Suomalaisten elintarvikealan pienyritysten tulevaisuuden tavoitteet ja Elintarviketeollisuusliiton rooli tavoitteiden saavuttamiseksi

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia strategisia tavoitteita suomalaisilla elintarvikealan pienyrityksillä on tulevaisuuden suhteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, sekä millaisin perustein ja prosessein ne tekevät strategiset päätöksensä. Toisaalta keskeistä oli hahmottaa, miten Elintarviketeollisuusliitto voisi omaa toimintaansa kehittämällä parantaa alan pienten toimijoiden mahdollisuuksia menestyä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluin neljässätoista valitussa pieneksi luokiteltavassa elintarvikealan yrityksessä aikavälillä helmikuu 2009 - toukouu 2009. Valitut yritykset toimivat elintarviketeollisuuden eri toimialoilla. Muiden muassa kalanjalostus, vihannes- ja marjanjalostus, maitoteollisuus sekä makeisteollisuus olivat joukossa edustettuina. Haastatteluissa keskityttiin kunkin yrityksen omistuspohjaan, johtamistapoihin, strategiaan, strategian dokumentointiin ja täytäntöönpanoon, sekä tulevaisuuden suunnitelmiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi tiedusteltiin henkilöiltä näiden asenteita ja odotuksia Elintarviketeollisuusliiton suhteen. Tutkielman teoreettisena perustana ovat M. Porterin luomat teoriat toimialan kilpailutekijöistä, I. Ansoffin ympäistöturbulenssiteoriat, sekä näiden pohjalta pidemmälle jalostetut teoriat, etupäässä J. Barneyn kilpailuetuun, sekä H. Mintzbergin strategioihin liittyvät tutkimukset. Kotimaiselta elintarvikealalta tässä tutkimuksessa on hyödynnetty pääasiassa S. Forsmanin tutkimuksia, jotka käsittelevät suomalaisista maaseudun pienyrityksiä. Lisäksi lähteinä on käytetty lukuisia muita pienyritystoimintaan keskittyviä tutkimuksia muilta toimialoilta ja maailmalta. Aiempi aiheesta tehty tutkimus antaa vahvoja viitteitä siitä, että pieni yritys ei ole vain pienennetty versio suuresta, vaan tietyiltä osin sen toimintaan ja ratkaisuihin vaikuttaa merkittävästi juuri koko. Pienestä koosta toisaalta sekä hyötyä, että haittaa. Pienten yritysten etuina suuriin nähden katsotaan olevan muiden muassa pienen ja usein yksinkertaisen organisaatiorakenteen mahdollistama päätöksenteon nopeus, sekä osittain siitä sekä muista seikoista johtuva reaktiivisuus toimintaympäristön muutoksiin. Haittoina päällimäisenä esiin nousee ennen muita resurssien vähyys, joka heijastuu koko toimintaan. Tässä tutkimuksessa esiin nousseet asiakokonaisuudet ovat suurelta osin linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa. Pienestä koosta johtuva haastajan asema markkinoilla tarjoaa joillekin yrityksille mahdollisuuden toimia sellaisilla osilla toimialaansa, jotka eivät suurempia yrityksiä syystä tai toisesta kiinnosta. Tällaisista tuoteyhmistä ovat tutkimukseen osallistuneet yritykset joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta löytäneet oman asemansa markkinoilla. Ongelmalliseksi kilpailun näille tutkituille yrityksille tekee se, että vähittäiskauppa on Suomessa hyvin keskittynyttä, ja siten valtakunnallisen vähittäiskauppajakelun piiriin on usein suuremmillakin yrityksillä vaikeuksia päästä. Tämän tutkimuksen yrityksillä suurimmat ongelmat olivat juuri resurssien puolella. Huolimatta ajoittaisista hankaluuksista tähän tutkimukseen osallistuneet yritykset ovat kuitenkin varovaisen luottavaisia tulevaisuutensa suhteen. Oma asema on jollain tavalla vakiintunut useimmissa tapauksissa, ja joitakin suunnitelmia tulevaisuuden varalle on olemassa. Kovin kauaskantoisia suunnitelmia ei kuitenkaan voida tehdä, johtuen ensisijaisesti toimialan jatkuvasta muutoksesta sekä sen merkittävistä vaikutuksista nimenomaan pienten toimijoiden kohdalla. Elintarviketeollisuusliiton rooli näiden yritysten tulevaisuuden kannalta on kaksijakoinen: Tuen tarve Elintarviketeollisuusliiton suunnalta on normaalioloissa toistaiseksi ollut melko vähäistä, mutta ETL:llä uskotaan yleisesti olevan halutessaan mahdollisuuksia parantaa pienten toimijoiden asemaa suurten kilpailijoiden, sekä jakeluketjujen suhteen

