Usluge medicine rada i održavanje radne sposobnosti na radnome mjestu

This paper describe the concept of maintenance of work ability (MWA) at workplaces and the contribution of occupational health services (OHS). Changing working life and its demands increase the need for MWA. The concept of MWA is approximately ten years old in Finland. It has attained large popularity in media and is a central trend in the promotion of well–being at workplaces. It has received wide approval in politics and labour market as one of the main topics of internal policies. The maintenance of work ability has become the main service of occupational health. The activities of MWA are increasing. It is considered profitable and it has many positive effects at workplaces, but has not yet been established properly as a part of everyday work processes. Occupational health services play a significant role in different phases of MWA process, but it should be more significant, especially in small workplaces. More trust, communication and collaboration are needed.U ovome se radu opisuje koncepcija održavanja radne sposobnosti (ORS) na radnome mjestu i doprinos medicine rada tomu. Promjene tijekom radnoga vijeka, a posebno promjene u zahtjevima radnoga mjesta sve više traže primjenu strategije ORS–a. Ova se koncepcija u Finskoj primjenjuje desetak godina i postala je medijski veoma popularna. Njezina je primjena sa svrhom poboljšanja uvjeta na radnome mjestu ključna. Strategija ORS–a konsenzusno je prihvaćena i u političkom okružju i na tržištu rada kao jedno od glavnih pitanja unutrašnje politike. Ona je postala i glavnom uslugom medicine rada. Sve su intenzivnije djelatnosti povezane s ORS–om, budući da se smatra isplativim i da povoljno utječe na rad. Ipak, ova strategija još nije potpuno prihvaćena kao dio svakodnevice. Premda medicina rada ima važnu ulogu u provođenju različitih faza procesa primjene strategije ORS–a, njezina je prisutnost još potrebnija, a posebno u organizacijama s malim brojem radnih mjesta. Valja pridobiti više povjerenja i ostvariti bolju izmjenu informacija i suradnju među stranama

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä kehittämällä

Tarve pidentää työntekijöiden työuria on noussut yhdeksi suomalaisen yhteiskunnan merkittävimmistä haasteista hyvinvointivaltion taloudellisen perustan turvaamiseksi. Haasteisiin vastaamiseksi on luotu eri tasoilla toimivien tahojen yhteistyörakenteita. Tässä tutkimus- ja kehittämishankkeessa on etsitty toimintamallia sekä työpaikalla että yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tapahtuvan yhteistyön tiivistämiseksi ja kehittämiseksi. Työpaikan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä lähestyttiin laaja-alaisesti, tarkastellen sekä työympäristöön, työn organisointiin ja työyhteisöön, että osaamisen kehittämiseen, työkykyä ylläpitävään toimintaan ja työterveyshuollon palveluihin liittyviä tekijöitä. Työntekijät nähtiin oman työnsä parhaina asiantuntijoina, jotka vetäjän tukemina, kehittivät itse terveyttä ja hyvinvointia edistävää työpaikkaa. Julkaisu on suunnattu yrityksille sekä työterveyshuoltopalvelujen tuottajille

Paperitehtaan varjossa : Kajaanin paperitehtaan lakkauttamisen ja siihen liittyvien tukitoimien terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Osa TEROKA-hankett

Työpaikat terveyserojen kaventajina

Terveyserojen kaventaminen on ollut terveyspolitiikan keskeinen tavoite pitkään, mutta silti ne jatkavat kasvuaan. Työpaikoilla on omalta osaltaan mahdollisuus vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Työpaikan kulttuurilla on vaikutusta työntekijöiden terveyteen esimerkiksi toimintatapojen välityksellä. Terveyserojen muodostumiseen voidaan kenties vaikuttaa suuntaamalla pitkäjänteisiä työkykyä tukevia ja terveyttä edistäviä kokonaisvaltaisia toimia erityisesti niiden toimialojen työpaikoille, joiden työntekijöille on kasaantunut sekä työhön että elintapoihin liittyviä riskejä

Kuulokojeen käyttäjät työelämässä : Monimenetelmäinen tutkimus kuulokojeen käytön esteistä ja edisteistä työelämässä

Kuulokojeen käyttäjät työelämässä – Monimenetelmäinen tutkimus kuulokojeen käytön esteistä ja edisteistä työelämässä -raportissa kuvataan kuulokojeen käyttäjiä työelämässä ja selvitetään heidän työelämään osallistumisensa esteitä ja edisteitä. Raportissa kuvataan kuulokojekuntoutuksen onnistumiseen vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä, huonokuuloisten työntekijöiden työelämää vaikeuttavia sosiaalisia esteitä sekä tapoja, joilla työntekijät näitä ongelmia ratkaisivat työelämän eri tilanteissa.1

Miten henkilöt, joilla on kohonnut tyypin 2 diabeteksen riski kuvaavat elintapamuutostan ja painonhallintaansa?

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden painonhallintaan liittyvän elintapamuutosvaiheen kehittymistä ravitsemusterapeutin kuuden kuukauden ryhmäohjauksen aikana. Lisäksi selvitettiin heidän kuvauksiaan painonhallintatilanteista ohjausprosessin alussa ja lopussa. Tutkimuksessa selvitettiin myös painonhallintakuvaukset niillä, joiden elintapamuutos oli edistynyt, pysynyt ennallaan ja taantunut. Tutkimukseen osallistui 74 tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöä. Tutkimusaineisto kerättiin ensimmäisen ja viimeisen ryhmäohjaustilanteen videonauhoilta, joissa tutkittavat kuvasivat painonhallinnantilannettaan kuvakorttien avulla. Noin puolet henkilöistä eteni muutosprosessissa puolen vuoden aikana. Toiminta muuttui miettimisestä konkreettiseksi toiminnaksi, kuten liikunnan lisäämiseksi ja ruokailutottumusten muutoksiksi. Konkreettiset elintapamuutokset, tavoitteiden asettaminen ja voimavarat, toivon säilyminen ja positiivisuus olivat ominaisia elintapamuutoksen tehneille. Näitä olisikin tärkeää korostaa myös elintapaohjauksessa

Uudenlaista kehittämiskulttuuria julkisen sektorin työpaikoille

Uudenlaista kehittämiskulttuuria julkisen sektorin työpaikoille -hankkeessa toteutettiin Työterveyslaitoksen Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö -prosessi TEDI. Sen tavoitteena on edistää työhyvinvointia voimavara- ja ratkaisukeskeisesti yhteiskehittämisprosessin, työpajatoiminnan ja TEDI-osaajien verkostoitumisen kautta. Raportissa esitellään hanke, jossa TEDI-yhteiskehittämismenetelmää käytettiin, kehitettiin ja arvioitiin kolmannen kerran. Työyksiköihin valmennettiin ensimmäistä kertaa omat sisäiset TEDI-osaajansa