Defining leadership that fosters creativity in virtual work – Descriptive interpretative concept analysis

Tapping common creativity of people inside and outside organizational, geo- graphical and technological boundaries is a big challenge for leaders in virtual work to add value in value chains. The object of this article is – through the descriptive interpretative concept analysis and inductive epistemological approach – to define leadership that fosters creativity in virtual work. The outcome is a map of mutual connections of the concepts of virtuality, creativity and transformational, emotional and complexity leadership. The findings suggest that effective leadership in virtual work requires broad understanding of virtuality and creativity and spaces and relations between people. The analysis indicates benefits from integral theoretical pluralism, i.e. from utilizing several theoretical approaches in developing leadership theory for virtuality at work, and offers thoughts for creating new concepts and developing leadership towards sustainability in organizations.Virtuaalityön johtajilla on iso haaste valjastaa organisaatioiden sisällä ja organisaatio-, maantieteellisten ja teknologisten rajojen ulkopuolella toimivien ihmisten yhteinen luovuus arvon tuottamiseen arvo- ketjuissa. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvailevan tulkitsevan käsiteanalyysin ja induktiivisen epistemologisen lähestymistavan avulla määritellä johtaminen, joka edistää luovuutta virtuaalityössä. Analyysin tuloksena on kartta virtuaalisuuden, luovuuden, transformaalisen johtamisen, tunneälyjohtamisen ja kompleksisen johtamisen käsitteiden keskinäisistä yhteyksistä. Tulosten perusteella luovaa virtuaalista yhteistyötä edistävässä johtamisessa virtuaalisuus, luovuus ja ihmisten väliset tilat ja suhteet on ymmärrettävä laajasti. Analyysi antaa viitteitä myös teoreettisesta pluralismista eli usean teoreettisen viitekehyksen käytön hyödyllisyydestä virtuaalityön johtamisen teorian kehittämisessä sekä tarjoaa ajatuksia uusien käsitteiden luomiseen ja organisaatioiden kestä- vän kehityksen johtamisen kehittämisee

Heterarchial Ontological Commitment for Leaders to Stimulate Creativity among Virtual Workforce

This article debates heterarchy as the ontological commitment to leadership for stimulating creativity in virtual work. According to the heterarchy perspective, an organization is regarded as a multilayered entity with overlaps and hidden inconsistent parts that maintain creative organizing. Heterarchy has its roots in complex adaptive system theory and has so far not been applied to virtual work. The study identifies the focal relations between the challenges in leading the virtual workforce toward creativity and the heterarchial ontology in relation to leadership. Both qualitative and quantitative approaches were used in this exploratory study, and document-based inquiry was used as its main research method. The findings suggest that the heterarchial ontology is appropriate to leadership that fosters creativity in virtual work. Heterarchy can help leaders to perceive their own role in virtual networked work in a comprehensive way, develop supportive orchestration abilities, foster coworkers’ creativity and create a winning organizational culture

Innoplaza-opintokokonaisuuden vaikutuksia ja kehittämissuuntia : Arviointitutkimus pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen yhteisestä yrittäjyyskoulutuksesta

Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen yhteisen Innoplaza-opintokokonaisuuden (15 op) arviointitutkimus selvitti sekä opintojen vaikutuksia Innoplazan suorittaneiden yrittäjänä että muissa tehtävissä toimivien henkilöiden keskuudessa. Se kartoitti myös näkemyksiä opintokokonaisuuden kehittämiseksi ja innovatiivisen yrittäjyyden tukemiseksi. Tutkimus oli samalla Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinnäytetyö. Tutkimusta varten kerättiin teoriatietoa yrittäjyyskoulutukseen ja yrittäjämäisiin oppimisympäristöihin, innovatiivisen yrittäjyyden tukemiseen ja yrittäjyyskoulutuksen vaikutusten arvioimiseen liittyvästä kirjallisuudesta. Lisäksi