Hurmio

Tässä opinnäytetyön kirjallisessa osassa tutkin hurmion kokemiseen vaikuttavia seikkoja taiteen tekemisessä sekä kerron työskentelystäni tehdessäni päättötyötä. Tein päättötyökseni kalligrafisen maalauksen akryyliväreillä.In this thesis I study the matters that have an effect to experience the ecstasy and I also tell about my working process while I made my graduation work, which was a calligraphic painting made with acrylic paints

Teatteria nuorille. Nuortenteatterin ohjelmistot suhteessa nuorten toiveisiin ja odotuksiin

Pro gradu -tutkielma käsittelee suomalaisissa ammattiteattereissa tehtävää nuortenteatteria. Tutkielma perehtyy nuortenteatterin ohjelmistoihin sekä nuorten omiin ajatuksiin ja mielipiteisiin heille tehtävästä teatterista. Tutkielmassa kuvataan, miten paljon nuorille suunnattuja esityksiä on tehty 2000-luvulla. Tutkielmassa perehdytään lisäksi ohjelmistopoliittisiin kysymyksiin sekä teatterintekijöiden ajatuksiin nuortenteatterista. Tutkielmassa on tutkittu kolmen lasten- ja nuortenteatteriin keskittyvän ammattiteatterin ohjelmistoja vuosilta 2009?2014. Nämä teatterit ovat Ahaa Teatteri, Unga Teatern ja IdeaTeatteri. Lisäksi tutkielma perehtyy muutamien muiden ammattiteattereiden nuortenteatteriesityksiin. Tutkielmassa kuvataan nuorten ajatuksia ja mielipiteitä teatterissakäynnin tavoista ja nuortenteatterista 13?19-vuotiaille teetetyn kyselylomakkeen vastausten perusteella. Ohjelmistojen ja nuorten toiveiden perusteella luodaan kuvaa siitä, kohtaavatko nuorten toiveet nuortenteatteritarjonnan kanssa. Teatterintekijöiden ajatusten kokoamiseksi on haastateltu viittä teatterin ammattilaista. Haastateltavat ovat Pia Hakala, Mikko Kouki, Christian Lindroos, Jaakko Loukkola sekä Maarit Pyökäri. Teema-haastattelujen avulla on luotu käsitys nuortenteatterin tekemisen tavoista sekä haasteista, joita nuorten-teatteriin liittyy. Nuortenteatterin ohjelmistot koostuvat monenlaisista aiheista, jotka voidaan kuitenkin jakaa neljään väljään aihekategoriaan. Nämä aihekategoriat ovat: nuoruuteen liittyviä ilmiöt, ihmissuhteet ja tunteet, nuorten tulevaisuus sekä historia ja identiteetin rakentuminen. Nuoret ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä heille suunnattuun esitystarjontaan. Nuoret haluavat nähdä teatterissa esityksiä, joiden aiheet käsittelevät ihmissuhteita, nuoruuteen liittyviä ilmiöitä, fantasiamaa-ilmaa ja perhe- tai kouluelämää. Nuorten toiveet kohtaavat hyvin pitkälti nuortenteatteritarjonnan kanssa. Tutkielman perusteella voi esittää, että monet nuorista määrittelevät nuortenteatterin teatteriksi, jonka tekijät ovat itsekin nuoria. Nuortenteatterin funktio näyttää muuttuneen osittain osallistavaksi. Nuoria otetaan entistä enemmän mukaan esitysten valmistamiseen ja suunnitteluun. Tässä näyttäisi olevan myös paljon mahdollisuuksia nuortenteatterin kehittämiselle

Nutritional status, dietary energy intake and the risk of exacerbations in patients with chronic obstructive pulmonary disease (COPD)