A pilot study: consumer acceptability of Polish style cooked sausages containing house cricket flour

There is a growing interest on insects as food in Western countries. Currently, EU legislation limits the use of insects as food, however, new regulation coming to force in 2018 will clarify the situation. In the ScenoProt project funded by Strategic Research Council of Finnish Academy insects are considered as potential protein source for human consumption, and therefore, some food technological properties of insects are studied in the project. Scientific research has proven mealworm larvae and silkworm pupae originated protein fraction equal to meat protein in emulsion sausages. Generally, it is also of interest how unfractionated, chitin containing insect flour would affect the sensory properties of sausages. The objective of the present study was to investigate the consumer attitudes to Polish style sausages containing unfractionated house cricket (Acheta domesticus) flour. Lean and fatty meat was purchased from local supplier, and three different sets of smoked and cooked sausages were made. The basic recipe contained pork, water, house cricket flour, nitrite salt, and spices. Salt content of sausages was approx. 1.8%. In the first set 1/5, and in the second and third set approx. 1/6 of lean meat was replaced with house cricket flour. The fat content was approx. 12% in the first and 19–20% in the second and third set of sausages. The third set included ordinary Polish style sausage as a reference. Cooking loss of the sausages was acceptable, below 10%. Odor, texture and taste were evaluated by ordinary consumers (n=26) for the first, by media people (n=34) for the second, and by representatives of food industry (n=17) for the third set. Because of potential allergic reaction in shellfish sensitive people, the consumers were informed about the contents of the sausages. Consumer willingness to eat sausages again was recorded for the first and second set and free comments were collected for all the sets. The evaluation scale had five points (1=extremely negative, 5=extremely positive).Only in the first set the evaluations on odor, texture, and taste of the sausages averaged lower than 3. Even the willingness to eat sausages again was approx. 3. This may reflect the interest of the consumers towards food containing insects in general. The increased fat content in the second and third sets of sausages may be one factor responsible for increase in the valuation of the sensory parameters as Finnish consumers are used to the fat content of around 20 % in cooked sausages. In the third set the control sausages showed slightly higher acceptance for texture than the house cricket sausages. In free comments, dryness, dark colour, floury texture, and liver flavor were most often mentioned. In conclusion, consumers may accept non-fractionated house cricket flour as a sausage ingredient but its strong flavor may limit the level of inclusion or lead towards stronger, masking, spicing in the house cricket sausages