haastateltiin Innoplaza-opinnot suorittaneita henkilöitä puhelimitse (N=58) ja henkilökohtaisesti (N=9) ja keskusteltiin Innoplazan projektipäällikön, mentorien ja sidosryhmien edustajien kanssa. Tutkimuksen perusteella Innoplaza-opintojen vahvuutena on sen monialaisuus. Innoplaza lisää yritystoiminnan perustamisvalmiutta, vaikuttaa myönteisesti suhtautumiseen yrittäjyyteen sekä parantaa mahdollisuuksia työllistää ulkomaalaistaustaisia henkilöitä yrittäjinä Suomessa ja lisätä hoito-, hoiva- ja hyvinvointialojen liiketoimintaosaamista. Innoplazaa on pidettävä osana ammattikorkeakoulujen yrittäjyyskoulutusta. Jatkossa opintokokonaisuutta voisi tiivistää ja se voisi koostua kahdesta osasta. Aluksi voisi olla tiivis liikeideoiden työstämisvaihe ja sen jälkeen eri alojen asiantuntijoiden, toimivien yrittäjien ja sijoittajien sekä opettajien ja mentoreiden tukema verkostoitunut yhteisövaihe. Monikulttuurisuuden nykyistä parempi hyödyntäminen edellyttää panostamista vieraskielisen, etenkin englanninkielisen opetuksen kehittämiseen. Innovatiivinen yrittäjyys tarvitsee syntyäkseen ja kehittyäkseen pedagogista taitoa ja herkkyyttä rakentaa monialainen yrittäjyyden oppimisen ja kaikkien osaamista arvostava ja avoin yhteistyön ympäristö. Tämänkaltaisessa ympäristössä kokonaisvaltaisesti liiketoimintaa tarkastelevat valmentajat rakentavat uutta liiketoimintaa yhdessä yrittäjien kanssa ilman varmoja toimintamalleja

Lupa tehdä luovasti: hoitajien ja esihenkilöiden kokemukset luovan toiminnan ilmenemismuodoista, käytöstä ja vaikutuksista hoivakodeissa

Koronapandemian aikana ikäihmisiltä kiellettiin kaikki sosiaalinen kanssakäyminen ja yhteinen toiminta hoivakodeissa. Samaan aikaan hoivahenkilöstö joutui entistä kovemman työtaakan eteen. Tässä tutkimuksessa analysoidaan hoitajien ja esihenkilöiden kokemuksia luovien menetelmien ilmenemismuodoista, käytöstä ja vaikutuksista hoivakodeissa. Tutkimusaineisto koostui Helsingin Seniorisäätön hoivakotien (4 kpl) esihenkilöille ja hoitohenkilöstölle suunnatuista haastatteluista (n=15) ja kyselystä (n= 57). Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla aineistolähtöisesti, ja kyselyn vastaukset havainnollistettiin graafisesti. Tulokset osoittavat, että luova toiminta ilmenee hoivakotiympäristössä hoitomuotona, osana arkea, viikkotasolla suunniteltuna ja isompina kohtaamisina. Tulosten mukaan luovien menetelmien käytölle hoivakotiympäristössä on tarvetta ja kysyntää niin asukkaiden, hoitajien kuin hoivakotien esihenkilöiden näkökulmasta. Jatkossa keskeistä on jakaa onnistumisia ja hyviä toimintamalleja ja näin vahvistaa hoitohenkilöstön ja hoivakotien esihenkilöiden ymmärrystä ikääntyneiden kokemuksista luovasta toiminnasta ja luovien toimintojen hyödyistä asukkaille ja hoitajille. Tutkimustulokset vahvistavat aikaisempaa tietoa siitä, että luovalla toiminnalla on paikkansa hoivakotien arjessa.   Permission to be creative: nurses’ and supervisors’ experiences of manifestations, usage and effects of creative activities in care homes The Corona-pandemic has increased the strain on care home workers and at the same time has reduced the employment opportunities of those in the creative sector. This study explores nurses’ and supervisors’ experiences of manifestations, usage and effects of creative activities in care homes. The research data consisted of qualitative interviews (n=15) and a quantitative survey (n=57) directed at the department supervisors and nursing personnel of the four care homes of Helsinki Senior Foundation (in Finnish – Helsingin Seniorisäätiö). The interview data was analyzed using data-based content analysis, and the answers to the questionnaire were illustrated graphically. The results show four main avenues, in which creative activity manifests in the care home environment, including creative activity as a form of care, as part of everyday life, as planned at the weekly level, and as larger gatherings and events. Based on the results, there is a need and demand for the use of creative methods in the care home environment from the perspective of residents, nursing personnel, and the department supervisors of care homes. Moving forward, the key is to strengthen the understanding and attitudes of both nursing personnel and supervisors of care homes towards integrating creative activities, art and culture into the comprehensive care of residents. The results of the research provide a basis for developing cooperation between care homes and creative actors and for carrying out practical experiments

