La mobilité sociale entre générations et le « besoin social » de l’éducation

L’objet de recherche sur lequel je travaille comprend comme éléments principaux 1) les conditions sociales de la mobilité entre les classes sociales, 2) les tendances aux changements de la division du travail social et 3) la divergence des projets de modes de vie des individus et des familles salariées. Mon projet concerne l’étude des histoires de vie, en ce sens que les conditions générales de la socialisation de la main-d’œuvre, donc des couches salariées, sont étudiées en relation avec cer..

La mobilité sociale entre générations et le « besoin social » de l’éducation

L’objet de recherche sur lequel je travaille comprend comme éléments principaux 1) les conditions sociales de la mobilité entre les classes sociales, 2) les tendances aux changements de la division du travail social et 3) la divergence des projets de modes de vie des individus et des familles salariées. Mon projet concerne l’étude des histoires de vie, en ce sens que les conditions générales de la socialisation de la main-d’œuvre, donc des couches salariées, sont étudiées en relation avec cer..

Ilmastotoimet ja sosiaalipolitiikka

nonPeerReviewe

Challenges and Solutions for Non-Timber Forest Product Businesses in FINLAND : An Application of the SODA Analysis

This study aims to present a holistic image of the strategic development needs and potential solutions within the Finnish non-timber forest product (NTFP) business sector and demonstrate a new hybrid methodology for collaborative strategy formulation. The perceived challenges and solutions were collected with the 635 group-working method in a nationwide series of NTFP actor workshops. The analysis applied the Strategic Option Development and Analysis (SODA) approach and the formal network analysis. Business actors emphasised two complex and interrelated aims of development at the core of the business activity: (1) to improve the profitability of the NTFP business and (2) to facilitate the growth of the sector. The present bottleneck is perceived in the raw material acquisition and productising, and many wider development themes, such as business logic and sustainability, received little attention

Hyönteistuotteita erikoismarkkinoille: Lemmikkieläinten ruuat hyönteisalan kasvun mahdollistajana

Tämän raportin tarkoituksena on selvittää hyönteisten käytön mahdollisuuksia osana lemmikkieläinten ruokintaa. Lemmikkieläinten ruuat muodostavat monipuolisen ja kasvavan markkinan, joka mahdollistaa etenemisen pienemmän tuotantovolyymin ja korkeamman hintatason erikoistuotteista kohti isomman tuotantovolyymin hintakilpailtuja massatuotteita. Tämä kasvureitti tarjoaa kotimaiselle hyönteisalalle mahdollisuuden markkinoiden rakentamiseen ja sitä kautta tuotantokapasiteetin kasvattamiseen verrattain pienellä taloudellisella riskillä. Hyönteiset ovat potentiaalinen raaka-aine monien lemmikkieläinlajien ruokatuotteisiin. Laajan lajikirjon vuoksi hyönteisten ravintoarvopitoisuudet eroavat toisistaan huomattavastikin, mutta yleisesti voidaan sanoa, että niiden proteiinipitoisuus on korkea ja rasvahappokoostumus tasapainoinen. Lemmikkieläinten ruokatuotteita suunniteltaessa onkin tunnettava tarkkaan kohde-eläinlajin ravintoainetarpeet ja niiden saatavuus hyönteisistä. Tämä koskee erityisesti niitä kohde-eläinlajeja, joille hyönteiset eivät ole luontaista ravintoa. Lainsäädäntö mahdollistaa laajan hyönteislajikirjon hyödyntämisen lisäksi eroteltujen hyönteisproteiini- ja -rasvajakeiden käytön lemmikkieläinten ruuissa, joten tuotteen aminohappo- ja rasvakoostumusta voidaan optimoida vastaamaan kohde-eläimen ravintoainetarpeita. Kokonaisina käytettyjen hyönteisten ravintoainesisältöjä voidaan myös parantaa panostamalla rehuhyönteisten ruokintaan, ja täysrehujen ravintoainekoostumusta voidaan muokata muista lähteistä saatavien ravintoainelisien avulla. Suurin osa suomalaisista lemmikkieläinten ruokia valmistavista toimijoista suhtautuu myönteisesti tai neutraalisti hyönteisraaka-aineen käyttöön tuotteidensa raaka-aineena. Käyttöönoton tueksi alan toimijat tarvitsevat kuitenkin tutkimustietoa muun muassa hyönteisten soveltuvuudesta eri lemmikkieläinlajien ravinnoksi, hyönteisraaka-aineen ominaisuuksista ja erilaisista riskeistä tuotanto- ja varastointiprosesseissa, hyönteisraaka-aineen pitkän aikavälin saatavuudesta ja hintatasosta sekä hyönteispohjaisten lemmikkieläinten ruokien kysynnän kehittymisestä. Tutkimustiedon lisäksi hyönteisraaka-aineen tuottajat tarvitsevat tuotantokapasiteetin kasvattamisen ja tuotantokustannusten alenemisen mahdollistavia automaatio-, rehustus- ja kasvatusalustaratkaisuja. Lisäksi tuottajien tulee pystyä vastaamaan raaka-aineostajien laadunvarmistukseen liittyviin vaatimuksiin, jotta loppukuluttajalle voidaan osoittaa koko tuotantoketjun turvallinen ja laadukas toiminta. Tämä raportti on laadittu osana Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) päärahoittamien Tiedolla hyönteisalan tulevaisuuteen- (Hämeen ELY-keskus) ja MiniEines – Hyönteisistä einestä ja euroja (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) -hankkeiden toimenpiteitä.202