SummaryLoss of body weight, as a result of imbalance between increased energy demand and/or reduced dietary intake, is a common problem in patients with COPD. The aim of this investigation was to examine the relationship between nutritional intake, change in body weight and the risk of exacerbation in patients with COPD.The study comprised 41 patients who were hospitalised because of an exacerbation of COPD. The follow-up period was 12 months. Weight, height and lung function were measured at baseline. At the 12-month follow-up, weight change and current weight were assessed by an interview and nutritional intake was recorded in a food diary for 7 days. An acute exacerbation was defined as having been admitted to hospital and/or making an emergency visit to hospital, due to COPD during the follow-up period.At baseline, 24% of the patients were underweight (body mass index (BMI)<20kg/m2), 46% were of normal weight (BMI 20–25kg/m2) and 29% were overweight (BMI>25kg/m2). Energy intake was lower than the calculated energy demand for all groups. During the follow-up period, 24 of the 41 patients had an exacerbation. A low BMI at inclusion and weight loss during the follow-up period were independent risk factors for having an exacerbation (P=0.003 and 0.006, respectively).We conclude that, in patients who are hospitalised because of COPD, underweight and weight loss during the follow-up period are related to a higher risk of having new exacerbations

Foreign ownership of firms and the European stock markets

UUSI VÄITÖSTYÖ OSOITTAA KOTIMARKKINOIDEN SUOSIMISEN ASETTAMAT HAASTEET YHDENTYVILLE OSAKEMARKKINOILLE Väitöskirjatyössä tutkittiin eurooppalaisten pörssiyhtiöiden ulkomaalaisomistusta, omistuksen jakautumista erilaisten pörssiyhtiöiden välillä sekä tämän vaikutusta yritysten listauspäätöksiin ja pörssien kaupankäynnin kehitykseen. Työ on ajankohtainen mm. seuraavista syistä Työ auttaa ymmärtämään kesäkuun 2006 alussa julkistetun New York Stock Exchagen ja Euronext pörssien fuusion rakennetta sekä fuusion merkitystä erityisesti kilpailevana tarjouksena toimivan, Deutsche Börsen eteenpäin viemän eurooppalaisen pörssin kannalta. Helsingin pörssi ja OMX ottavat käyttöön pohjoismaisen listan lokakuussa 2006. Väitöstyön tulosten perusteella voidaan arvioida listan vaikutusta suomalaisyritysten kaupankäyntiin. Euroopan Unionin toimesta otetaan vuonna 2007 käyttöön MiFID-direktiivi, jonka toivotaan edeltäjänsä ISD-direktiivin tavoin edesauttavan Euroopan rahoitusmarkkinan yhdistämisessä. Väitöstyössä tutkittiin ISD-direktiivin innoittaman EASDAQ-pörssin kohtaamia haasteita. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että regulaation yhtenäistämisestä ja markkinoiden avautumisesta huolimatta ns. kotimarkkinoiden suosimisilmiö on edelleen Euroopassa voimakasta. Työ mm. osoittaa, että yritykset suosivat listaamispäätöksissään omistajiensa kotimarkkinoita. Yritykset, joilla on ollut ulkomaalaisia omistajia jo ennen niiden tuloa julkisiksi yhtiöiksi, listaavat osakkeensa ulkomaille suuremmalla todennäköisyydellä kuin kotimaisomisteiset. Pörssiyhtiöiden ulkomaalaisomistus puolestaan keskittyy yrityksiin, joilla on korkea markkina-arvo, hyvä osakevaihto tai joiden osakekurssi on kehittynyt suotuisasti aiemmin. Pienyritysten osalta markkinapaikat säilyvät paikallisina. Kaupankäynti näillä markkinoilla määrittyy ensisijaisesti sen perusteella onnistuuko pörssi houkuttelemaan yhtiöitä, jotka ovat riittävän suuria, joilla on suuri osa osakkeista julkisen kaupan kohteina ja joiden hintakehitys on volatiilia. Tulokset viittaavat siihen, että vaikka pörssimarkkinoiden ennustetaan yleisesti yhdistyvän, on epätodennäköistä, että rajoja ylittävä yhtenäinen pörssi luotaisiin orgaanisesti uutena yksikkönä. Koska yhtiöiden tuominen kaupankäynnin kohteeksi on ensisijinen keino markkinan synnyttämiseksi ja kotimarkkinoiden suosiminen rajoittaa tätä, pörssien kansainvälinen kasvu tullee tapahtumaan lähes aina fuusioiden kautta. Fuusiot tultaneen tekemään kuitenkin ensisijaisesti yhdistämään pörssejä operatiivisina organisaatioina, ei niinkään markkinapaikkoina. Väitöskirjatyössä tutkittiin ulkomaalaisomistusta neljästä markkinaan vaikuttavasta näkökulmasta. Ulkomaalaisomistajien näkökulmaa tutkittiin vertaamalla samaan aikaan ulkomaalaisomistuksen vapauttaneita Helsingin ja Oslon pörssejä ja ulkomaalaisomistuksen jakautumista kyseisten pörssien yrityksissä. Yritysten toimintaa analysoitiin vertaamalla suoraan ulkomaille listauksensa tehneitä yrityksiä kotimaassa listauksensa tehneisiin. Pörssien näkökulmaa tutkittiin ns. case-tutkimuksella EASDAQ-pörssihankkeesta. Kotimaisen sijoittajien kannalta tutkittiin mahdollisuutta hyödyntää julkisesti saatavilla olevaa ulkomaalaisomistusdataa kaupankäyntistrategian luomisessa.This dissertation examines