Luovuutta edistävän johtamisen avaintekijät virtuaalisessa työssä

Tämä väitöskirjatutkimus tarkastelee keskeisiä elementtejä, jotka antavat johtajille mahdollisuuksia edistää luovuutta virtuaalisissa työympäristöissä. Tutkimus tuottaa kontribuutiota tieteelliseen keskusteluun lisäämällä ymmärrystä johtamisen ja luovuuden välisistä yhteyksistä virtuaalisessa työssä. Artikkeliväitöskirja koostuu neljästä osajulkaisusta (tutkimukset 1-4). Väitöskirja käsittää käsitteellisen ja empiirisen osan, joista kumpaankin kuuluu kaksi tutkimusta. Tutkimuksessa on sovellettu pääasiassa laadullisen tutkimuksen lähestymistapaa. Tutkimuksessa on lisäksi yhdistetty liiketoimintaan ja kasvatustieteelliseen tutkimukseen liittyviä teoreettisia näkökulmia tutkimusaiheen ymmärryksen sekä tulosten laadun ja luotettavuuden lisäämiseksi. Tutkimuskirjallisuuden pohjalta toteutettu tutkimus 1 on kuvaileva, tulkitseva käsiteanalyysi, joka selkeytti väitöstutkimuksen keskeisiä käsitteitä—virtuaalista työtä, luovuutta ja johtajuutta—ja määritti niiden välisiä yhteyksiä. Tutkimus 1 tuotti keskeisistä käsitteistä koostuvan käsitekartan ja määritteli luovuutta edistävän johtamisen virtuaalisessa työssä. Sen tulokset osoittavat, että virtuaalisessa työssä tehokkaasti luovuutta edistävät johtajat ymmärtävät virtuaalisuuden monitahoisen, moniulotteisen ja monitasoisen olemuksen sekä virtuaalisen ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen roolit organisaatioiden sisäisessä ja ulkoisessa yhteistyössä. Tämäntyyppinen johtajuus ammentaa tietämystä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä luovuutta tukevista johtajuuden lähestymistavoista, ymmärtää ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkityksen virtuaalisessa työssä ja tiedostaa keinoja vuorovaikutuksen hyödyntämiseen. Tutkimus 2 paneutui väitöstutkimuksen filosofisiin perusteisiin ja tarkasteli, miten heterarkia ontologisena sitoumuksena soveltuu luovuutta edistävän johtamiseen virtuaalisessa työssä. Tulosten mukaan heterarkinen ontologinen sitoumus sopii luovuuteen liittyvän virtuaaliseen työhön. Heterarkia voi auttaa johtajia ymmärtämään paremmin ja kokonaisvaltaisesti oman roolinsa virtuaalisessa verkottuneessa työssä, kehittämään kannustavan orkestroinnin kykyjään, tukemaan työntekijöiden luovuutta sekä kehittämään toimivaa organisaatiokulttuuria. Kolme keskeistä luovuutta edistävää johtamisen haastetta—virtuaalisuuden ymmärtäminen verkottuneena kontekstina, virtuaalisen ajattelutavan kehittäminen ja kehittymistä korostavan merkityksellisen työn johtaminen—sekä kaksi heterarkiaan liittyvää johtamisen ominaisuutta—hajautettu valta työn orkestroinnissa ja toisiaan tukeva keskinäinen vuorovaikutus ovat tulosten mukaan hyvin vahvasti yhteydessä toisiinsa. Tutkimus 3 tarkasteli startup-yrityksessä (a) avainhenkilöiden kokemuksia virtuaalisen työn johtamisen haasteista, jotka liittyivät luovuutta edistävään johtamiseen ja yhteistyöhön sekä näihin kokemuksiin liittyneitä merkityksiä ja (b) tarpeellisia keinoja, joilla haastateltavien mielestä näihin haasteisiin vastataan. Tämä tapaustutkimus kohdistui yhteen kansainvälisellä kestävän kehityksen teknologia-alalla toimivaan alkuvaiheen startup-yritykseen. Tulosten perusteella startup-yrityksessä kollektiivista luovuutta tukeva, jämäkkä ja valmentava johtaminen luo mahdollisuuksia edistää luovuutta sekä parantaa liiketoiminnan ennakointia ja päätöksentekoa kohti yhä parempaa asiakasuskollisuutta. Tutkimuksessa 4 kehitettiin monitapaustutkimuksessa kerättyyn empiiriseen aineistoon pohjautuva kuvaileva typologia, joka kuvasi johtamisen toteutumista virtuaalisessa työssä neljässä eri tyyppisessä yrityksessä. Tutkimus 4 tukee nykysuuntauksen mukaista, yhteisöllisyyttä korostavaa liiketoiminnan