From File Sharing to Free Culture : The Evolving Agenda of European Pirate Parties

In this article, we explore the challenge of shaping Pirate policies to match political context: how to safeguard the unity of digital rights, freedom of expression, privacy, and access while adapting to local political realities. The article examines the political programs of the Pirate Party in five countries to present a representative image of contemporary Pirate politics. The analysis shows that the Pirate Party platform has extended to more broad notions of culture, participation, and self-expression. While the trinity of digital rights persists, a process of reframing and reconfiguring Pirate politics is detectable where the political arm of the movement has gradually drifted apart from core activists holding on to the idea of preserving digital rights as a single issue.Peer reviewe

The Multidimensionality of Trust : Assessing Finnish Audiences’ Views on the Trustworthiness of Digital News

Peer reviewe

Operationalising communication rights : the case of a “digital welfare state”

Academic debates tend focus on attempts to codify and promote communication rights at the global level. This article provides a model to analyse communication rights at a national level by operationalising four rights: access, availability, dialogical rights, and privacy. It highlights specific cases of digitalisation in Finland, a country with an impressive record as a promoter of internet access and digitalised public services. The article shows how national policy decisions may support economic goals rather than communication rights, and how measures to realise rights by digital means may not always translate into desired outcomes, such as inclusive participation in decision-making.Peer reviewe

Media- ja viestintäpolitiikan nykytila ja mittaaminen

Tämä tutkimushanke on toteutettu liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta yhteistyössä media-alan toimijoiden kanssa. Sen tavoitteena on ollut tuottaa uuden kansallisen mediapoliittisen ohjelman valmistelutyön pohjaksi monialainen yhteiskuntatieteellinen perusselvitys mediapolitiikan nykytilasta Suomessa. Aiemman sektoripohjaisen lähestymistavan sijaan tässä raportissa on haettu uutta, kokonaisvaltaisempaa tapaa hahmottaa median ja viestinnän kehitystä. Niinpä käsillä olevassa loppuraportissa nykyistä tilannetta kuvataan seitsemän media- ja viestintäpolitiikan perusperiaatteen (Pi-card ja Pickard 2017) sekä kansainvälisen vertailun näkökulmasta eri aineistojen avulla. Raportissa esitellään selvitystyön tuloksien pohjalta laadittu mittaristomalli suomalaisen media- ja viestintäpolitiikan eri osa-alueiden muutoksen seurantaa varten. Seitsemän osa-alueen muutoksen seuraamiseksi ehdotetaan kaikkiaan 26 muuttu-jaa ja 52 eri indikaattoria. Muuttujat edustavat kunkin perusperiaatteen keskeisiä ulottuvuuksia. Ehdotetut indikaattorit ovat pääosin määrällisiä ja perustuvat olemassa olevaan numeeriseen tietoon, jota päivitetään säännöllisesti. Näin ollen moni indikaattori mahdollistaa pidemmän aikavälin kehityksen tarkastelun myös taannehtivasti. Osa mittareista edellyttää kuiten-kin dataa, jota ei toistaiseksi ole olemassa tai jonka tuottaminen tulisi käynnistää uudelleen. Raportin päätteeksi tekijät esittävät omat suosituksensa jatkotoimist

