Depressio ja osteoporoosi – kirjallisuuskatsaus

Useissa tutkimuksissa on havaittu yhteys depression ja heikentyneen luuntiheyden välillä. Lisäksi depressiolääkkeiden, erityisesti SSRI-lääkkeiden, on raportoitu vaikuttavan luukudokseen, mutta tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli koota yhteen tietoa tutkimuksista, jotka käsittelevät depressiota ja osteoporoosia. Katsaukseen löytyi yhteensä 16 tutkimusartikkelia julkaisuvuosilta 2007–2020. Katsausartikkeleissa tarkasteltiin depression tai depressio-oireiden vaikutusta luuntiheyteen ja luun aineenvaihdunnan merkkiaineisiin. Lisäksi osa katsausartikkeleista tarkasteli SSRI-lääkkeiden ja trisyklisten depressiolääkkeiden vaikutuksia luukudokseen. Useissa tutkimuksissa depressio tai depressio-oireet olivat yhteydessä pienentyneeseen luuntiheyteen tai muutoksiin luukudoksen aineenvaihdunnan merkkiaineissa. Luuntiheysmittauksia koskevissa meta-analyyseissä efektikoot vaihtelivat tutkimuksesta ja luuntiheyden mittauskohdasta riippuen (d=-0,12...-0,41). Meta-analyyseissä yhteys depression ja pienentyneen luuntiheyden välillä näytti korostuvan niissä tutkimuksissa, joissa depression arviointi perustui standardoituihin kriteereihin itsearviointikyselyiden sijaan. Laajassa meta-analyysissä lannerangan luuntiheys oli depressiota sairastavilla 4,7 % pienempi verrattuna terveisiin henkilöihin, kun depressiodiagnoosi perustui DSM-kriteereihin ja 2,3 % pienempi, kun depressio-oireita oli arvioitu itsearviointikyselyillä. Kuusi tähän katsaukseen löytynyttä artikkelia tarkasteli depressiolääkkeiden vaikutuksia luukudokseen. Osassa tutkimuksista havaittiin SSRI-lääkkeiden käyttäjillä pienentynyt luuntiheys tai muutoksia aineenvaihdunnan merkkiaineissa verrattuna lääkkeitä käyttämättömiin henkilöihin. Katsausartikkeleiden perusteella vaikuttaa mahdolliselta, että depressiopotilaat saattavat olla suuremmassa riskissä osteoporoosin kehittymiselle. Aiheesta tarvittaisiin lisää laadukasta tutkimusta, jossa depressio-oireita on arvioitu huolellisesti ja luukudokseen vaikuttavia tekijöitä (kuten ikä, paino, tupakointi, fyysinen aktiivisuus, ravitsemus, sairaudet ja lääkitykset) on otettu kattavasti huomioon. Osteoporoosi on sairautena ”hiljainen” ja usein ensimmäinen merkki siitä on luunmurtuma. Osteoporoosin ehkäisyssä elintavoilla on keskeinen merkitys. Depressiopotilaita kohtaavan lääkärin olisi hyvä pitää mielessä, että useissa tutkimuksissa on saatu viitteitä luukudoksen muutoksista depressiota sairastavilla. Luiden terveyttä tukeviin elintapoihin olisikin depressiopotilaiden kohdalla syytä kiinnittää erityistä huomiota

Trajectory-based source area analysis of atmospheric fine particles, SO2, NOx and O3 for the SMEAR II station in Finland in 1996–2008

Non peer reviewe

Monoterpene pollution episodes in a forest environment : indication of anthropogenic origin and association with aerosol particles

We used a monoterpene volume mixing ratio dataset measured from 12 June 2006 to 24 September 2007 and from 1 June 2008 to 3 March 2009 at the SMEAR II station to quantify the magnitude of anthropogenic monoterpene emissions aside from biogenic origins, to examine the anthropogenic sources, and to look at other associated pollutants. We discuss the relations between increased monoterpene mixing ratios and particle concentrations. We also characterize chemical properties of aerosol particles during two monoterpene pollution episodes in case studies. Out of 580 days analyzed, anthropogenic monoterpene pollution episodes were found on 341 (58.8%) days. The average monoterpene mixing ratio increased from 0.19 to 0.26 ppbv due to the presence of anthropogenic monoterpenes, which is equal to an increase of 36.8%. The observed anthropogenic monoterpenes were mostly from the Korkeakoski sawmill. Other gas pollutants might occasionally be emitted during the episodes, but did not show clear association with anthropogenic monoterpenes. Aerosol particle concentrations substantially increased during episodes, and monoterpene mixing ratios showed strong connections with Aitken mode particles both in number and volume concentrations. Particles associated with monoterpene episodes reached a CCN (cloud concentration nucleus) size. The chemical characterizations of aerosol particles in case studies show that the increase in aerosol particle mass was mainly from secondary organic aerosol

Tiedettä politiikan tueksi, mutta miten?:lähtökohtia Suomen ilmastopaneelin roolille tieteen ja politiikan välisessä vuorovaikutuksessa