johtamiskäsitystä (tyyppi B) erityisesti nykyisissä globaalisti toimivissa verkostoissa ja edistyneissä teknologisissa toimintaympäristöissä. Yhteisöllisyyttä korostava johtajuus sisäistää virtuaalisen ajattelutavan. Tällaisen johtajuuden tyypillisiä piirteitä ovat yhteiset arvot, merkityksellinen työ, kollektiivinen älykkyys, asioiden tietoinen pohdinta, läpinäkyvyys, valmentava, esimerkkiä näyttävä ja mahdollisuuksia tarjoava johtaminen, tehokas monikanavainen vuorovaikutus sekä jämäkkyys. Tutkimustulosten pohjalta tutkijana väitän valmentavan, hajautetun johtamiskulttuurin auttavan johtajia edistämään virtuaalista työtä tekevien ihmisten luovuutta. Tällaisessa johtamiskulttuurissa ihmisiä valmennetaan edistymään, heidän ammatillista kasvuaan tuetaan, johdetaan hajautetusti esimerkkiä antaen sekä rohkaistaan yhteisölliseen luovuuteen. Valmentavaan ja hajautettuun johtamiseen vaikuttavat keskeiset tekijät virtuaalisessa työssä ovat: (a) virtuaalisen ajattelutavan sisäistäminen tukemaan monimuotoista tiedolla johtamista, (b) kollektiivisen älykkyyden arvostaminen kriittisten pohdintojen ja kokeilujen kasvualustana, ja (c) sosiaalisia siteitä vahvistavien taitojen, työkalujen ja tilojen kehittäminen oppimista ja kasvua varten. Virtuaalisen ajattelutavan sisäistänyt johtaja käsittää virtuaalisuuden verkottuneena toimintaympäristönä. Hän ymmärtää johtamisen ja kontekstin välisen kytköksen sekä tiedostaa, että teknologian soveltaminen sekä luovuutta, yhteistyötä ja tuottavuutta multimedian hyödyntämisessä korostava näkemys on välttämätöntä yhdistää toisiinsa. Kollektiivisen älykkyyden arvostaminen kiinnittyy jaettuun valtaan ja vastuuseen sekä kiinnittää huomiota tiedolla johtamiseen, taitavaan rekrytointiin ja perehdytykseen, kriittiseen pohdintaan ja kokeilemiseen sekä keskittyy ihmisiin ja ihmisten keskinäisen mikrovuorovaikutuksen ilmapiiriin. Johtajat, jotka pitävät huolta työntekijöistään, viestivät heidän kanssaan aktiivisesti ja monikanavaisesti ja tulevat näkyviksi työntekijöilleen ja yhteistyökumppaneilleen, ovat kyvykkäämpiä kehittämään sosiaalisia siteitä ja siten edistämään luovuutta virtuaalisessa työssä. Tämä väitöstutkimus vahvistaa käsitystä teoreettisen pluralismin hyödyistä kehitettäessä tulevaisuudessa johtamisen teoriaa, joka edistää luovuutta virtuaalisessa työssä. Tutkimustulosten perusteella johtajat, jotka kannattavat humanistisia arvoja pitämällä huolta ihmisistä ja tarjoamalla heille uusia mahdollisuuksia, edistävät työnteon merkityksellisyyttä ja ammatillista kasvua, ja jotka vaalivat kollektiivista luovuutta, voivat edistää yhteistä hyvää koko yhteiskunnassa.In this dissertation, I explore the key elements that enable leaders to foster creativity in a virtual work environment; I thus contribute to the scientific discussion that increases our understanding of the links between leadership and creativity in virtual work. The research topic was investigated in four separate studies (1–4). The dissertation features a conceptual part and an empirical part, each of which consists of two studies. I used a qualitative research approach as the primary research methodology and combined several methods and the theoretical perspectives of both business-oriented and pedagogical research to understand the research topic more deeply and achieve more productive and reliable results. In Study 1, I executed a descriptive, interpretative concept analysis that clarified the fundamental concepts of the research—virtual work, creativity, and leadership—and determined how they are connected to one another in the research literature. Study 1 provides a map of the central concepts and defines leadership that fosters creativity in virtual work. The results show that leaders who efficiently foster creativity in virtual work understand the complex, multidimensional, and multilevel essence of virtuality at work and the role of both virtual and face-to-face interaction in mutual collaboration in organizations and networks. This kind of leadership utilizes both leadership approaches to support inspiring interaction and collective creativity at work and understands the significance