Joukkoistamisen uusi aalto: Teollisten yritysten joukkoistaminen

Tämän raportin tarkoitus on tuoda yrityslähtöisesti esille tutkimuksessa esiin tullutta tietoa ja näkemyksiä tähän asti vähän ymmärretystä ja tutkitusta joukkoistamisen sovellusalueesta ja sen uusista mahdollisuuksista, teollisten yritysten joukkoistamisesta.Tätä aihealuetta voinee hyvällä syyllä kutsua joukkoistamisen uudeksi vaiheeksi tai aalloksi, koska aiemmin yritysten joukkoistamistoimenpiteet ja joukkoistamista koskevat tutkimukset ovat voimakkaasti keskittyneet kuluttajayritysten ja kuluttajien kautta tapahtuvan joukkoistamisen malleihin ja toimintatapoihin. Tällaisissa joukkoistamishankkeissa on useimmiten ollut kyse melko vähäistä ja erikoistumatonta asiantuntemusta ja osaamista vaativista yksinkertaisista joukkoistamistehtävistä, kuten kuluttajatuotteiden kehittämisideoiden joukkoistamisesta, markkinointikampanjoihin liittyvien kuva- ja videomateriaalien joukkoistamisesta, ja vaikkapa t-paitojen painatusten joukkoistamisesta.Viime aikoina monet innovatiiviset edelläkävijäyritykset ovat kuitenkin osoittaneet, että hyvinkin syvällistä ja erikoistunutta asiantuntemusta vaativia tuotekehitykseen liittyviä tehtäviä on tietyin edellytyksin mahdollista joukkoistaa. Tällaiset tehtävät ovat tyypillisiä teollisten business-to-business- tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.Puhuttaessa teollisten yritysten joukkoistamisesta tässä raportissa keskitytään paljolti erityisesti valmistaviin yrityksiin, ja raportin painotus ja esimerkit liittyvät melko voimakkaasti teollisia tuotteita ja kappaletavaroita tuottaviin yrityksiin kuten konepajoihin. Lisäksi keskitytään pääasiassa business-to-business-yrityksiin jotka valmistavat tuotteita toisille yrityksille (ei siis kuluttajayrityksiin), jotka ovat joukkoistamisen näkökulmasta olleet yrityksissä usein hankalana tai jopa mahdottomana pidetty joukkoistamisen kohde. Suuri osa raportin esimerkeistä liittyy teollisten business-to-business- tuotteiden kehittämiseen liittyvien tehtävien joukkoistamiseen, mitä on käsitelty hyvin vähän aihealueen tutkimuksessa. Tämä alue on onnistuneelle joukkoistamiselle erityisen haastava aihealue muiden muassa joukkoistajalta ja joukoilta vaadittavan osaamisen näkökulmastaAihealuetta pyritään valottamaan aihealueen edelläkävijäyritysten esimerkkien ja laajempien ajankohtaisten casekuvausten kautta. Erityisesti pyritään kuvaamaan teollisten yritysten joukkoistamista joukkoistamisen hyötyjen ja arvonluonnin, erilaisia arvonluontimalleja hyödyntävien kuvausten ja arvonluontiin vaikuttavien tekijöiden näkökulmasta. Tärkeää on pyrkiä ymmärtämään mistä toimittajien, asiakkaiden ja muiden toimijoiden saama arvo oikeastaan koostuu, kun tuotteen kehityksessä käytetään joukkoistamista, sosiaalista mediaa ja yhteisöjä.Tässä raportissa kuvataan muiden muassa tärkeitä joukkoistamiseen liittyviä trendejä jotka ovat mahdollistaneet teollisten yritysten joukkoistamisen, autetaan ymmärtämään arvonluonnin avoimuuteen liittyvää muutosta jonka joukkoistaminen ja sosiaalinen media ovat mahdollistaneet, kuvataan joukkoistamisen erilaisia toimiviksi havaittuja sovelluskohteita sekä taustalla olevia mekanismeja ja hyötyjä erityisesti teollisessa joukkoistamisessa, tuodaan esille ajankohtaisia ja edelläkävijäyritysten esimerkkejä teollisesta joukkoistamisesta ja näiden käyttämistä joukkoistamisen alustoista, ja autetaan ymmärtämään teollisen joukkoistamisen arvonluonnin keskeisiä mekanismeja ja elementtejä.Tämä raportti on osa Tekesin Strategisiin tutkimusavauksiin kuuluvaa SOILA-hanketta, ja sitä on tehty yhteistyössä Tekesin SPEED-hankkeen kanssa

Finnish flow diverter study : 8 years of experience in the treatment of acutely ruptured intracranial aneurysms

Background Flow diversion of acutely ruptured intracranial aneurysms (IAs) is controversial due to high treatment-related complication rates and a lack of supporting evidence. We present clinical and radiological results of the largest series to date. Methods This is a nationwide retrospective study of acutely ruptured IAs treated with flow diverters (FDs). The primary outcome was the modified Rankin Scale (mRS) score at the last available follow-up time. Secondary outcomes were treatment-related complications and the aneurysm occlusion rate. Results 110 patients (64 females; mean age 55.7 years; range 12-82 years) with acutely ruptured IAs were treated with FDs between 2012 and 2020 in five centers. 70 acutely ruptured IAs (64%) were located in anterior circulation, and 47 acutely ruptured IAs (43%) were blister-like. A favorable functional outcome (mRS 0-2) was seen in 73% of patients (74/102). Treatment-related complications were seen in 45% of patients (n=49). Rebleeding was observed in 3 patients (3%). The data from radiological follow-ups were available for 80% of patients (n=88), and complete occlusion was seen in 90% of aneurysms (79/88). The data from clinical follow-ups were available for 93% of patients (n=102). The overall mortality rate was 18% (18/102). Conclusions FD treatment yields high occlusion for acutely ruptured IAs but is associated with a high risk of complications. Considering the high mortality rate of aneurysmal subarachnoid hemorrhage, the prevention of rebleeding is crucial. Thus, FD treatment may be justified as a last resort option.Peer reviewe

