Organisaation suorituskyvyn mittaristomallin luonti Seutukeskus Oy Hämeelle

Opinnäytetyö on työharjoittelun osa-alueena tehty tutkimus, jonka toimeksiantajana on Seutukeskus Oy Häme. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää mittaristo, jonka avulla mitataan organisaation suorituskykyä. Tutkimuksessa keskityttiin Seutukeskuksen talous- ja palkkahallinnon osastojen mittaamiseen. Näitä mittaustasoja tukemaan valittiin myös koko organisaation suorituskykyä kuvaavia mittareita. Lähtökohtana tutkimukselle oli selvittää Seutukeskuksen vision ja strategian sekä organisaation oman tahtotilan kautta, mitkä ovat organisaation menestystekijät, ja miten niitä mitataan. Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Teoriassa käsiteltiin organisaation menestystekijöitä, mittareita sekä mittausteoreettisia kriteereitä mittareille, mittausjärjestelmän roolia organisaatiossa ja sen käyttöä toiminnan ohjauksen välineenä, asiantuntijaorganisaation mittaamisen erityispiirteitä sekä esiteltiin kaksi valmista mittaristomallia, Balanced Scorecard ja Navigator. Tietoa teoriaa varten kerättiin liiketalouden alan kirjallisuudesta sekä internetlähteistä. Empiirinen osuus koostettiin yhteistyössä Seutukeskuksen edustajien kanssa heiltä saatuja tietoja hyödyntäen. Tutkimuksessa oli mukana myös kaksi ohjaaja-opettajaa, jotka toimivat asiantuntija-apuna tutkimusta työstettäessä. Tutkimuksen tuloksena syntyi mittaristo, jossa organisaation neljä hierarkkista tasoa on otettu mittaustasoiksi. Mittaristossa on neljä näkökulmaa, laajenemisen ja asiakkuuksien hallinta, taloudellisuus ja tuottavuus, henkilöstö sekä prosessit. Empiirisessä osiossa esitellään valitut mittarit näkökulmittain ja liitteenä ovat laskuohjeet jokaiselle mittarille. Opinnäytetyön tärkein tavoite oli luoda mittaristo, joka kuvaisi tämän hetken strategiasta ja visiosta johdettuja menestystekijöitä. Toinen tärkeä kriteeri mittaristolle oli muokattavuus, koska mittaristoa tullaan tulevaisuudessa päivittämään strategiamuutosten myötä. Tämän takia mittaristoa ei luotu valmiiden mittaristomallien mukaan, vaan lähtökohtana olivat mittausjärjestelmän luominen asettaen lähtökohdaksi Seutukeskuksen tarpeet ja luomalla mittarit tämän organisaation ehdoilla. Mittariston tulee vastata nykyisiin ja tuleviin mittaustarpeisiin. Organisaation suorituskyvyn mittausjärjestelmää tullaan käyttämään arvioinnin lisäksi viestinnän välineenä sekä strategisena päätöksenteon apuvälineenä.The thesis was made as part of the author’s work placement duties. The thesis was commissioned by Seutukeskus Oy Häme. The objective of the thesis was to create a performance measurement system for Seutukeskus to measure their organization’s performance. The focus of the research was on the performance of financial management and payroll departments. The starting point for the study was to define through strategy and vision the success factors of Seutukeskus and how to measure them. The study is a qualitative research. In the theory part of the thesis the focus was on success factors, meters and theoretical criteria for the meters, the roles of the measurement system in the organization and in the resource planning, the special features of the measurement of an expert organization and two different measurement models were also introduced, Balanced Scorecard and Navigator. Information was obtained from literature on business economics and from Internet sources as well. The empirical research was compiled in co-operation with the representatives of Seutukeskus. Two tutor teachers were also involved in the study as expert consultants. As the result of the study a measurement system was developed in which the four hierarchies of the organization are used as measurement planes. There are four perspectives in the measurement system: control of the customerships and expansion, economy and profitability, personnel and processes. In the empirical part of the study the chosen meters by perspectives will be introduced and as appendices there are calculation instructions for each meter. The most important criterion for the study was to create a measurement system which would measure the success factors of Seutukeskus derived from their strategy and vision. The other important criterion was the ability to revise the measurement system in the future because the measurement system will be updated due to changes in strategy. The measurement system was created using the needs of Seutukeskus as a starting point in the study and by creating the meters with this information. The measurement system is used as an evaluation tool and also as an instrument of communication as well as strategic management