of interpersonal interaction in the virtual work context and ways to exploit it. In Study 2, I applied myself to the philosophical underpinning of the study and explored the applicability of heterarchy as an ontological commitment to leadership for encouraging creativity in virtual work. The results show that a heterarchical ontological commitment is appropriate to leadership regarding creativity in virtual work. Heterarchy can help leaders comprehensively understand their roles in virtual networked work, develop supportive orchestration abilities, nurture co-workers’ creativity, and develop the most appropriate organizational culture possible. The results of Study 2 indicate that the three focal leadership challenges around creativity—understanding virtuality as a networked context, developing a virtual leadership mindset, and leading meaningful work for progress—and the two heterarchical leadership attributes of distributed authority to orchestrate work and supportive interdependent interaction are very strongly linked to one another. In Study 3, I investigated (a) the experiences of the key people in a case start-up regarding the learning challenges in leadership and collaboration toward creativity in virtual work and the meanings attributed to those experiences and (b) the measures they see as necessary to meet those challenges. The study was a single in-depth case study in the early development phase of a start-up operating in a global sustainable engineering sector. Study 3 reveals that co-creative and assertive coaching leadership in a start-up advance the stimulation of creativity and improve business forecasting and decision making that can contribute to superior credibility among customers. In Study 4, I developed a descriptive typology based on empirical data from a multiple-case study to identify and describe how leadership occurs in virtual work in various types of companies. Study 4 supports the conception of the present trend in leadership toward type B (the “collective mind”), especially in today’s realities of globally operating networks and more technologically advanced contexts. The collective mind operates via a virtual mindset. Its characteristics include shared values, meaningful work, collective intelligence, conscious reflection, transparency, coaching, empowering leadership by example, effective multichannel interaction, and assertiveness. Based on the research findings, I argue for a coaching and distributed leadership culture to help leaders inspire creativity in a virtual workforce. This culture means coaching people to flourish, supporting their professional growth, adopting distributed leadership by example, and encouraging collective creation. The main factors contributing to coaching and distributed leadership in virtual work are (a) adopting a virtual leadership mindset to support diverse knowledge management, (b) respecting collective intelligence to provide a seedbed for critical reflection and testing, and (c) developing social bonding skills, tools, and spaces to offer opportunities for learning and growth. A leader with a virtual mindset understands virtuality as a networked context realizes that leadership and the work setting are linked and that it is necessary to integrate the use of technology with the mindset for creativity, collaboration, and multimedia productivity. Respect for collective intelligence incorporates shared power and shared responsibility, paying attention to knowledge management, skillful recruitment and orientation, critical reflection and testing, focusing on people, and a climate of microinteraction. Moreover, leaders who care for their people and communicate with them actively and transparently through multiple channels while being visible in their cooperation with both employees and partners can better develop social bonds within the virtual work context and thus enhance creativity. This dissertation strengthens the benefits from integral theoretical pluralism in the future development of leadership theory toward creativity in virtual work. The findings indicate that leaders who advocate humanistic values and so care for and empower people support their meaningfulness at work and professional growth and that leaders who foster collective creativity can contribute to the common good of society