Joukkoistamisen uusi aalto: Teollisten yritysten joukkoistaminen

Tämän raportin tarkoitus on tuoda yrityslähtöisesti esille tutkimuksessa esiin tullutta tietoa ja näkemyksiä tähän asti vähän ymmärretystä ja tutkitusta joukkoistamisen sovellusalueesta ja sen uusista mahdollisuuksista, teollisten yritysten joukkoistamisesta.Tätä aihealuetta voinee hyvällä syyllä kutsua joukkoistamisen uudeksi vaiheeksi tai aalloksi, koska aiemmin yritysten joukkoistamistoimenpiteet ja joukkoistamista koskevat tutkimukset ovat voimakkaasti keskittyneet kuluttajayritysten ja kuluttajien kautta tapahtuvan joukkoistamisen malleihin ja toimintatapoihin. Tällaisissa joukkoistamishankkeissa on useimmiten ollut kyse melko vähäistä ja erikoistumatonta asiantuntemusta ja osaamista vaativista yksinkertaisista joukkoistamistehtävistä, kuten kuluttajatuotteiden kehittämisideoiden joukkoistamisesta, markkinointikampanjoihin liittyvien kuva- ja videomateriaalien joukkoistamisesta, ja vaikkapa t-paitojen painatusten joukkoistamisesta.Viime aikoina monet innovatiiviset edelläkävijäyritykset ovat kuitenkin osoittaneet, että hyvinkin syvällistä ja erikoistunutta asiantuntemusta vaativia tuotekehitykseen liittyviä tehtäviä on tietyin edellytyksin mahdollista joukkoistaa. Tällaiset tehtävät ovat tyypillisiä teollisten business-to-business- tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.Puhuttaessa teollisten yritysten joukkoistamisesta tässä raportissa keskitytään paljolti erityisesti valmistaviin yrityksiin, ja raportin painotus ja esimerkit liittyvät melko voimakkaasti teollisia tuotteita ja kappaletavaroita tuottaviin yrityksiin kuten konepajoihin. Lisäksi keskitytään pääasiassa business-to-business-yrityksiin jotka valmistavat tuotteita toisille yrityksille (ei siis kuluttajayrityksiin), jotka ovat joukkoistamisen näkökulmasta olleet yrityksissä usein hankalana tai jopa mahdottomana pidetty joukkoistamisen kohde. Suuri osa raportin esimerkeistä liittyy teollisten business-to-business- tuotteiden kehittämiseen liittyvien tehtävien joukkoistamiseen, mitä on käsitelty hyvin vähän aihealueen tutkimuksessa. Tämä alue on onnistuneelle joukkoistamiselle erityisen haastava aihealue muiden muassa joukkoistajalta ja joukoilta vaadittavan osaamisen näkökulmastaAihealuetta pyritään valottamaan aihealueen edelläkävijäyritysten esimerkkien ja laajempien ajankohtaisten casekuvausten kautta. Erityisesti pyritään kuvaamaan teollisten yritysten joukkoistamista joukkoistamisen hyötyjen ja arvonluonnin, erilaisia arvonluontimalleja hyödyntävien kuvausten ja arvonluontiin vaikuttavien tekijöiden näkökulmasta. Tärkeää on pyrkiä ymmärtämään mistä toimittajien, asiakkaiden ja muiden toimijoiden saama arvo oikeastaan koostuu, kun tuotteen kehityksessä käytetään joukkoistamista, sosiaalista mediaa ja yhteisöjä.Tässä raportissa kuvataan muiden muassa tärkeitä joukkoistamiseen liittyviä trendejä jotka ovat mahdollistaneet teollisten yritysten joukkoistamisen, autetaan ymmärtämään arvonluonnin avoimuuteen liittyvää muutosta jonka joukkoistaminen ja sosiaalinen media ovat mahdollistaneet, kuvataan joukkoistamisen erilaisia toimiviksi havaittuja sovelluskohteita sekä taustalla olevia mekanismeja ja hyötyjä erityisesti teollisessa joukkoistamisessa, tuodaan esille ajankohtaisia ja edelläkävijäyritysten esimerkkejä teollisesta joukkoistamisesta ja näiden käyttämistä joukkoistamisen alustoista, ja autetaan ymmärtämään teollisen joukkoistamisen arvonluonnin keskeisiä mekanismeja ja elementtejä.Tämä raportti on osa Tekesin Strategisiin tutkimusavauksiin kuuluvaa SOILA-hanketta, ja sitä on tehty yhteistyössä Tekesin SPEED-hankkeen kanssa

Sosiaalinen media asiakaskokemuksessa

Register states the body was crematedhttps://stars.library.ucf.edu/cfm-ch-register-vol16/1244/thumbnail.jp

A pilot study: consumer acceptability of Polish style cooked sausages containing house cricket flour

201

Sosiaalinen media asiakaskokemuksessa

publishedVersio