J. S. Bachin luuttuteokset : Kohti autenttisuutta modernilla kitaralla

Työni tarkoituksena on tutkia Johann Sebastian Bachin luuttuteoksia ja tarjota modernin klassisen kitaran soittajalle tietopaketti teosten taustoista ja niiden soittamisen käytännön ongelmista. Tämän tiedon toivon auttavan soittajaa kohti autenttisempaa soittotapaa. Esittelen työssäni barokkiluutun ja tabulatuurinuottikirjoituksen. Käyn läpi myös jokaisen seitsemästä säilyneestä luuttuteoksesta selvittäen niiden taustoja ja autenttisuutta. Johann Sebastian Bachin luuttuteosten soittaminen modernilla kitaralla tuo soittajan eteen paljon haasteita, koska moderni kitara eroaa ominaisuuksiltaan barokin aikana käytössä olleesta barokkiluutusta. Yksikään Bachin luuttuteoksista ei sovi modernille kitaralle ilman sovittamista. Tutkin työssäni, mitä ongelmia soittaja kohtaa teoksista tehtyjen editioiden kanssa sekä mitä soittaja voi oppia barokin aikana tehdyistä luuttutabulatuureista. Käsittelen myös teosten alkuperäisten sävellajien ongelmallisuutta barokkiluutulla ja modernilla kitaralla sekä nykyaikana yleisesti käytettyjä sävellajivalintoja. Käytän työni lähdemateriaalina musiikkitieteellisiä julkaisuja ja teosten kitaraeditioiden esipuheita, mutta myös opiskeluaikanani soittotunneilla 2007–2011 opetettuja asioita ja nimettömänä pysyttelevän kitarapedagogin haastattelua. Työni toi minulle paljon arvokasta tietoa luuttuteosten taustoista ja barokkiluuttusta. Myös nykypäivän sovituskäytänteiden tutkiminen toi arvokasta tietoja omien valintojeni tueksi. Työtä tehdessäni oivalsin myös sen, että kohti autenttista soittotapaa pyrkiessä soittajan tulisi tuntea barokkimusiikin traditio kokonaisvaltaisemmin, eikä vain tyytyä tutkimaan Bachin teoksia.The aim of this thesis was to discover Johann Sebastian Bach’s works for lute and offer a modern classical guitarist an information package on the background of these works and their practical problems in playing. I hope this information can help a player towards a more authentic playing style. In the thesis the Baroque lute and tablature notation are presented. I also present all seven of preserved lute works discovering their background and authenticity. Playing Johann Sebastian Bach’s lute works with the modern guitar brings a player a lot of challenges because the modern guitar differs in its features from the baroque lute used in the Baroque period. None of Bach’s lute works fits the modern guitar without arranging. In this thesis it is studied the problems a player confronts with modern editions made from these works and what a player can learn from lute tablatures made in the Baroque period. I also deal with the problems of the original keys and how this problem is often solved among modern players. As the thesis’ sources musicological publications and prefaces of modern editions of these works are used, but also issues taught to me on my guitar lessons during 2007–2011 and an interview of a guitar pedagogue wanting to stay anonymous. This thesis brought me lot of valuable information about the Baroque lute and the backgrounds of Bach’s lute works. Discovering present day’s arranging methods gave me a great support for my own choices. While doing this work i also realized that aiming for a more authentic playing style the player should better know the traditions of the Baroque music overall and not just settle on studying Bach’s compositions