Attitudes to Finnish Broadcasting 2003

Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä Yleisradion toiminnasta sekä TV- ja radio-ohjelmistoista. Vastaajilta kysyttiin kuinka paljon he luottavat poliittisen järjestelmän instituutioihin, järjestöihin, tiedotusvälineisiin, yrityksiin sekä Euroopan Unioniin. Seuraavaksi kartoitettiin väitelausein vastaajien mielipiteitä televisiosta, TV- ja radiokanavista sekä ohjelmatarjonnasta. YLEn toiminnasta tiedusteltiin, kuinka hyvin YLE palvelee eri ikä-, kieli- ja intressiryhmiä kuten lapsia ja nuoria, saamelaisia ja kulttuuriväkeä. Edelleen pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoin, kuinka hyvin YLE on hoitanut erilaisia tehtäviä sananvapauden edistämisestä rentouttavan viihteen tarjoamiseen niin televisiossa, radiossa kuin internetissä. Vastaajien mielipiteitä ohjelmatarjonnasta tiedusteltiin muutamalla väitelauseella sekä kysymällä TV-kanavittain ohjelmatarjonnan yksipuolisuutta tai monipuolisuutta sekä vastaajan kannalta että yleensä ottaen. Lisäksi tiedusteltiin onko TV- ja radio-ohjelmien taso muuttunut sekä saako vastaajat mielestään vastinetta maksamalleen TV-maksulle. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, ikä, koulutus, ammattiryhmä, elinvaihe, TV:n katsomismäärä, mitä TV- ja radiokanavia vastaajat seuraavat, mitä TV- ja radiokanavaa vastaajat seuraisivat, jos saisivat valita vain yhden sekä onko vastaajilla mahdollisuus katsella TV-kanava Nelosta, satelliitti- ja kaapelitelevisiokanavia, digitaalisia TV-kanavia tai käyttää Internetiä.The survey charted Finnish opinion on television and radio programmes in general, and the programme policy of YLE (Finnish Broadcasting Company) in particular. Respondents were asked how much they trust political institutions (e.g. Parliament, the government), other institutions (e.g. the Church, the police, universities), voluntary organizations, the media, certain private companies and the European Union. The survey carried a set of attitudinal statements relating to television in general, television and radio channels, and television and radio programmes. Perceptions of YLE's programme policy were studied by asking whether respondents think YLE is able to serve different age, language and interest groups. Groups mentioned included, for example, children and young people, the Sami people, people living in remote rural areas, and the economic and political elite. Respondents assessed with a scale of 4-10 how well YLE has succeeded in certain areas, like in promoting freedom of speech, promoting democracy and tolerance, and providing relaxing entertainment on television, radio and the Internet etc. Attitudes to the programmes of the main television channels were examined with a few attitudinal statements, and also by asking whether television channels provide enough diversity in their programs. Respondents were asked whether the quality of television and radio programmes has improved or got worse during the past year, and whether public service television licence fee (YLE licence fee) provides good value for money. Background variables included respondent's gender, age, basic and vocational education, occupational group, living arrangements, time spent watching television daily, preferred television and radio channels, and which television channels or electronic media the respondent has access to at home (Nelonen, satellite, cable and digital television, and the Internet)