foreign ownership of firms on the European stock markets from four viewpoints: those of foreign investors, domestic investors, companies, and stock exchanges. The dissertation offers the academic community new data and analysis of the relatively narrowly studied topic of foreign ownership. It also studies previously researched anomalies like home bias from new directions, including companies as active agents who demonstrate home bias in listing decisions and stock exchanges as firms that must cope with the behavior and preferences of foreign investors. The findings discussed in this dissertation contribute to the literature on investor behavior, initial public offerings, and share trading as well as offering practical insights on the development of European financial market in the 1990s. A panel data analysis is used to study the preferences of foreign investors by assessing which firms foreign investors overweight compared to domestic investors. The results show that foreign ownership is highest in large companies, share classes with high turnover, shares that have performed well in the past, and shares of firms with a low return on equity. Investor preference is also shown to have a significant impact on listing decisions. A comparative study of companies that have been listed on the national exchange of their home country and those listed in a foreign market demonstrates that ownership by foreign pre-IPO investors is strongly associated with foreign initial public offerings. The results show not only that foreign IPOs are made very seldom but also that when a foreign IPO is performed its target market is associated with the home country of the largest owners. The challenges imposed for stock exchanges by home bias are evaluated through a case study of the now discontinued pan-European stock exchange EASDAQ. The results show that, while firm-specific factors are important for the liquidity of individual shares, the nationality of the exchange where shares are listed is a significant determinant of share turnover. Finally, the dissertation shows that publicly available monthly aggregate foreign holding percentages can be used to construct a trading strategy for domestic investors but offers no premium that would not be explained by well-known models.Tässä väitöskirjassa tutkitaan yritysten ulkomaalaisomistusta eurooppalaisilla osakemarkkinoilla neljästä eri näkökulmasta: ulkomaalaiset omistajat, kotimaiset omistajat, yritykset itse ja arvopaperipörssit. Väitöskirja tarjoaa akateemiselle tutkimukselle uutta tutkimustietoa ja analyysiä ulkomaalaisomistuksesta ja erityisesti omistuksen vaikutuksista yritykseen ennen pörssilistausta. Aihepiiriä on tähän mennessä tutkittu verrattain vähän. Myös aiemmin tunnettuja markkinavääristymiä kuten kotimaisten osakkeiden suosimista analysoidaan uusista näkökulmista. Näitä ovat mm. pörssilistausta tekevät yritykset aktiivisina toimijoina, joiden omistajat suosivat tiettyjä markkinoita sekä arvopaperipörssit, jotka joutuvat ottamaan ulkomaalaisomistuksen huomioon omassa toiminnassaan. Väitöskirjan löydökset lisäävät ymmärrystä sijoittajakäyttäytymisestä, pörssilistauksista ja osakekaupasta sekä selittävät osaltaan eurooppalaisen arvopaperimarkkinan kehitystä 1990-luvulla. Ulkomaalaisten sijoittajien preferenssejä analysoidaan käyttäen paneelidataa, joka mittaa minkälaisia yrityksiä ulkomaalaisomistajat ovat ylipainottaneet kotimaisiin nähden. Tulokset osoittavat, että ulkomaalaisomistus on korkeimmillaan yrityksissä, jotka ovat markkina-arvoltaan suuria, joiden osakkeilla on hyvä likviditeetti ja joiden osakkeiden historiallinen kurssikehitys sekä oman pääoman tuotto on ollut hyvä. Julkisen yrityksen myöhemmän omistuksen lisäksi omistajien tahto näkyy jo listauspäätöksissä. Osakkeensa ulkomaisille markkinoille listanneiden yritysten vertailu kotimaisiin listauksiin osoittaa, että listausta edeltävä omistusrakenne korreloi listauspaikan kanssa. Ulkomaisia listauksia tehdään verrattain harvoin ja kun näin tapahtuu, kohteena on tyypillisesti markkina, joka on suurimpien omistajien kotimarkkina. Kotimaisten osakkeiden suosimisen haastetta arvopaperipörsseille analysoidaan tutkimalla jo suljettua, maaneutraaliksi alunperin tarkoitettua EASDAQ-pörssiä. Tulokset osoittavat, että vaikka yrityskohtaisilla tekijöillä on pääasiallinen vaikutus yksittäisen osakkeen kaupankäyntiin, myös itse listaamismaalla on tilastollisesti merkittävä vaikutus siihen miten vilkkaasti yksittäisellä osakkeella käydään kauppaa. Lopuksi väitöskirja osoittaa, että käyttämällä julkisesti saatavilla olevia tietoja osakkeen ulkomaalaisomistuksesta voidaan kotimaiselle omistajalle luoda kaupankäyntistrategia, mutta strategia ei tarjoa tuottopreemiota, jota ei voitaisi selittää tunnetuilla preemiomalleilla.reviewe

