Monen äänen maisema : Kokemuksellinen tieto maisemapolitiikassa

Raportti käsittelee maisemaosallisuuden toteutumista kansallisissa ohjelmissa ja strategioissa sekä havainnollistaa ajankohtaista keskustelua kokemuksellisesta tiedosta neljän tapausesimerkin avulla. Selvitys nostaa esille neljä ajankohtaista kehittämiskohdetta Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen (Council of Europe Landscape Convention, CoELC) edistämiseksi ja samalla maisemademokratian ja kansalaisten osallistumisen turvaamiseksi: 1) Maisemakäsityksen ja maisematiedon laajentaminen ja kohdentaminen siten, että kokemuksellinen tieto integroituu ja käsitteellistyy ympäristösuunnittelun prosesseissa ja eri tietoarkkitehtuureissa, 2) arvoja törmäyttävien, kokemuksellista tietoa esille tuovien ja maisemademokratian toteutumisen kannalta oikea-aikaisten suunnittelu- ja osallisuuskäytäntöjen valtavirtaistaminen, 3) maisemapolitiikan hallinnon rakenteiden kehittäminen siten, että maisemademokratia sisältyy rakenteisiin läpileikkaavana teemana käytetyissä käsitteissä, suunnittelussa, seurannan kriteereissä, alueiden käytön ohjeissa, ympäristövaikutusten arvioinnissa ja muissa maisemaan liittyvissä prosesseissa sekä 4) maisemapolitiikkaa, maisemaa ja kulttuuriympäristöä tutkivien tieteen ja hallinnon alojen tutkimuksen, koulutuksen mallien ja rahoituksen kehittäminen. Maisemapoliittisen tarkastelun tavoitteena tulee olla entistä moniäänisempi, joustavampi ja kokemuslähtöisempi tapa hahmottaa maisemaa ja sen arvoja kaikilla maankäytön osa-alueilla

Kokemäenjoen rannat porilaisten arkiympäristönä ja kulttuuriperintönä

Kaupunkikulttuuria tai urbaania kulttuuriperintöä ajatellessa ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen villinä rehottava joenrantapöheikkö tai naakkaparvi. Nämä eivät kuulu institutionaalisen kulttuurin tai kulttuuriperinnön piiriin, vaan niihin suhtaudutaan yleensä kaupunkiluontona. Tämä taas asemoituu usein välineellisesti joko artefaktista kaupunkiympäristöä pehmentävänä kehyksenä ja elämysten tuottajana tai sille vastakkaisena hukkatilana ja kaavallisena jakojäännöksenä, joka pitäisi saada parempaan käyttöön. Itseisarvoisesta kaupunkiluonnosta voidaan puhua monimuotoisuuden kantajana, autonomisena toimijana tai toimijaryhmänä sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen tasaveroisena osapuolena. Tässä artikkelissa lähdetään hahmottamaan kaupunkiluontoa kulttuurina ja kulttuuriperintönä korostaen luonnon toimijuutta ja omalakisuuttasen ja kulttuurin välisen moninaisen vuorovaikutuksen lähtökohtina

Healthy eaters beat unhealthy eaters in prototype evaluation among men, but abstinence may pose a risk for social standing

Peer reviewe

Imeytystä, suodatusta ja linnunlaulua: Luontopohjaisen vesienhallinnan moninaishyödyt Porissa

Erilaiset luontopohjaiset ratkaisut ovat viime vuosina herättäneet kasvavaa kiinnostusta kansainvälisissä ja kansallisissa toimijoissa. Luontopohjaiset ratkaisut täydentävät teknistä lähestymistapaa painottavia maankäytön ja suunnittelun ratkaisumalleja, sillä niiden avulla voidaan ratkoa samanaikaisesti useita yhteiskunnallisia ongelmia. Luontopohjaisten ratkaisujen kysyntää ja ajankohtaisuutta lisäävät myös muut yhteiskuntien kohtaamat haasteet, kuten kaupungistumisen hallinta, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin vastaaminen. Kaupunkisuunnittelussa luontopohjaisten ratkaisujen monihyötyisyyden tunnistaminen voi edistää toimialojen rajat ylittävää toimintaa. Hyötyjen ja kustannusten laaja-alainen tunnistaminen ja arviointi ovat edellytys myös valittaessa kokonaisuuden kannalta parhaita vaihtoehtoja sekä arvioitaessa maankäytön ristiriitatilanteita. Laaja-alainen hyötyjen tunnistaminen ja intressien yhteensovittaminen edellyttävät monitieteistä tutkimustietoa sekä uudenlaisia suunnittelun ja päätöksenteon toiminta- ja yhteistyömalleja. Luontopohjaisilla ratkaisuilla on mahdollista vastata myös moniin kuntien velvoitteisiin, kuten vesienhallinnan, virkistyspalveluiden, viherrakenteen ja biodiversiteetin kehittämiseen. Luontopohjaisten ratkaisuiden mahdollisuuksia vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin haasteisiin on tutkittu ”Tehokkaat ja vaikuttavat luontopohjaiset ratkaisut ilmastonmuutoksen sopeutumisen välineinä” -hankkeessa (TASAPELI). Vuonna 2018 käynnistynyttä tutkimushanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja rahoittaa valtioneuvosto. Turun yliopiston maisemantutkimuksen toteuttamassa tapaustutkimuksessa selvitettiin luontopohjaisten vesienhallintaratkaisujen sosiaalista ja kulttuurista vaikuttavuutta. Tapaustutkimusta varten tehtiin haastatteluja ja järjestettiin sidosryhmätyöpaja.  Haastatteluilla pyrittiin selvittämään eri toimijoiden sekä kirjattuja että muita tavoitteita ja näiden toteutumista heidän näkökulmastaan. <br /

Taidehistoria ja lähialat keskustelevat tilasta, ympäristöstä ja ruumiista

EditorialPääkirjoitusLedar

Vesikansa : Kokemäenjoki porilaisten elettynä arkiympäristönä

Pori on jokikaupunki. Vaikka Kokemäenjokea osataan varoa, sitä kuitenkin rakastetaan sellaisenaan ja sen rannoilla viihdytään. Turun yliopiston maisemantutkimuksen Vesikansa-hanke selvitti porilaisten suhdetta Kokemäenjokeen. Hankkeen toinen tavoite oli tutkia osallistuvan kulttuurikartoituksen soveltumista kaupunkiluonnon tutkimiseen. Tulosten mukaan porilaisyhteisöille tärkeitä ovat rantareitit, monimuotoinen kaupunkiluonto, arkikäytöt ja vesiensuojelu. Luonnonläheisiä rantoja ja niiden vapaamuotoista käyttöä arvostetaan ja ne ovat osa identiteettejä. Toiveina ovat yhtenäiset rantareitit ja esteetön pääsy julkisille jokirannoille