Politics and Young People 1988

Tutkimuksessa selvitettiin nuorten aikuisten suhtautumista politiikkaan ja käsityksiä politiikan periaatekysymyksistä sekä kannanottoja politiikan ajankohtaisiin asiakysymyksiin. Vastaajilta kysyttiin mm. kuinka kiinnostuneita he ovat politiikasta, kuinka paljon politiikalla on heidän mielestään vaikutusta asioiden kulkuun, missä määrin he luottavat päättäjien kykyyn ratkaista nuorten elämäntilanteiden suurimpia ongelmia, ja kuinka vakiintuneina he pitävät omia poliittisia käsityksiään ja puoluekantaansa. Vastaajia pyydettiin sijoittamaan eri puolueita ja itsensä vasemmisto-oikeisto -akselille. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, kuinka helppoa heille on valita eri puolueiden ja ryhmittymien välillä, miten he suhtautuvat mainittuihin puolueisiin tai ryhmittymiin, ja millä perusteella he tekevät poliittisia puolueita tai ryhmittymiä koskevia valintoja. Vastaajille lueteltiin myös joukko asioita (esim. yleensä suomalaisuus, suomalaisten tieteelliset saavutukset, suomalainen sosiaaliturva ja terveydenhoitojärjestelmä) ja kysyttiin, mitkä niistä saavat heidät tuntemaan ylpeyttä Suomesta. Edelleen vastaajien mielipiteitä kysyttiin erilaisten politiikkaa ja yhteiskuntaa koskevien väittämien avulla. Väittämät käsittelivät mm. äänestämistä, yrittäjyyttä, hallitusta, eduskuntaa, yhteiskunnallisia eroja, puolueita, poliitikkoja, työttömyyttä, hyvinvointivaltiota, lakia, pakolaisia, kehitysapua, ydinvoimaa, Euroopan yhteisöä, tuloverotusta sekä perinteisiä suomalaisia arvoja. Äänestämiseen ja vaaleihin liittyen vastaajilta tiedusteltiin mm. vaaliehdokkaiden arviointiperusteita, miten kansalaisten tulisi suhtautua vaaleihin ja äänestämiseen, millaisia äänestäjiä vastaajien vanhemmat ovat, ovatko vastaajat käyttäneet ja aikovatko tulevaisuudessa käyttää äänioikeuttaan, ja toimiiko poliittinen järjestelmämme vastaajien mielestä hyvin vai huonosti. Lopuksi vastaajilta tiedusteltiin sitä, mitä politiikka heidän mielestään on, kuinka usein he seuraavat poliittisia tapahtumia luetelluista tiedotusvälineistä ja kuinka usein he keskustelevat politiikasta. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, asuinkaupunki, ikä, siviilisääty, lasten lukumäärä, asumismuoto sekä työmarkkina-asema. Työssä olevilta kysyttiin ammattia ja ammattialaa. Opiskelijoilta tiedusteltiin puolestaan oppilaitosta sekä opiskelualaa tai pääainetta. Työttömien kohdalla oltiin kiinnostuneita ammatista, missä tehtävissä oli ennen työttömäksi jäämistä sekä kuinka kauan on ollut työttömänä viimeisen kahden vuoden aikana. Lisäksi kaikilta vastaajilta tiedusteltiin sitä, miten tärkeää kova työnteko ja työnteon perusteella pärjääminen on elämässä. Taustamuuttujina olivat myös koulutusaste, äidinkieli, isän, äidin ja mahdollisen puolison ammatti ja koulutus, jäsenyys jossakin luetelluista ryhmistä tai järjestöistä (esim. urheiluseurat, nuorisojärjestöt, opiskelijajärjestöt), syntymäpaikkakunta, vastaajan henkilökohtaiset ja perheen vuosi- tai kuukausitulot bruttona. Vastaajilta tiedusteltiin myös milloin ja mistä on muuttanut pääkaupunkiseudulle, ja haluaisiko elämänsä tulevaisuudessa muistuttavan vanhempiensa elämää. Lisäksi kysyttiin mm. sitä, missä määrin seuraa tiedotusvälineistä lueteltuja asioita (esim. tekniikka, julkisuuden henkilöt, tiede), kuinka paljon arvioi käyttävänsä henkilökohtaisesti rahaa kuukaudessa lueteltuihin asioihin (esim. elokuvat, ruoka, vaatteet), harrastaako jonkinlaista liikuntaa tai kuntoilua säännöllisesti, mitä luetelluista radio- ja/tai TV-kanavista on tapana seurata kotona, kuinka usein tekee lueteltuja asioita (esim. ystävien tapaaminen, kirjastossa käyminen, diskoissa käyminen), ja minne haluaisi matkustaa. Lopuksi taustatiedoiksi tiedusteltiin sitä, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta äänestäisi maamme eduskuntavaaleissa ja minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta äänesti vuoden 1987 eduskuntavaaleissa.The survey charted young adults' attitudes towards politics, their opinions on the principal matters in politics, and their views on the current political questions. The respondents' interest in politics was queried, as well as how much they thought politics influences various things, and to what extent they trust in decision-makers' ability to solve young people's problems. Some questions covered how firm the respondents considered their political views and party preference to be. The respondents were asked to place different political parties and themselves on the left-right axis. They indicated whether it was easy for them to choose between political parties, what is their attitude towards given parties, and on what basis they select their party. In addition, the respondents were given a list of various things (e.g. Finnishness, scientific achievements of the Finns, Finnish social security and health care system) and asked to choose which items on the list make them feel proud about Finland. They were also presented with a set of attitudinal statements on topics such as voting, entrepreneurship, the Government, Parliament, social differences, political parties, politicians, unemployment, welfare state, law, refugees, immigrants, development aid, nuclear power, the EC, income taxation, and traditional Finnish values. In relation to voting and elections, the respondents' views were probed on what basis election candidates were assessed, how citizens should relate to elections and voting, what kind of voting habits the respondents' parents had, whether the respondents had used their right to vote, whether they were going to use that right in the future, and whether our political system works or not. Background variables included the respondent's gender, municipality of residence, age, marital status, number of children, type of accommodation, socio-economic status, education level, mother tongue, parents' and spouse's occupation and education level, membership in various organisations or associations (e.g. sports clubs, youth organisations, student associations), place of birth, annual gross income, and annual household gross income. Those who were employed were asked about their occupational status, students were asked about their educational institution and main subject, and those who were unemployed were in turn asked about the duration of unemployment during the past two years and occupational status before unemployment. In addition, views were queried on how important it is to work hard and to get by on the salary one receives from work. Further background variables investigated when R had moved to the capital area, from where R had moved, whether R would like to have a life that resembles that of R's parents' in the future, to what extent R follows different things on the media (e.g. technology, public figures, science), how much R spent money on various things on a monthly average (e.g. movies, food, clothes), whether R exercised regularly, which TV or radio channels R usually follow at home, how often R does various things (e.g. meets friends, visits the library, goes to a discotheque), and where R would like to travel to. Finally, views were charted on which party R would vote for in parliamentary elections, and which party R voted for in the 1987 municipal elections

Consistency and change in Finnish broadcasting policy : the implementation of digital television and lessons from the Canadian experience