Pelillistämisen vaikutuksia työmotivaatioon ja työilmapiiriin

Tämä on opinnäytetyö on tehty sitä varten, että tutkitaan miten pelillisyys vaikuttaa henkilön työmotivaatioon ja työpaikan ilmapiiriin. Opinnäytetyö oli osa hanketta, jossa kokeiltiin pelaamista ja sen vaikuttavuutta työmotivaatiotyömotivaation kannalta eräällä työpaikalla. Motivaatio ja siihen vaikuttavat tekijät ovat olleet, ja ovat edelleen laajan kiinnostuksen kohteita. Ihmisissä ei ole tapahtunut kautta historian suuria muutoksia motivaatiotekijöiden osalta. On helppo ymmärtää, että motivaation keinoin ihminen työskentelee paremmin ja tavoitteellisemmin. Menestymisen kannalta on tärkeää saada henkilö kiinnostumaan ja motivoitumaan liiketoiminnallisista tavoitteista, sillä motivoituneet ja sitoutuneet työntekijät yltävät parempiin työsuorituksiin ja siten myös parempiin tuloksiin. Työilmapiiri on subjektiivinen asia, eli asia, johon omat kokemukset vaikuttavat. Ilmapiirin voimakkuuden on havaittu olevan yhteydessä organisaation menestymiseen, työntekijöiden poissaoloihin, sitoutumiseen ja tyytyväisyyteen. Näiden asioiden kautta ilmapiiri vaikuttaa ihmisen motivoitumiseen työhönsä, työn tuloksiin sekä työtyyväisyyteen. Pelillistäminen tarkoittaa peleille ominaisen muotokielen ja pelimekaniikkojen hyödyntämistä pelien ulkopuolisissa konteksteissa. Onnistunut pelillistämiskokemus vaatii näihin asioihin perehtymistä. Organisaation yksikölle tehdyn kyselyn perusteella pelaamisen positiivisia vaikutuksia olivat työn tavoitteiden selkeytyminen sekä tyytyväisyys työpaikkaa kohtaan kokonaisuutena oli noussut. Myös yksikön esimiehiä haastateltiin kyselytutkimuksen tulosten syventämiseksi. Vastauksissa korostui yksilöllisyys. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Tutkittavassa organisaatiossa ilmapiiri koettiin myönteiseksi, eivätkä tuloksesta saadut tulokset parantuneet lainkaan pelaamisen myötä. Yksi jatkotutkimuksen aihe olisikin tutkia organisaatiota, jossa tiedostetaan olevan ilmapiiriin liittyviä ongelmia. Voisi selvittää, löytyisikö pelaamisesta ratkaisua kiireisenä ja stressaavana koettuun työtilanteeseen.This thesis project was carried out to study the effects of one’s work motivation and organizational climate. The research was part of a project testing gamification. In addition, its impact on work motivation and organizational climate was investigated as well. Motivation has already aroused great interest before and it still does. There has not been significant changes in motivational factors through history. It is easy to understand that a person works better and in a more focused manner when he/she is motivated. It is important to get a person interested in and motivated to reach business goals in view of success. Thus, motivated and committed employees reach better performance levels and by doing so also yield better results. Organizational climate is a subjective matter, in other words an issue in which one´s own experiences play an important role. The strength of organizational climate has been considered dependent on organizational success, the absence of employees, commitment and satisfaction. Through these elements organizational climate has an impact on a person´s motivation, the effectiveness of work and job satisfaction. Gamification means developing a design and mechanics that are characterized by games, outside the game context. On basis of a survey conducted during the research process, the impacts of gaming include a clearer definition of the objectives of work as well as increased job satisfaction. The departmental supervisors were also interviewed, and in their answers individuality was emphasized. In the examined organization the climate was experienced to be positive and there was no indication of the results being impacted through gaming. Consequently, further research could be carried out to examine an organization with recognized problems in its work climate to explicate if gamification would render a tool to improve the situation