Luovuutta edistävän johtamisen avaintekijät virtuaalisessa työssä

Tämä väitöskirjatutkimus tarkastelee keskeisiä elementtejä, jotka antavat johtajille mahdollisuuksia edistää luovuutta virtuaalisissa työympäristöissä. Tutkimus tuottaa kontribuutiota tieteelliseen keskusteluun lisäämällä ymmärrystä johtamisen ja luovuuden välisistä yhteyksistä virtuaalisessa työssä. Artikkeliväitöskirja koostuu neljästä osajulkaisusta (tutkimukset 1-4). Väitöskirja käsittää käsitteellisen ja empiirisen osan, joista kumpaankin kuuluu kaksi tutkimusta. Tutkimuksessa on sovellettu pääasiassa laadullisen tutkimuksen lähestymistapaa. Tutkimuksessa on lisäksi yhdistetty liiketoimintaan ja kasvatustieteelliseen tutkimukseen liittyviä teoreettisia näkökulmia tutkimusaiheen ymmärryksen sekä tulosten laadun ja luotettavuuden lisäämiseksi. Tutkimuskirjallisuuden pohjalta toteutettu tutkimus 1 on kuvaileva, tulkitseva käsiteanalyysi, joka selkeytti väitöstutkimuksen keskeisiä käsitteitä—virtuaalista työtä, luovuutta ja johtajuutta—ja määritti niiden välisiä yhteyksiä. Tutkimus 1 tuotti keskeisistä käsitteistä koostuvan käsitekartan ja määritteli luovuutta edistävän johtamisen virtuaalisessa työssä. Sen tulokset osoittavat, että virtuaalisessa työssä tehokkaasti luovuutta edistävät johtajat ymmärtävät virtuaalisuuden monitahoisen, moniulotteisen ja monitasoisen olemuksen sekä virtuaalisen ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen roolit organisaatioiden sisäisessä ja ulkoisessa yhteistyössä. Tämäntyyppinen johtajuus ammentaa tietämystä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä luovuutta tukevista johtajuuden lähestymistavoista, ymmärtää ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkityksen virtuaalisessa työssä ja tiedostaa keinoja vuorovaikutuksen hyödyntämiseen. Tutkimus 2 paneutui väitöstutkimuksen filosofisiin perusteisiin ja tarkasteli, miten heterarkia ontologisena sitoumuksena soveltuu luovuutta edistävän johtamiseen virtuaalisessa työssä. Tulosten mukaan heterarkinen ontologinen sitoumus sopii luovuuteen liittyvän virtuaaliseen työhön. Heterarkia voi auttaa johtajia ymmärtämään paremmin ja kokonaisvaltaisesti oman roolinsa virtuaalisessa verkottuneessa työssä, kehittämään kannustavan orkestroinnin kykyjään, tukemaan työntekijöiden luovuutta sekä kehittämään toimivaa organisaatiokulttuuria. Kolme keskeistä luovuutta edistävää johtamisen haastetta—virtuaalisuuden ymmärtäminen verkottuneena kontekstina, virtuaalisen ajattelutavan kehittäminen ja kehittymistä korostavan merkityksellisen työn johtaminen—sekä kaksi heterarkiaan liittyvää johtamisen ominaisuutta—hajautettu valta työn orkestroinnissa ja toisiaan tukeva keskinäinen vuorovaikutus ovat tulosten mukaan hyvin vahvasti yhteydessä toisiinsa. Tutkimus 3 tarkasteli startup-yrityksessä (a) avainhenkilöiden kokemuksia virtuaalisen työn johtamisen haasteista, jotka liittyivät luovuutta edistävään johtamiseen ja yhteistyöhön sekä näihin kokemuksiin liittyneitä merkityksiä ja (b) tarpeellisia keinoja, joilla haastateltavien mielestä näihin haasteisiin vastataan. Tämä tapaustutkimus kohdistui yhteen kansainvälisellä kestävän kehityksen teknologia-alalla toimivaan alkuvaiheen startup-yritykseen. Tulosten perusteella startup-yrityksessä kollektiivista luovuutta tukeva, jämäkkä ja valmentava johtaminen luo mahdollisuuksia edistää luovuutta sekä parantaa liiketoiminnan ennakointia ja päätöksentekoa kohti yhä parempaa asiakasuskollisuutta. Tutkimuksessa 4 kehitettiin monitapaustutkimuksessa kerättyyn empiiriseen aineistoon pohjautuva kuvaileva typologia, joka kuvasi johtamisen toteutumista virtuaalisessa työssä neljässä eri tyyppisessä yrityksessä. Tutkimus 4 tukee nykysuuntauksen mukaista, yhteisöllisyyttä korostavaa liiketoiminnan johtamiskäsitystä (tyyppi B) erityisesti nykyisissä globaalisti toimivissa verkostoissa ja edistyneissä teknologisissa toimintaympäristöissä. Yhteisöllisyyttä korostava johtajuus sisäistää virtuaalisen