Ilmastopolitiikka, työelämä ja reilu siirtymä – Työelämässä olevien suhtautuminen ilmastopolitiikan vaikutuksiin Suomessa

Ilmastopolitiikka aiheuttaa muutoksia työelämään ja työpaikkoihin. Globaalisti ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia pidetään yleensä positiivisina, mutta paikallisesti vaikutukset voivat olla hyvinkin negatiivisia. Siirtymä kohti vähähiilistä taloutta tarkoittaa työpaikkojen vähenemistä saastuttavilla aloilla, työpaikkojen lisääntymistä päästöjä vähentävillä aloilla, muutoksia vanhoihin työnkuviin ja täysin uusien työnkuvien syntymistä. Työelämässä tämä tarkoittaa muutoksia työtehtävissä ja sitä, että lähes kukaan ei ole täysin siirtymän ulkopuolella. Ilmastopolitiikan aiheuttamia muutoksia työpaikkoihin voidaan lieventää esimerkiksi panostamalla koulutukseen, kehittämällä työttömyystukea ja eläkejärjestelyjä, myöntämällä verovapautuksia ja suoria taloudellisia tukia tai tukemalla innovaatioita. Reilun siirtymän edistämiseksi on politiikkatoimia suunniteltaessa tärkeää tietää toimien kohteena olevien näkemykset erilaisten keinojen toivottavuudesta. Tutkimme näkemyksiä ilmastopolitiikan työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksista sekä erilaisten politiikkatoimien kannatusta valtakunnallisella kyselyllä työvoimaan kuuluvien 18–68-vuotiaiden parissa. Kyselyyn vastanneiden mielestä ilmastopolitiikka ei lähitulevaisuudessa vaikuta merkittävästi heidän omaan työllisyytensä tai hyvinvointiinsa. Koko Suomen osalta kolmannes vastaajista uskoi kuitenkin ilmastopolitiikan parantavan työpaikkojen saatavuutta seuraavan viiden vuoden aikana. Neljännes vastaajista uskoi, että työpaikkojen saatavuus heikkenee. Siitä huolimatta, että vastaajat eivät olleet kovin huolestuneita ilmastopolitiikan työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksista he pitivät tarpeellisena hyvittää mahdollisia haittoja erityisesti työpaikan menettämisen vaarassa oleville ja vähävaraisille sekä suhteessa tuloihin. Ilmastopolitiikan aiheuttamien haittojen lieventämiseksi vastaajat kannattivat monenlaisia keinoja. Pienituloisten osalta eniten kannatetut keinot liittyivät nykyisen sosiaalipolitiikan vahvistamiseen. Suoraan ilmastotoimiin kytkettyjä keinoja kannatettiin vähemmän. Työllisyyteen liittyvien vaikutusten lieventämisessä työttömyysturvan ja muiden sosiaalipoliittisten tukien parantaminen ei kuitenkaan saanut laajaa kannatusta. Jos ilmastopolitiikka aiheuttaa työpaikkojen menetyksiä, työntekijöiden taloudellisen aseman katsottiin parhaiten tulevan turvatuksi tukemalla uudelleenkoulutusta toiseen ammattiin. Lisäksi vastauksissa korostui nykyisen työnantajan vastuu huolehtia työntekijöidensä osaamisesta ja työllistymismahdollisuuksista. Kaiken kaikkiaan oikeudenmukainen ilmastopolitiikka työvoimaan kuuluvien näkökulmasta ennemmin kannustaa päästöjen vähentämiseen kuin rajoittaa päästöjä tuottavaa toimintaa. Se myös parantaa työntekijöiden ammattitaitoa ja valmiuksia kohdata muutoksia sekä tukee heikommassa taloudellisessa asemassa olevia. Laajasti yhtenäisistä näkemyksistä huolimatta eri vastaajien vastaukset vaihtelivat esimerkiksi sukupuolen, iän, työaseman ja ilmastohuolen suhteen. Kannatetut keinot olivat yhteydessä vastaajien elämäntilanteisiin ja henkilökohtaisiin hyötyihin. Reilun ilmastopolitiikan suunnittelussa onkin tärkeää huomioida kansalaisten erilaiset tarpeet ja ottaa heidät mukaan keinojen pohdintaan. Ilmastohuolen yhteys politiikkakeinojen kannatukseen on myös huomionarvoinen seikka reilun siirtymän näkökulmasta. Ne vastaajat, jotka eivät olleet huolissaan ilmastonmuutoksesta, olivat yleensä muita enemmän huolissaan ilmastopolitiikan työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksista. Samalla he eivät kuitenkaan kannattaneet näitä vaikutuksia lieventävää politiikkaa. Tällaisten henkilöiden osalta ilmastopolitiikan