Tieteen ja politikan kohtauspinta tiedeviestinnän näkökulmasta muodostaa tutkielman kattoteeman. Tutkimuskohteena on Suomen ilmastopaneeli sekä erityisesti lähtökohdat sen roolille tieteen ja politiikan välisessä vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on tunnistaa tutkijoista koostuvan ilmastopaneelin sekä ilmastopolitiikan toimijoiden välisen vuorovaikutuksen nykytilanne ja ominaispiirteet, onnistumisen edellytykset sekä kipupisteet. Tutkimus ajoittuu paneelin ensimmäiselle toimikaudelle: työn valottamia näkökulmia ja tuloksia voidaan hyödyntää sen toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Tutkimusaineisto on kerätty kahdessa vaiheessa. Suomen ilmastopaneelin sisäisiä näkemyksiä ja toimintatapoja kartoitettiin paneelin jäsenten ryhmähaastattelulla. Vuorovaikutuksen toista osapuolta, eli ilmastopolitiikan toimijoita kuvaava aineisto kerättiin kyselytutkimuksella. Sen kohdejoukko rajautui ilmastopoliittista valmistelutyötä tekeviin ministeriöiden virkamiehiin ja erityisavustajiin. Tutkimuksessa valitut näkökulmat ja kysymykset pohjautuvat erityisesti (tiede)viestinnän ja ilmastopolitiikan tutkimuskirjallisuuteen. Tulokset johdettiin aineistoista sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Tulosten mukaan Suomen ilmastopaneelin omakuva on selkeä perustavoitteen osalta: tieteellisestä materiaalista kootaan monitieteisen prosessin tuloksena selvityksiä päättäjien käyttöön. Asialähtöisyys korostuu paneelin työssä, ja monitieteinen asiantuntijayhteistyö on koettu toimivaksi. Tahto tiedon yleistajuistamisen suuntaan on olemassa, mutta paneelin sisältä siihen ei nähdä löytyvän valmiuksia. Ilmastopoliittista valmistelutyötä tekevät virkamiehet mieltävät Suomen ilmastopaneelin ja sen käsittelemät teemat hyödyllisiksi. Toistaiseksi sektoritutkimus on ollut heidän keskeisimpiä tietolähteitään, mutta jos Suomen ilmastopaneeli onnistuu kehittämään viestintäänsä, on sillä tämän tutkimuksen tulosten perusteella potentiaalia nousta merkittäväksi virkamiesten hyödyntämäksi tietolähteeksi. Monipuolisuudessa, tiedon tulkittavuudessa ja vuorovaikutushalukkuudessa Suomen ilmastopaneeli arvioidaan korkeammalle kuin tutkijat yleensä, mikä on teorian perusteella odotettu tulos ja linjassa paneelin asettamisen yhteydessä määriteltyjen tavoitteiden kanssa. Tulokset osoittavat, että hajontaa esiintyy sekä paneelin sisäisissä käsityksissä että vuorovaikutuksen toisen osapuolen odotuksissa koskien paneelin roolia ja viestinnän tyyliä. Paneeli pyrkii olemaan liikkuva ja mukautuva tehtävänannosta riippuen, mutta selkeämmän imagon luominen ja johdonmukaisuus kannanottojen tyylissä erityisesti informatiivisuuden / toimenpiteisiin suostuttelevuuden osalta voisi edesauttaa viestin vaikuttavuutta. Tarve aktiivisemmalle tiedottamiselle, näkyvyyden lisäämiselle, roolin selkeyttämiselle sekä viestinnän määrälliselle ja laadulliselle kehittämiselle on ilmeinen

People and air:a systems thinking approach to observed and potential changes in human behaviour, emissions and urban atmospheric composition

