien organisaatioiden väliseen yhteistyöhön. Miten ja missä asioissa hyvinvointialueilla tulisi palveluntuottajia ohjata? Miten Kanta-palveluita voidaan hyödyntää yhteistyössä? Opas on tarkoitettu erityisesti sosiaalihuollon ja tiedonhallinnan johtajille ja kehittäjille, jotka suunnittelevat hyvinvointialueen yhdenmukaista tiedonhallintaa ja kirjaamista. Myös palveluntuottajien kannattaa ottaa opas käyttöön, sillä tiedonhallinnan yhteistyöhön voi valmistautua myös itsenäisesti. Opas koostuu neljästä tehtävästä: 1. Tunnista kumppaneiden velvoitteet 2. Ohjaa käyttöönottamaan Kanta-palvelut 3. Ohjaa yhtenäisiin toimintatapoihin 4. Sovi asiakastietojen kirjaamisen käytännöt Julkaisun sähköinen versio:https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULSKKLPäivitetty 10.10.2024 luvun 3.1 linkki Valviran Astori-rekisteriin.versio 1.

Opas sosiaalihuollon tiedonhallinnan toimivaan yhteistyöhön : hyvinvointialueet ja palveluntuottajat kumppaneina : versio 1.0

Oppaan tavoitteena on kiinnittää tiedonhallinnan näkökulmasta huomio hyvinvointialueiden ja heille palveluita tuottavien organisaatioiden väliseen yhteistyöhön. Miten ja missä asioissa hyvinvointialueilla tulisi palveluntuottajia ohjata? Miten Kanta-palveluita voidaan hyödyntää yhteistyössä? Opas on tarkoitettu erityisesti sosiaalihuollon ja tiedonhallinnan johtajille ja kehittäjille, jotka suunnittelevat hyvinvointialueen yhdenmukaista tiedonhallintaa ja kirjaamista. Myös palveluntuottajien kannattaa ottaa opas käyttöön, sillä tiedonhallinnan yhteistyöhön voi valmistautua myös itsenäisesti. Opas koostuu neljästä tehtävästä: 1. Tunnista kumppaneiden velvoitteet 2. Ohjaa käyttöönottamaan Kanta-palvelut 3. Ohjaa yhtenäisiin toimintatapoihin 4. Sovi asiakastietojen kirjaamisen käytännöt Julkaisun sähköinen versio:https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULSKKL</a

Tobaks- och nikotinavvänjning : Sammandrag av rekommendationerna till välfärdsområdena

Tobaksrökningen är ett av de största hoten mot folkhälsan, och den vanligaste av de orsaker bakom förtida dödsfall som kan förebyggas. Användning av tobaks- och nikotinprodukter försvårar förebyggandet och behandlingen av de vanligaste folksjukdomarna och fördröjer sår- och frakturläkning och återhämtning efter sjukdomar. Genom att stödja människor att sluta använda nikotinprodukter och förebygga användning kan man minska kostnaderna inom hälso- och sjukvården och i hela samhället. Social- och hälsovårdsministeriet och Institutet för hälsa och välfärd har tillsammans utarbetat rekommendationer till välfärdsområdena om tobaks- och nikotinavvänjning utgående från förslagen av arbetsgruppen för utveckling av tobaks- och nikotinpolitiken. Målet för rekommendationerna är att minska användningen av tobaks- och nikotinprodukter före 2030. För att uppnå målet krävs det att man målmedvetet och systematiskt fortsätter med nuvarande verksamhet, utvecklar åtgärderna ytterligare och tar i bruk nya åtgärder. Rekommendationerna delas upp i sex delområden: strukturer, kunskapsledning, kompetens, kommunikation, god praxis och personer med särskilda stödbehov. På basis av rekommendationerna om varje delområde kan välfärdsområdena se över sina egna förfaranden för ordnandet av tobaks- och nikotinavvänjningen och definiera eventuella utvecklingsobjekt. I rekommendationen beskrivs ett exempelfall av en strukturerad dokumentering av tobaks- eller nikotinavvänjningen. Rekommendationen är avsedd för aktörerna inom social- och hälsovården i välfärdsområdena

Tupakasta ja nikotiinista vieroitus : Suositukset hyvinvointialueille

Tupakointi on yksi merkittävimmistä kansanterveysuhkista ja yleisin ennenaikaiseen kuolemaan johtava, ehkäistävissä oleva syy. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö haittaa keskeisten kansansairauksien ehkäisyä ja hoitoa sekä hidastaa paranemista ja toipumista sairauksista. Käytön lopettamista tukemalla ja aloittamista ehkäisemällä saavutetaan kustannussäästöjä terveydenhuollossa ja koko yhteiskunnassa. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos laativat yhdessä suositukset tupakasta ja nikotiinista vieroituksesta hyvinvointialueille tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän ehdotuksen mukaisesti. Tavoitteena on tukea ja edistää tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumista vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää systemaattisten ja määrätietoisten toimien jatkamista ja kehittämistä sekä uusien toimenpiteiden käyttöönottoa. Suosituksissa on kuusi osa-aluetta: rakenteet, tietojohtaminen, osaamisen vahvistaminen, viestintä, hyvät käytännöt ja erityisen tuen tarpeessa olevat. Osa-alueiden avulla hyvinvointialueiden on mahdollista tarkistaa oman tupakka- ja nikotiinivieroituksensa järjestämistavat ja tunnistaa mahdolliset kehittämiskohteet. Suositus sisältää esimerkkikuvauksen tupakasta ja nikotiinista vieroituksen rakenteiselle kirjaamiselle. Suositus on tarkoitettu hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille

Raakamaito on riskielintarvike

Vertaisarvioitu• Suomessa raportoitiin vuosina 1997–2015 kolmetoista epidemiaa, joissa aiheuttajaksi todettiin pastöroimaton raakamaito tai siitä tehty tuote. • Raakamaidossa olevat mikrobit voivat aiheuttaa riskiryhmille vakavia sairauksia. • Itä-Uudellamaalla todettiin keväällä 2014 Suomen laajin raakamaidosta peräisin oleva Yersinia pseudotuberculosis -bakteerin aiheuttama epidemia. Epidemia havaittiin varhain, ja selvitystoimiin päästiin nopeasti. • Raakamaito tulee kuumentaa aina ennen nauttimista.Peer reviewe

Piston ring tribology:A literature survey

The tribological considerations in the contacts formed by the piston skirt, piston rings and cylinder liner have attracted much attention over several decades, not least indicated by the large number of articles published on this topic in recent years. Recent studies include modelling, miniaturised experimental work and full-scale engine testing. This literature survey, covering over 150 references, aims to shed new light on the tribological issues related to the piston assembly. The work is intended as a compact reference volume for internal combustion engines in general, with particular emphasis on diesel engines. Central topics discussed in this work are the basic functions of the piston and the piston rings, the design and the materials of the components, mechanical and thermal loads on the rings, the contact pressure between ring and liner, the sealing action, blow-by leakage, hot gas erosion damage, exhaust emissions, the lubrication conditions and the influence of combustion products, the coefficient of friction and the friction force, the wear of the sliding surfaces and surface technology for wear reduction