Semanttinen sanasujuvuus yli 80-vuotiailla tyypillisesti ikääntyneillä suomenkielisillä puhujilla

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin 30:n tyypillisesti ikääntyneen 80–92-vuotiaan suomenkielisen puhujan kielelliskognitiivisia taitoja. Menetelmänä käytettiin semanttisen sanasujuvuuden tehtävää, jossa puhujat luettelivat 60 sekunnin ajan eläimiä. Tutkittavien suoritus jaettiin semanttisiin kategorioihin eli klustereihin. Tehtävästä laskettiin oikein tuotettujen sanojen määrä, klustereiden määrä, vaihtojen määrä, toiston ja kategorian ulkopuolisten sanojen määrä sekä tarkasteltiin suoritusta 15 sekunnin aikajaksoissa eli minuutin neljänneksissä. Lisäksi tarkasteltiin taustamuuttujina iän, sukupuolen, koulutuksen ja WAB-testin afasiaosamäärän (AO) yhteyksiä tutkimuksen tuloksiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä normatiivista tietoa terveiden iäkkäiden puhujien suoriutumisesta sanasujuvuustehtävässä. Ikääntyneet tuottivat sanasujuvuustehtävässä keskimäärin 18,2 sanaa (vaihteluväli 10–29), 4 semanttista klusteria (vaihteluväli 2–8) sekä 3,8 vaihtoa (vaihteluväli 1–8). Tuotetut klusterit olivat keskiarvokooltaan 3,5 sanan laajuisia. Puhujat eivät tuottaneet annetun kategorian ulkopuolisia sanoja. Toiston määrä suhteessa tuotettujen sanojen kokonaismäärään oli keskimäärin 6,5 %. Sanat jakautuvat minuutin neljänneksiin siten, että yli puolet sanoista (65 %) tuotettiin ensimmäisen puolen minuutin aikana ja kaksi viimeistä neljännestä olivat sanamäärältään saman suuruisia. Taustamuuttujista tilastollista merkitsevyyttä havaittiin vain iän ja WAB-testin afasiaosamäärän kohdalla siten, että nuorempi osa tutkittavista (n=15, 80–84-vuotiaat) tuotti enemmän sanoja oikein kuin vanhempi ryhmä. Myös afasiaosamäärän kasvaessa tuotettiin enemmän sanoja oikein, jolloin tuotettu kokonaissanamääräkin kasvoi. Muilla tutkimuksen taustamuuttujilla ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tutkimuksessa laskettuihin tuloksiin. Tämän tutkimuksen tulokset ovat alustavia. Terveiden yli 80-vuotiaiden ikäihmisten suoriutumisesta sanasujuvuustehtävissä kaivataan lisää normatiivista tietoa täsmällisemmän kokonaiskuvan muodostamiseksi tyypillisen ikääntymisen vaikutuksista ihmisen kielelliskognitiivisiin kykyihin. Tämän tutkimuksen tuottama normatiivinen aineisto voi toimia erotusdiagnostiikan tukena auttaen tunnistamaan varhaisemmassa vaiheessa ikääntymiseen liittyvää kielelliskognitiivista heikentymistä (MCI) tai patologiaa indikoivia kielelliskognitiivisia muutoksia. Tutkimuksen perusteella muodostettiin erotusdiagnostiikkaa tukevia suuntaviivoja. Tarkasteltaessa kliinisessä työssä yli 80-vuotiaiden ikäihmisten suoriutumista semanttisessa sanasujuvuustehtävässä erityistä huomiota tulisi kiinnittää oikein tuotettujen sanojen määrään, kategorian ulkopuolisiin sanoihin sekä toiston määrään ja