Miten auttaa potilasta sitoutumaan lääkehoitoonsa?

Merkittävä osa potilaista ei toteuta pitkäkestoista lääkehoitoaan suunnitellulla tavalla. Puutteet lääkehoitoon sitoutumisessa johtavat saavutettavissa olevan terveyshyödyn menettämiseen ja lisäävät kustannuksia. Sitoutumisen parantaminen edellyttää toimivaa hoitosuhdetta ja lääkehoidon tavoitteiden määrittelyä yhdessä potilaan kanssa. Hoitoa haittaavien tekijöiden kartoitusta ja toimenpiteitä niiden poistamiseksi tarvitaan niin hoitoa aloitettaessa kuin sen aikana. Potilaan elämäntilanteen huomioiminen ja moniammatillinen lähestymistapa sekä ympäristön ja perheen tuki parantavat hoitoon sitoutumista. Yhtä ainoaa kaikissa tilanteissa ja kaikille potilaille toimivaa menetelmää lääkehoitoon sitoutumisen parantamiseksi ei ole, mutta arjen hoitotilanteissa voidaan parantaa tilannetta eri lähestymistapoja yksilöllisesti soveltamalla.</p

Natural history of bleeding and characteristics of early bleeders among warfarin initiators – a cohort study in Finland

AimsThe demand for oral anticoagulant therapy will continue to increase in the future along with the aging of the population. This study aimed to determine the rate of bleeding requiring hospitalization and to characterize early bleeders among persons initiating warfarin therapy. Characterization of those most susceptible to early bleeding is important in order to increase the safety of warfarin initiation.Patients and methodsUsing data from nationwide health registers, we identified persons initiating warfarin therapy between January 1, 2009 and June 30, 2012, n=101,588, and followed them until hospitalization for bleeding, death, or administrative end of the study (December 31, 2012). We defined early bleeders as persons with a bleeding requiring hospitalization within 30 days since warfarin initiation.ResultsThe rate of hospitalization for bleeding during a median follow-up of 1.9 years was 2.6% per person-year (95% confidence interval [CI] 2.5%–2.7%), with a peak within the first 30 days of warfarin initiation (6.5% per person-year, 95% CI 6.0%–7.1%). In a multivariable Cox proportional hazards regression analysis, early bleeders were characterized by prior bleeding (<180 days before initiation, hazard ratio [HR] =13.7, 95% CI 10.9–17.1; during 180 days–7 years before initiation, HR =1.48, 95% CI 1.15–1.90), male sex (HR =1.32, 95% CI 1.10–1.57), older age (HR =1.13, 95% CI 1.04–1.22, per 10-year increase), venous thrombosis (HR =1.83, 95% CI 1.44–2.34), pulmonary embolism (HR =1.46, 95% CI 1.11–1.91), alcohol abuse (HR =1.59, 95% CI 1.08–2.35), rheumatic disease (HR =1.40, 95% CI 1.07–1.83), and exposure to drugs with dynamic interaction mechanism with warfarin (HR =1.43, 95% CI 1.20–1.71). In age-adjusted models, Charlson comorbidity index and number of drugs predicted a graded increase in the hazard of early bleeding.ConclusionThe rate of hospitalizations for bleeding peaked in the beginning of warfarin therapy. Early bleeders were characterized by venous thrombosis, pulmonary embolism, and factors that increase bleeding risk without affecting the international normalized ratio

Maximum Market Price of Longevity Risk under Solvency Regimes: The Case of Solvency II.

Longevity risk constitutes an important risk factor for life insurance companies, and it can be managed through longevity-linked securities. The market of longevity-linked securities is at present far from being complete and does not allow finding a unique pricing measure. We propose a method to estimate the maximum market price of longevity risk depending on the risk margin implicit within the calculation of the technical provisions as defined by Solvency II. The maximum price of longevity risk is determined for a survivor forward (S-forward), an agreement between two counterparties to exchange at maturity a fixed survival-dependent payment for a payment depending on the realized survival of a given cohort of individuals. The maximum prices determined for the S-forwards can be used to price other longevity-linked securities, such as q-forwards. The Cairns–Blake–Dowd model is used to represent the evolution of mortality over time that combined with the information on the risk margin, enables us to calculate upper limits for the risk-adjusted survival probabilities, the market price of longevity risk and the S-forward prices. Numerical results can be extended for the pricing of other longevity-linked securities

Miten parantaa sitoutumista lääkehoitoon? : Esimerkkinä statiinihoito

Statiinihoitoon sitoutumista heikentää eniten haittojen pelko. Siksi lääkehoidon tavoitteista, hyödyistä jatoimintatavoista haittoja epäiltäessä kannattaa kertoa jo hoitoa aloitettaessa