haittavaikutuksia lieventävä politiikka ei välttämättä auta tekemään ilmastopolitiikasta hyväksyttävää. Climate policy, working life and just transition – Policy preferences and perceptions of employment and well-being effects of climate policies in Finland Climate policies cause changes in working life and workplaces. While on a global level the employment effects of climate policies are usually considered positive, the effects can be very different on a local level. Transition to a low-carbon economy moves jobs away from polluting sectors, increases jobs in sectors that reduce emissions and modifies existing jobs and creates completely new job descriptions. In working life, this causes changes in work tasks and means that almost no one is completely outside the transition. Harms caused by climate policies can be mitigated, for example, by investing in education, employment support and pension arrangements, by granting tax exemptions and direct financial support, or by supporting business innovations. In order to promote just transition when choosing between different policy measures, it is important to know the perceptions of those who are targeted by the measures. To shed light on this issue, we conducted a national survey among people participating in the labour force. The majority of the survey respondents considered that climate policy will not affect their own employment or wellbeing in the near future. However, concerning the general availability of jobs, a third of the respondents believed that climate policies will improve the availability of jobs in Finland in the next five years. One quarter of the respondents believed that the availability of jobs will decrease. Despite the low level of concern for the employment and wellbeing effects of climate policies, the respondents considered it necessary to mitigate the possible harms for those who risk losing their job and for low-income earners. In mitigating the harms caused by climate policies, a wide variety of means were supported. Regarding low-income earners, the most supported means were related to strengthening current social policies rather than directly connected to climate policy measures. However, improving unemployment protection and other social policy subsidies did not gain wide support in the context of employment-related effects. If climate policies cause job losses, the economic position of employees was thought to be best secured by supporting training for another profession. Furthermore, the responsibility of the current employer to take care of their employees’ skill development and employment opportunities was emphasized. Thus, from the perspective of those in the workforce, a just climate policy encourages emission reductions rather than restricts activities that produce emissions, improves employees' skills and capacities for facing the changes and supports those in a weaker economic position. Despite the generally uniform views, there was variation in the responses among different respondents regarding for example gender, age, employment position and climate concern. Overall, the policy preferences related to the respondents’ life situations and personal benefit. This implies a need to target and negotiate the policies in collaboration with different actors. Finally, the role of climate concern in explaining the policy preferences is noteworthy from the perspective of just transition. Those who were not concerned about climate change tended to be more worried about the employment and wellbeing effects of climate policies. However, they did not want any policies to mitigate these effects. Thus, for those who are not concerned about climate change, just transition policies to mitigate the adverse effects of climate policies do not necessarily help to make climate policies more acceptable