Aikuisväestön hyvinvointi, terveys ja palvelut – FinSote 2020 : Aikuisten palvelukokemuksissa ja hyvinvoinnissa alueellisia eroja

FinSote-tutkimus tuottaa laajasti tietoa väestön koetusta hyvinvoinnista, elinoloista, terveydentilasta, elintavoista, työ- ja toimintakyvystä sekä laajasti palvelukokemuksista kuten niiden saatavuudesta ja asiakastyytyväisyydestä. Tässä raportissa tarkastellaan kahta keskeistä teemaa: psyykkistä kuormittuneisuutta ja riittämätöntä terveyspalveluiden saantia

Life-history of the Glanville fritillary butterfly in fragmented versus continuous landscapes

Habitat loss and fragmentation threaten the long-term viability of innumerable species of plants and animals. At the same time, habitat fragmentation may impose strong natural selection and lead to evolution of life histories with possibleconsequences for demographic dynamics. The Baltic populations of the Glanville fritillary butterfly (Melitaea cinxia) inhabit regions with highly fragmented habitat (networks of small dry meadows) as well as regions with extensive continuous habitat (calcareous alvar grasslands). Here, we report the results of common garden studies on butterflies originating from two highly fragmented landscapes (FL) in Finland and Sweden and from two continuous landscapes (CL) in Sweden andEstonia, conducted in a large outdoor cage (32 by 26 m) and in the laboratory. We investigated a comprehensive set of 51 life-history traits, including measures of larval growth and development, flight performance, and adult reproductive behavior. Seventeen of the 51 traits showed a significant difference between fragmented versus CL. Most notably, the growth rate of postdiapause larvae and several measures of flight capacity, including flight metabolic rate, were higher in butterflies from fragmented than CL. Females from CL had shorter intervals between consecutive egg clutches and somewhat higher life-time egg production,but shorter longevity, than females from FL. These results are likely to reflect theconstant opportunities for oviposition in females living in continuous habitats, while the more dispersive females from FL allocate more resources to dispersal capacity at the cost of egg maturation rate. This study supports theoretical predictions about small population sizes and high rate of population turnover in fragmented habitats selecting for increased rate of dispersal, but the results also indicate that many other life-history traits apart from dispersal are affected by the degree of habitat fragmentation.Peer reviewe

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021 : Tutkimuksen toteutus ja menetelmät

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteutti ensimmäistä kertaa Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvintointitutkimuksen (KOTT) vuonna 2021. Tutkimuksessa selvitettiin korkeakouluopiskelijoiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä, elintapoja, koettua hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita, kokemuksia opiskeluterveydenhuollon palveluista, näihin vaikuttavia tekijöitä sekä opiskelukykyä ja siihen liittyvää tuen tarvetta. Vuonna 2021 selvitettiin lisäksi koronaepidemian vaikutuksia opiskelijoihin. Tutkimus on jatkoa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) vuosina 2000, 2004, 2008, 2012 ja 2016 toteuttamille valtakunnallisille korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksille. Tämä menetelmäraportti sisältää kattavan kuvauksen tiedonkeruun toteutuksesta, aineistosta ja käytetyistä menetelmistä. Raportti soveltuu lähtökohdaksi laadittaessa menetelmäkuvauksia eri julkaisuihin

Koronapandemian ja sen rajoittamistoimien vaikutukset toimintarajoitteisten ihmisten elämään

Systemaattisesti kerättyä tietoa siitä, miten epidemian torjunta- ja rajoitustoimet vaikuttavat toimintarajoitteisten ihmisten elämään on saatavilla niukasti. Tässä tutkimuksessa kuvaamme näitä vaikutuksia toimintarajoitteisiin ihmisiin koko väestössä, ulkomaalaistaustaisessa väestössä sekä henkilökohtaista apua saavien vammaisten ihmisten ryhmässä. Tutkimus perustuu kolmeen tuoreeseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämään väestöä edustavaan aineistoon: FinSote 2020 -tutkimukseen, FinTerveys 2017-seurantatutkimukseen sekä ulkomaalaistaustaisen väestön osalta MigCOVID-tutkimukseen. Lisäksi käytettiin henkilökohtaista apua saavien vaikeavammaisten ihmisten tutkimusta. Tutkittavat vastasivat koronapandemian vaikutuksia koskeviin kyselyihin vuoden 2020 viimeisinä tai vuoden 2021 ensimmäisinä kuukausina. Analyyseissä verrattiin toimintarajoitteisten ihmisten tilannetta muuhun väestöön. Tulokset esitetään ikäryhmittäin mallivakioituina prevalensseina perustuen logistisiin regressioanalyyseihin. Toimintarajoitteiset ihmiset kokivat muuta väestöä yleisemmin yksinäisyyden ja univaikeuksien lisääntyneen koronaepidemian aikana. He myös raportoivat taloudellisen tilanteensa heikentyneen useammin kuin muut. Huolet tartunnan saamisesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden riittämätön saanti olivat yleisempiä toimintarajoitteisilla kuin muilla.  Monet epidemian epäsuotuisista vaikutuksista korostuivat ulkomailla syntyneillä toimintarajoitteisilla ja vaikeavammaisilla ihmisillä. Koronaepidemia uhkaa lisätä toimintarajoitteisten ihmisten eriarvoisuutta. Epidemia on osoittanut, että toimintarajoitteisten ihmisten oikeudet ja tarpeet on otettava paremmin huomioon vastaavanlaisissa kriisitilanteissa. Luotettavaan tietoon perustuvat toimintaohjeet auttaisivat kuntia yhdenvertaisuuden edistämisessä

Transcriptome Analysis Reveals Signature of Adaptation to Landscape Fragmentation

Peer reviewe