ajattelutavan. Tällaisen johtajuuden tyypillisiä piirteitä ovat yhteiset arvot, merkityksellinen työ, kollektiivinen älykkyys, asioiden tietoinen pohdinta, läpinäkyvyys, valmentava, esimerkkiä näyttävä ja mahdollisuuksia tarjoava johtaminen, tehokas monikanavainen vuorovaikutus sekä jämäkkyys. Tutkimustulosten pohjalta tutkijana väitän valmentavan, hajautetun johtamiskulttuurin auttavan johtajia edistämään virtuaalista työtä tekevien ihmisten luovuutta. Tällaisessa johtamiskulttuurissa ihmisiä valmennetaan edistymään, heidän ammatillista kasvuaan tuetaan, johdetaan hajautetusti esimerkkiä antaen sekä rohkaistaan yhteisölliseen luovuuteen. Valmentavaan ja hajautettuun johtamiseen vaikuttavat keskeiset tekijät virtuaalisessa työssä ovat: (a) virtuaalisen ajattelutavan sisäistäminen tukemaan monimuotoista tiedolla johtamista, (b) kollektiivisen älykkyyden arvostaminen kriittisten pohdintojen ja kokeilujen kasvualustana, ja (c) sosiaalisia siteitä vahvistavien taitojen, työkalujen ja tilojen kehittäminen oppimista ja kasvua varten. Virtuaalisen ajattelutavan sisäistänyt johtaja käsittää virtuaalisuuden verkottuneena toimintaympäristönä. Hän ymmärtää johtamisen ja kontekstin välisen kytköksen sekä tiedostaa, että teknologian soveltaminen sekä luovuutta, yhteistyötä ja tuottavuutta multimedian hyödyntämisessä korostava näkemys on välttämätöntä yhdistää toisiinsa. Kollektiivisen älykkyyden arvostaminen kiinnittyy jaettuun valtaan ja vastuuseen sekä kiinnittää huomiota tiedolla johtamiseen, taitavaan rekrytointiin ja perehdytykseen, kriittiseen pohdintaan ja kokeilemiseen sekä keskittyy ihmisiin ja ihmisten keskinäisen mikrovuorovaikutuksen ilmapiiriin. Johtajat, jotka pitävät huolta työntekijöistään, viestivät heidän kanssaan aktiivisesti ja monikanavaisesti ja tulevat näkyviksi työntekijöilleen ja yhteistyökumppaneilleen, ovat kyvykkäämpiä kehittämään sosiaalisia siteitä ja siten edistämään luovuutta virtuaalisessa työssä. Tämä väitöstutkimus vahvistaa käsitystä teoreettisen pluralismin hyödyistä kehitettäessä tulevaisuudessa johtamisen teoriaa, joka edistää luovuutta virtuaalisessa työssä. Tutkimustulosten perusteella johtajat, jotka kannattavat humanistisia arvoja pitämällä huolta ihmisistä ja tarjoamalla heille uusia mahdollisuuksia, edistävät työnteon merkityksellisyyttä ja ammatillista kasvua, ja jotka vaalivat kollektiivista luovuutta, voivat edistää yhteistä hyvää koko yhteiskunnassa.In this dissertation, I explore the key elements that enable leaders to foster creativity in a virtual work environment; I thus contribute to the scientific discussion that increases our understanding of the links between leadership and creativity in virtual work. The research topic was investigated in four separate studies (1–4). The dissertation features a conceptual part and an empirical part, each of which consists of two studies. I used a qualitative research approach as the primary research methodology and combined several methods and the theoretical perspectives of both business-oriented and pedagogical research to understand the research topic more deeply and achieve more productive and reliable results. In Study 1, I executed a descriptive, interpretative concept analysis that clarified the fundamental concepts of the research—virtual work, creativity, and leadership—and determined how they are connected to one another in the research literature. Study 1 provides a map of the central concepts and defines leadership that fosters creativity in virtual work. The results show that leaders who efficiently foster creativity in virtual work understand the complex, multidimensional, and multilevel essence of virtuality at work and the role of both virtual and face-to-face interaction in mutual collaboration in organizations and networks. This kind of leadership utilizes both leadership approaches to support inspiring interaction and collective creativity at work and understands the significance of interpersonal interaction in the virtual work context and ways to exploit it. In Study 2, I applied myself to the philosophical underpinning of the study and explored the applicability of