Lastentarhanopettajien näkemyksiä mediakasvatuksesta Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mediakasvatuksen tilannetta Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin mitä mediakasvatus on ja miten se näkyy päiväkodissa. Kysymyksillä selvitettiin myös miten mediakasvatukseen suhtaudutaan ja mitä vaikutuksia sillä on lapsiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota monipuolisia näkemyksiä ja kattava viitekehys mediakasvatuksesta sekä avartaa ihmisten näkemyksiä mediakasvatusta kohtaan. Opinnäytetyössä teoreettinen viitekehys koostuu mediakasvatuksen määritelmistä, mediakasvatuksesta varhaiskasvatuksessa sekä mediakasvatuksen vaikutuksista lapsiin. Lisäksi tässä työssä käsitellään mediakasvatuksen historiaa ja kehitystä. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja se toteutettiin Webropol-kyselylomakkeella. Kyselylinkki lähetettiin 23 päiväkodin johtajalle, jotka lähettivät sen eteenpäin lastentarhanopettajille. Vastaajia oli 16. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tutkimustulosten mukaan mediakasvatus nähtiin päiväkodissa keskusteluna mediasta, medialaitteiden käyttönä ja osana päiväkodin arkea. Mediakasvatukseen suhtauduttiin vaihtelevasti varhaiskasvattajien sekä vanhempien osalta. Lapset suhtautuivat mediakasvatukseen positiivisesti. Mediakasvatus lisäsi lastentarhanopettajien mukaan lasten oppimiskokemuksia, osallisuutta sekä motivaatiota oppimiseen. Haasteena nähtiin laitteiden käytön osaamisen puute sekä koulutuksen ja laitteiden käytön opetteluajan vähäisyys. Tutkimusta tarvitaan lisää median vaikutuksista lapsiin, koska median osuus lasten elämässä kasvaa jatkuvasti. Aihetta voi tutkia havainnoimalla lapsia ja haastattelemalla työntekijöitä sekä vanhempia. Toiseksi jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme mediavälineiden hyödyntämiseen syventymistä, koska työntekijät kokevat tarvetta laitteiden ja ohjelmien käytön opetteluun. Mediakasvatus on aiheena kokoajan kehittyvä ja sen vuoksi tutkimusta vaaditaan yhä enemmän.The purpose of the research was to examine the role of media education in Lappeenranta’s early childhood education. The research questions were; how does media education appear in Lappeenranta’s kindergartens, what do kindergarten teachers, parents and children think about media education, and how does media education affect the children. The theory part consists of the definition and explanation of media education, how media education appears in kindergartens, and how media education affects the children. It also includes media educations history and the progress of media education. This work implements qualitative methods. Data for this study was collected by Webropol. 16 kindergarten teachers answered to the questionnaire. The results of the research show that in kindergarten the teachers have conversations about media with children and they use appliances to support media education. They also show that media education is in everyday use in the kindergarten. People think differently about media education. Children are excited about the media. Media education brought more experiences of learning and children can get more motivated through media. The results of the work show that kindergarten teachers think that they need more time and more education to use media education with children