Uusien sairaalalääkkeiden hallitun käyttöönoton sopimukset : maksajan näkökulma

Farmasian erikoistumiskoulutus, projektityöJohdanto Markkinoille tulevien uusien lääkkeiden hinnat haastavat terveydenhuoltojärjestelmän taloudellisen kantokyvyn. Uuden lääkkeen käyttöönottoon liittyy aina epävarmuutta, kun lääkkeen käyttö siirtyy tutkimusolosuhteista todelliseen elämään. Haasteita on pyritty ratkomaan sairaanhoitopiireissä niin sanotuilla hallitun käyttöönoton sopimuksilla. Ne ovat maailmalla yleisiä ja ovat todennäköisesti yleistymässä myös Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa sopimusten nykytilannetta Suomessa, tutkia sopimuksiin liittyviä maksajapuolen näkemyksiä ja tunnistaa käytännön toteutukseen liittyviä maksajapuolen tarpeita. Menetelmät Tutkimus toteutettiin anonyyminä kyselytutkimuksena elokuussa 2020. Kysely sisälsi sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Kohderyhmänä oli uusien kalliiden sairaalalääkkeiden käyttöönottopäätöksiin osallistuvat ammattihenkilöt Suomen yliopistosairaanhoitopiireissä. Strukturoituihin kysymyksiin saadut vastaukset koottiin aineistoa kuvaileviksi lukumäärätiedoiksi ja prosenttiosuuksiksi. Avoimiin kysymyksiin saadut vastaukset käsiteltiin soveltamalla aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja kvantifiointia. Tulokset Hallitun käyttöönoton sopimus oli käsitteenä tuttu lähes kaikille vastaajille (n = 29). Useita sopimuksia oli vastaushetkellä yliopistosairaanhoitopiireissä voimassa. Osa sopimuksista oli taloudellisia sopimuksia ja osa vaikuttavuusperusteisia sopimuksia. Eniten sopimuksia oli solmittu liittyen syöpälääkkeisiin ja immuunivasteen muuntajiin (ATC-ryhmä L). Sairaanhoitopiireissä tarvitaan sopimuksiin liittyen erityistä osaamista, asiantuntijapanosta ja resursseja. Erityisesti juridisen osaamisen tarve korostui. Riskinjakosopimusten hyötynä mainittiin useimmin kustannussäästöt sekä kustannusriskin jakaminen lääkeyrityksen ja lääkettä käyttävän organisaation välillä. Negatiivisina asioina useimmin mainittiin sopimuksista maksajapuolelle aiheutuva lisätyö, sekä hintojen luottamuksellisuus ja siitä johtuva läpinäkyvyyden puute. Suurin osa vastaajista kannatti riskinjakosopimusten solmimista kansallisella tasolla pääasiassa potilaiden alueellisen tasa-arvoisuuden vuoksi. Vastaajista suurin osa piti terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suosituksia hyödyllisinä riskinjakosopimuksista neuvoteltaessa

Socioeconomic Inequalities in Statin Adherence Under Universal Coverage: Does Sex Matter?

BACKGROUND: Previous research shows that low socioeconomic position (SEP; especially low income) is associated with statin nonadherence. We investigated the relationship between SEP and statin adherence in a country with universal coverage using group-based trajectory modeling in addition to the proportion of days covered. METHODS AND RESULTS: Using data from Finnish healthcare registers, we identified 116 846 individuals, aged 45 to 75 years, who initiated statin therapy for primary prevention of cardiovascular disease. We measured adherence as proportion of days covered over an 18-month period since initiation and identified different adherence patterns based on monthly adherence with group-based trajectory modeling. When adjusted for age, marital status, residential area, clinical characteristics, and copayment, low SEP was associated with statin nonadherence (proportion of days covered <80%) among men (eg, lowest versus highest income quintile: odds ratio, 1.41; 95% confidence interval, 1.32-1.50; basic versus higher-degree education: odds ratio, 1.18; 95% confidence interval, 1.13-1.24; unemployment versus employment: odds ratio, 1.17; 95% confidence interval, 1.10-1.25). Among women, the corresponding associations were different (P<0.001 for sex-by-income quintile, sex-by-education level, and sex-by-labor market status interactions) and mainly nonsignificant. Results based on adherence trajectories showed that men in low SEP were likely to belong to trajectories presenting a fast decline in adherence. CONCLUSIONS: Low SEP was associated with overall and rapidly increasing statin nonadherence among men. Conversely, in women, associations between SEP and nonadherence were weak and inconsistent. Group-based trajectory modeling provided insight into the dynamics of statin adherence and its association with SEP

Predictors of first-year statin medication discontinuation : A cohort study

BACKGROUND: The discontinuation of statin medication is associated with an increased risk of cardiovascular and cerebrovascular events and, among high-risk patients, all-cause mortality, but the reasons for discontinuation among statin initiators in clinical practice are poorly understood. OBJECTIVE: To examine factors predicting the early discontinuation of statin therapy. METHODS: In this prospective cohort study, participants with baseline measurements before the initiation of statin treatment were linked to national registers and followed for the discontinuation of statins during the first year of treatment (no filled prescriptions after statin initiation within the subsequent 12 months). RESULTS: Of all the 9285 statin initiators, 12% (n = 1142) were discontinuers. Obesity, overweight, vascular comorbidities, and older age were independently associated with a reduced risk of discontinuation [odds ratios (OR) = 0.82 (95% confidence interval [CI], 0.69-0.99), 0.85 (95% CI, 0.73-0.98), 0.80 (95% CI, 0.68-0.93), and 0.82 (95% CI, 0.68-0.99), respectively]. In contrast, high-patient cost-sharing was associated with an increased odds (OR = 1.29; 95% CI, 1.03-1.62) for discontinuation. The only significant difference between the sexes (P = .002) was observed among the participants with risky alcohol use, which was associated with a decreased odds for discontinuation among the men (OR = 0.69; 95% CI, 0.49-0.98) and an increased odds among the women (OR = 1.28; 95% CI, 1.02-1.62). CONCLUSIONS: The discontinuation of statin therapy during the first year after initiation is common. Lowering out-of-pocket expenditures and focusing on low-risk patient groups and women with risky alcohol use could help maintain the continuation of medication. (C) 2016 National Lipid Association. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).Peer reviewe

Accumulation of Cardiovascular and Diabetes Medication among Apparently Healthy Statin Initiators

Peer reviewe