heterarchy as an ontological commitment to leadership for encouraging creativity in virtual work. The results show that a heterarchical ontological commitment is appropriate to leadership regarding creativity in virtual work. Heterarchy can help leaders comprehensively understand their roles in virtual networked work, develop supportive orchestration abilities, nurture co-workers’ creativity, and develop the most appropriate organizational culture possible. The results of Study 2 indicate that the three focal leadership challenges around creativity—understanding virtuality as a networked context, developing a virtual leadership mindset, and leading meaningful work for progress—and the two heterarchical leadership attributes of distributed authority to orchestrate work and supportive interdependent interaction are very strongly linked to one another. In Study 3, I investigated (a) the experiences of the key people in a case start-up regarding the learning challenges in leadership and collaboration toward creativity in virtual work and the meanings attributed to those experiences and (b) the measures they see as necessary to meet those challenges. The study was a single in-depth case study in the early development phase of a start-up operating in a global sustainable engineering sector. Study 3 reveals that co-creative and assertive coaching leadership in a start-up advance the stimulation of creativity and improve business forecasting and decision making that can contribute to superior credibility among customers. In Study 4, I developed a descriptive typology based on empirical data from a multiple-case study to identify and describe how leadership occurs in virtual work in various types of companies. Study 4 supports the conception of the present trend in leadership toward type B (the “collective mind”), especially in today’s realities of globally operating networks and more technologically advanced contexts. The collective mind operates via a virtual mindset. Its characteristics include shared values, meaningful work, collective intelligence, conscious reflection, transparency, coaching, empowering leadership by example, effective multichannel interaction, and assertiveness. Based on the research findings, I argue for a coaching and distributed leadership culture to help leaders inspire creativity in a virtual workforce. This culture means coaching people to flourish, supporting their professional growth, adopting distributed leadership by example, and encouraging collective creation. The main factors contributing to coaching and distributed leadership in virtual work are (a) adopting a virtual leadership mindset to support diverse knowledge management, (b) respecting collective intelligence to provide a seedbed for critical reflection and testing, and (c) developing social bonding skills, tools, and spaces to offer opportunities for learning and growth. A leader with a virtual mindset understands virtuality as a networked context realizes that leadership and the work setting are linked and that it is necessary to integrate the use of technology with the mindset for creativity, collaboration, and multimedia productivity. Respect for collective intelligence incorporates shared power and shared responsibility, paying attention to knowledge management, skillful recruitment and orientation, critical reflection and testing, focusing on people, and a climate of microinteraction. Moreover, leaders who care for their people and communicate with them actively and transparently through multiple channels while being visible in their cooperation with both employees and partners can better develop social bonds within the virtual work context and thus enhance creativity. This dissertation strengthens the benefits from integral theoretical pluralism in the future development of leadership theory toward creativity in virtual work. The findings indicate that leaders who advocate humanistic values and so care for and empower people support their meaningfulness at work and professional growth and that leaders who foster collective creativity can contribute to the common good of society