Konsistens och förändring i finländsk etermediapolitik. Implementering av digital television och en jämförelse med Kanada Avhandlingen handlar om hur det finländska televisionssystemet förändrades i slutet av 1990-talet från en nationell institution till ett dualistiskt system som präglas av stark marknadsorientering. Syftet med avhandlingen är att förstå på vilket sätt en så snabb förändring kunde ske och analysera de institutionella faktorerna bakom utvecklingen. På teoretisk nivå diskuteras tesen om det nära sambandet mellan statliga politiska institutioner och rundradioverksamhetens institutioner. Avhandlingen består av två fallstudier. Den första sätter fokus på de första åren av den finländska televisionens digitaliseringsprocess som startade med starka industriell-nationalistiska motiveringar. Analysen, som baserar på offentliga dokument, sträcker sig framtill hösten 2001 då de digitala televisionssändningarna startade och regeringspropositionen om den nya kommunikationsmarknadslagen lämnades till riksdagen. Dessa policy-processer analyseras som en ”marknadisering” av de traditionella styrningsprinciper och idéer gällande finländsk rundradioverksamheten. En jämförelse mellan Finlands och Kanadas nationella rundradiopolitik gör att man kan koppla slutsatserna till den internationella utvecklingen. Jämförelsen visar hur kommunikationspolitiska linjen i de två länderna har kommit att likna varandra trots att ländernas tv-system och deras styrordningar är mycket olika. Exemplet med Kanada visar att den särskilda teknologin inte är viktig utan snarare de kommersiella intressen som står bakom och som beslutsfattare gärna döljer i en nationalistisk retorik. Studien visar att det är viktigt att beakta vilken tyngd man i politiken ger de två sidor som rundradioverksamheten består av: sändningsteknologin och verksamheten som en speciell kulturform. Nationalstatens handlingsutrymme minskar inom fältet om målet är att vara framgångsrik i konkurrensen i den nya internationella ekonomin. Enligt de nyliberalistiska principer som det politiska systemet överlag har tillägnat sig det är önskvärd men också helt inhemska institutionella traditioner och praxis som följdes i den finländska digitaliseringsprocessen främjade utvecklingen som ledde till att nästan alla ursprungliga nationella syften föll sönder.Pysyvyys ja muutos suomalaisessa yleisradiotoimintapolitiikassa. Television digitalisoinnin toimeenpano ja vertailu kanadalaiseen yleisradiopolitiikkaan. Väitöskirja tarkastelee suomalaisen televisiojärjestelmän muuttumista 1990-lopulla kansallisesta instituutiosta markkinasuuntautumisen leimaamaksi duaalijärjestelmäksi. Tavoitteena on ymmärtää miten näin nopea muutos oli mahdollinen ja analysoida kehityksen taustatekijöitä. Teoreettisena taustana on alan tutkimuksen taustalla pitkään hallinnut ajatus poliittisten instituutioiden ja yleisradiotoiminnan instituutioiden vahvasta yhteenkytkeytymisestä. Väitöstutkimus perustuu kahteen tapaustutkimukseen. Ensimmäinen käsittelee television digitalisoimisprosessia, jonka lähtökohdat olivat vahvasti kansalliset ja teollisuuspoliittiset. Dokumentteihin perustuva analyysi ulottuu syksyyn 2001, jolloin valtakunnalliset digitaaliset televisiolähetykset aloitettiin ja hallituksen esitys uudeksi viestintämarkkinalainsäädännöksi annettiin eduskunnalle. Näitä politiikkaprosesseja analysoidaan suomalaisen yleisradiotoiminnassa periteisesti vaikuttaneiden ohjausperiaatteiden ja -ideoiden markkinoitumisena. Suomalaisen ja kanadalaisen kansallisen yleisradiopolitiikan vertailu puolestaan mahdollistaa johtopäätösten liittämisen kansainväliseen kehitykseen. Vertailu osoittaa kuinka maiden viestintäpoliittisen linjaukset ovat lähentyneet vaikka maiden televisiojärjestelmät ja sääntelymekanismit edelleen poikkeavat huomattavasti toisistaan. Kanadan esimerkki osoittaa, että tietyn teknologian käyttöönotto ei itsessään ole niin merkitsevää kuin taustalla vaikuttavat elinkeinoelämän intressit, jotka päätöksentekijät mielellään verhoavat kansallismieliseen retoriikkaan. Tutkimus osoittaa, että on tärkeä kiinnittää huomiota siihen missä määrin politiikassa painotetaan yleisradiotoiminnan kahta eri puolta: (teknistä) lähetystoimintaa ja erityistä kulttuurimuotoa. Kansallisvaltioiden hallintamahdollisuudet supistuvat mikäli tavoitteeksi asetetaan kilpailukyky kansainvälisessä taloudessa. Poliittisessa järjestelmässä omaksutun uusliberalistisen ajattelumallin mukaan tämä on tavoiteltavaa. Kuitenkin täysin kotoperäiset ajattelumallit ja toimintatavat, joita television digitalisoitumisprosessissa noudatettiin, edistivät myös osaltaan alkuperäisten kansallisten tavoitteiden murentamista