Saattohoito Veikkolassa : Opas henkilökunnalle

Saattohoito tarkoittaa vaikeasti sairaan ihmisen hoitoa tilanteessa, jossa parantavasta hoidosta on luovuttu. Palliatiivinen hoito voi kestää vuosia, saattohoito yleensä aloitetaan silloin, kun elinennuste on enää viikkoja tai päiviä. Palliatiivinen hoito tarkoittaa oireita lievittävää, potilaan aktiivista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Sairauteen ei ole parannusta eikä potilaan elinennusteeseen voida enää vaikuttaa. Palliatiivinen hoito määritellään elämänlaatua parantavaksi potilaille sekä heidän omaisilleen silloin, kun vastassa on parantumaton sairaus. Hoidon tarkoituksena on ehkäistä sekä helpottaa kärsimystä oikea-aikaisella tunnistamisella, luotettavalla arviolla, riittävällä kivun hoidolla sekä muiden huolien ja ongelmien huomioimisella. Palliatiivinen hoito tuo helpotusta kipuun sekä muihin oireisiin, tarkoituksena on kuitenkin elää normaalia elämää mahdollisimman pitkään. Palliatiivisessa hoidossa ei kiirehditä kuolemaa tai pitkitetä elämää. Saattohoidossa ei parantavaa hoitoa enää ole. Saattohoito aloitetaan yleensä siinä vaiheessa, kun kuolema on odotettavissa lyhyessä ajassa. Tällöin on enää kyse päivistä tai viikoista. Saattohoitopotilas voidaan määritellä seuraavasti: potilaalla on pahanlaatuinen, leviävä ja etenevä sairaus, sairautta ei voida parantaa eikä elinaikaa kyetä enää jatkamaan hoidollisin toimin. Hoito on diagnoosista riippumatonta ja potilas voi itse haluta saattohoitoon. Saattohoito pitää sisällään potilaan omien toiveiden huomioimisen, hyvän oireiden hoidon, lähestyvään kuolemaan valmistamisen sekä potilaan perheen huomioimisen sekä tukemisen. Hoidon aikana potilasta hoidetaan parhain mahdollisin keinoin ja tavoin hänen loppuelämänsä aikana. Aina on mahdollista, että kaikkea kipua sekä kärsimystä ei kyetä poistamaan, mutta niitä pitää pystyä lievittämään. Potilaan toiveita huomioidaan enenevissä määrin elämän viime hetkillä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja tuottaa asumispalveluyksikkö Veikkolan henkilökunnalle opas saattohoidosta. Oppaassa on yksityiskohtaista tietoa saattohoidosta sekä siihen liittyvistä käytänteistä. Opas suunnataan henkilökunnalle hoitajien sekä opiskelijoiden perehdyttämiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa henkilökunnalle tietoa laadukkaasta saattohoidosta sekä kuolevan potilaan kohtaamisesta. Henkilökunta pystyy oppaan turvin arvioimaan saattohoidon laatua sekä kehittämään sitä. Opinnäytetyö on tehty toiminnallisena opinnäytetyönä. Se sisältää teoriatietoa ja sen pohjalta on koottu saattohoito–opas henkilökunnalle. Teoriaosuudessa on käsitelty eri käsitteitä saattohoitoon liittyen sekä näyttöön perustuvaa tutkimustietoa saattohoidosta. Opasta arviointiin koekäytöllä sekä kyselyloomakkeella. Kyselylomake sisälsi kysymyksiä sekä oppaan ulkoasusta, sisällöstä ja hyödyllisyydestä. Opasta arvioivat Veikkolan henkilökunta.Hospice care means the treatment of a seriously ill person in a situation where healing treatment is abandoned. Palliative care can last for years, hospice care usually starts when life expectancy is only weeks or days. Palliative care means symptom relief, the patient's active and comprehensive treatment. There is no improvement to the patient’s disease and the patient's life expectancy can no longer be affected. Palliative care is defined as improving the quality of life for patients and their relatives when dealing with an incurable disease. The aim of the treatment is to prevent and ease the suffering by t timely identification, reliable assessment, adequate pain management, as well as considering other concerns and problems. Palliative care brings relief from pain and other symptoms and aims to enable a normal life as long as possible. Palliative care does not hasten death or prolong life. Hospice care is no longer curative care. Hospice care is usually initiated at the stage when death is expected in a short time. In this case, it is more a matter of days or weeks. Hospice care can be defined as follows: the patient has a malignant, diffuse and progressive disease, the disease cannot be cured and the patient’s life cannot continue with therapeutic work. Treatment is diagnosis-independent and the patients themselves can choose the hospice care. Hospice care includes the patient's own wishes taken into account, good symptom management,inpending death preparation as well as considering for the patient's family and supporting them. During the hospice care the patient is treated in the best possible ways for the rest of their lives. It is always possible that all the pain and suffering can not be removed, but they should be able to be alleviated. The patient's wishes are taken into account to an increasing extent at the end of life. The objective of our thesis is to design and produce a guide to hospice care for the staff at Institutional Care Unit Veikkola. In the guide there is detailed information about hospice care and related practices. This guide is aimed to the staff for the orientation of nurses and students. Our thesis aims to produce high-quality information to staff of hospice care, as well as of the encounter of a dying patient. The staff is able to assess the quality of hospice care and develop it. This thesis is functional. It includes theoretical knowledge from which we gathered the information to the guide for the staff. In the theoretical part there are various concepts related to hospice care as well as to evi-dence based palliative care research. The guide was evaluated by a questionnaire and a trial run for two moths. The questionnare contained questions about the guides’s design, contents and usefulness. The guide was evaluated by the staff of Veikkola

Information Security Assessment of SMEs as Coursework – Learning Information Security Management by Doing

Information security management is an area with a lot of theoretical models. The models are designed to guide practitioners in prioritizing management resources in companies. Information security management education should address the gap between the academic ideals and practice. This paper introduces a teaching method that has been in use as coursework for ten years. In addition to the theoretical lectures on information security management issues, the students of the course perform information security assessments of local small and medium enterprises (SME). The general assessment of the information security status of a company gives the students a view into what the companies have taken into practice and if they have used theoretical models to guide their work. The analysis of the status and suggestions for improvements also teach the students to scale the theory with the size and operations of the company. This is important because usually information security management literature takes the viewpoint of large organizations, whereas the companies that participate in the assessment are small or medium-sized. Course feedback from the students shows that the assignment is perceived to be useful and interesting, and that it works well when paired with the theoretical teaching of the course. The students find working with real companies motivating, and state that they have learned more than they would have learned on a purely theoretical course. The paper discusses experiences from the course to present a teaching and learning method worth experimenting with in other universities