laatuun. Tyypilliseen ikääntymiseen liittyvien kielelliskognitiivisten muutosten tunnistaminen sekä näiden erottaminen patologisista syistä johtuvista muutoksista voi edesauttaa iäkkäiden ihmisten kommunikointi- ja toimintakyvyn säilymistä. Parhaimmillaan tämä voi viivyttää tai ehkäistä iäkkään ihmisen laitoshoidon tarvetta. Tällä on merkitystä erityisesti ikääntyneen ihmisen elämänlaadun kannalta mutta myös julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta suomalaisen väestön ikääntyessä nopeasti

Ikääntyneiden suomenpuhujien semanttinen sanasujuvuus eläinkategoriassa

In this study, we examined how 30 elderly Finnish speakers of 80-92 years old performed ina verbal fluency test. They were asked to name different animals for one minute. We countedthe number of correctly produced words, semantic categories, switches, repetitions, and wordsfalling outside the requested category. The performances were also evaluated in 15-secondincrements. Age, gender and education were examined as possible correlates of verbal fluency.The participants produced averagely 18.2 words, over half of them (65%) within the first 30seconds. The younger participants (aged 80–84) produced a statistically significantly highernumber of correct words than the older participants. The speakers did not produce wordsoutside the requested category. The words grouped averagely into four semantic clustersincluding on average 3.5 words. The average proportion of repetitions was 6.5%. The resultsshow that when evaluating the verbal fluency of people older than 80, special attention shouldbe paid to the following: number of words produced correctly, words produced outside therequested category, and number and quality of repetitions.Tutkimuksessa tarkasteltiin 30 tyypillisesti ikääntyneen 80–92-vuotiaan puhujan suoriutumista semanttisessa sanasujuvuustehtävässä. Heidän tuli luetella minuutin ajan eläimiä tarkoittavia sanoja. Tuotoksesta laskettiin oikein tuotettujen sanojen, klustereiden ja vaihtojen sekä toistojen ja kategorian ulkopuolisten sanojen määrät. Suoritusta tarkasteltiin myös 15 sekunnin aikajaksoissa. Lisäksi tarkasteltiin iän, sukupuolen ja koulutuksen yhteyttä sanasujuvuusmuuttujiin.Tutkittavat tuottivat keskimäärin 18,2 sanaa, joista yli puolet (65 %) ensimmäisen puolen minuutin aikana. Nuoremmattutkittavat (80–84-vuotiaat) tuottivat merkitsevästi enemmän sanoja oikein kuin vanhemmat. Puhujat eivät tuottaneet annetun kategorian ulkopuolisia sanoja. Sanoista muodostui keskimäärin neljä semanttista klusteria, joiden laajuus oli keskimäärin 3,5 sanaa. Toiston osuus sanojen kokonaismäärästä oli keskimäärin 6,5 %. Tutkimuksen perusteella yli 80-vuotiaiden ihmisten semanttisen sanasujuvuuden arvioinnissa huomiota tulisi kiinnittää oikein tuotettujen sanojen määrään, kategorian ulkopuolisiin sanoihin sekä toistojen määrään ja laatuun

Effects of neo-adjuvant chemotherapy for oesophago-gastric cancer on neuro-muscular gastric function

Delayed gastric emptying symptoms are often reported after chemotherapy. This study aims to characterise the effects of chemotherapy on gastric neuro-muscular function. Patients undergoing elective surgery for oesophago-gastric cancer were recruited. Acetylcholinesterase, nNOS, ghrelin receptor and motilin expressions were studied in gastric sections from patients receiving no chemotherapy (n = 3) or oesophageal (n = 2) or gastric (n = 2) chemotherapy. A scoring system quantified staining intensity (0–3; no staining to strong). Stomach sections were separately suspended in tissue baths for electrical field stimulation (EFS) and exposure to erythromycin or carbachol; three patients had no chemotherapy; four completed cisplatin-based chemotherapy within 6 weeks prior to surgery. AChE expression was markedly decreased after chemotherapy (scores 2.3 ± 0.7, 0.5 ± 0.2 and 0 ± 0 in non-chemotherapy, oesophageal- and gastric-chemotherapy groups (p < 0.03 each) respectively. Ghrelin receptor and motilin expression tended to increase (ghrelin: 0.7 ± 0.4 vs 2.0 ± 0.4 and 1.2 ± 0.2 respectively; p = 0.04 and p = 0.2; motilin: 0.7 ± 0.5 vs 2.2 ± 0.5 and 2.0 ± 0.7; p = 0.06 and p = 0.16). Maximal contraction to carbachol was 3.7 ± 0.7 g and 1.9 ± 0.8 g (longitudinal muscle) and 3.4 ± 0.4 g and 1.6 ± 0.6 (circular) in non-chemotherapy and chemotherapy tissues respectively (p < 0.05 each). There were loss of AChE and reduction in contractility to carbachol. The tendency for ghrelin receptors to increase suggests an attempt to upregulate compensating systems. Our study offers a mechanism by which chemotherapy markedly alters neuro-muscular gastric function

Changes in food neophobia and dietary habits of international students

Background International study is becoming more prevalent, yet aspects such as food neophobia often militate against the consumption of a nutritionally balanced diet of visiting students. The purpose of this paper, therefore, was to evaluate the extent to which international postgraduate students experience food neophobia, how this might vary by nationality and other demographic characteristics, and how acculturation might manifest itself in students’ dietary behaviour. Methods International postgraduate students were invited to complete a validated questionnaire during their first week at university. The questionnaire was subsequently re-administered to the same students approximately four and eight months later. Results In total, 226 usable responses were analysed, 124, 58 and 44, respectively, for the first, second and final data collection. Perhaps surprisingly, the overall food neophobia scores increased from an initial value of 27.95 (SD ± 16.95) to 33.67 (SD ± 33.67) after 3 months although when comparing European and Asian students, only the former were significantly different (p<0.05). Both Asian and European students reported small but not significant changes in their eating habits, although after 3 months significantly (p=< 0.05) less changes were reported. No significant changes were reported in students’ perceived healthiness of their diets either by nationality or over time. Conclusions Understanding the complexities of food neophobia, other aspects of dietary change and at what point these changes might take place in the acculturation process when students arrive in the UK needs to be fully understood if a climate for positive learning is to be established