Abstract Climate change and urban air pollution are wicked problems involving a link between human behaviour and the atmosphere. In urban systems, cities, polluting behaviours emerge as a result of interactions between people and their environment. Pollutants such as atmospheric particles are emitted into the air, where various processes govern their evolution, with implications to human health and the climate. The ability to investigate, understand and manage the coupled system of people and air requires acknowledging the complexity of the interplay in volving human behaviour, emissions, meteorology, and various atmospheric processes. This thesis aims to address the complexity of those interactions. The general objective is to explore the interface of people and air with a systems thinking approach. The research seeks to improve the ability to analyse urban air, when there has been a shift in anthropogenic emissions, and to predict the outcomes, if human behaviour were to change. Ways to change human behaviour with respect to urban mobility were investigated, with focus on the evaluations of the effectiveness and atmospheric impacts of the reviewed incentives and sanctions. The constituents of high quality evaluations were identified and elaborated. The air pollution impacts of an observed shift in emissions after the outbreak of the COVID-19 pandemic were investigated as a case study, which involved applying a Self-Organizing Map method. A multidisciplinary combination of an atmospheric box model and a social system model was applied to study the coupled system of people and air through scenarios. The results indicate that reduced multipollutant emissions imply changes in ambient pollutant concentrations, but the change is likely non-linear, especially for particles. A small decrease in emissions may even produce an increase in particle mass concentration, while particle number concentration decreases, as a result of different processes affecting the formation and evolution of atmospheric particles. Behaviour change that produces emission reductions may be induced via various pathways, including incentives and sanctions. Given time, a small increase in the opportunities to make sustainable choices may lead to significant reductions in emissions and ambient particle concentrations. As a conclusion, the evolution of both human behaviour and air pollution includes non-linearities that are necessary to address in the investigation of observed and potential changes. Systems thinking as a guiding heuristic and the use of quantitative models enable capturing the complexity in the causal link between people and air. Holistic and multidisciplinary research, as demonstrated in this thesis, enables understanding the effectiveness of changing human behaviour for managing the wicked problems of climate change and urban air pollution.Tiivistelmä Ilmastonmuutos ja kaupunkiympäristön ilmansaasteet ovat viheliäisiä ongelmia, joiden taustalla on linkki ihmisten toiminnan ja ilmakehän välillä. Kaupungeissa saastuttavat toiminnat kehkeytyvät ihmisten ja heidän toiminta ympäristönsä välisen vuorovaikutuksen seurauksena. Pienhiukkasten ja muiden ilmansaasteiden päästöt päätyvät ilmaan, jossa erilaiset prosessit vaikuttavat niiden pitoisuuksien kehittymiseen. Ilmansaasteilla on haitallisia terveysvaikutuksia ihmisille, minkä lisäksi ne vaikuttavat ilmastojärjestelmään. Kyky tutkia ja hallita ihmisten ja ilman yhteen kytkeytynyttä järjestelmää vaatii, että monimutkaiset vuorovaikutusmekanismit ihmisten toiminnan, päästöjen, meteorologian ja ilmakehän prosessien välillä otetaan huomioon. Tämä väitöskirja vastaa pyrkimykseen ymmärtää kyseisiä monimutkaisia vuorovaikutusmekanismeja. Tavoitteena on tarkastella ihmisten ja ilman rajapintaa systeemiajattelun avulla. Tutkimus pyrkii parantamaan mahdollisuuksia analysoida kaupunki-ilmaa sen jälkeen, kun ihmisten toiminnassa on tapahtunut muutos, ja ennustaa mahdollisia muutoksia, jos ihmisten toiminta muuttuisi. Tapoja vaikuttaa ihmisten liikennevälinevalintoihin tutkittiin keskittyen kannustinten ja rajoitusten tehokkuuteen sekä todennettuihin vaikutuksiin hiilidioksidipäästöissä ja ilmanhiukkaspitoisuuksissa. Laadukkaan vaikutusten arvioinnin vaatimukset tunnistettiin. Tapaustutkimuksena tarkasteltiin COVID-19 pandemian alkuun liittyvää muutosta ihmistoiminnan päästöissä ja sen vaikutuksia ilmanlaatuun, joita tutkittiin itseorganisoituvan kartan avulla. Monitieteistämallinnuskokonaisuutta sovellettiin ihmistoimintaan ja ilmanhiukkasiin liittyvässä skenaariotutkimuksessa. Tulokset osoittavat, että päästöjen muutokset näkyvät ilmansaasteiden pitoisuuksissa, mutta epälineaarisella tavalla. Pieni vähennys päästöissä voi vähentää merkittävästi hiukkasten lukumääräpitoisuutta, mutta lisätä hiukkasten massapitoisuutta erilaisten ilmakehän prosessien seurauksena. Päästövähennyksiin johtava käyttäytymisenmuutos on saavutettavissa erilaisin keinoin. Pienikin parannus ihmisten mahdollisuuksissa tehdä ekologisesti kestäviä valintoja voi johtaa merkittävään vähenemään päästöissä ja ilman hiukkaspitoisuuksissa. Johtopäätöksenä todetaan, että ihmisten toiminnan, päästöjen ja ilmansaasteiden kehitys sisältävät monia epälineaarisuuksia, jotka on huomioitava tutkittaessa tapahtuneita ja potentiaalisia muutoksia. Systeemiajattelu ja numeeristen mallien hyödyntäminen mahdollistavat ihmisten ja ilman välisten syy-yhteyksien monimutkaisuuden tutkimisen. Kokonaisvaltainen ja monitieteinentutkimus, kuten tässä väitöskirjassa on esitelty, auttaa ymmärtämään ihmisten toiminnan muuttumisen roolia ilmastonmuutoksen ja ilmansaastumisen kaltaisten viheliäisten ongelmien ratkaisussa

Lapsen tunteiden tukeminen siirtymävaiheessa : apukeinoja päivähoidon aloitukseen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piirin kanssa opas, jonka välityksellä vanhemmat voivat saada tukea työhön paluun ja lapsen päivähoitoon siirtymisen yhteydessä. Oppaan avulla tuodaan konkreettisesti esille sitä, miten vanhemman työhön paluu lapsiin voi todellisuudessa vaikuttaa. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka lopputuotoksena syntyi Kohti päivähoitoa – Perheen tuki ja tunteet muutoksessa -opas. Oppaan teoriatieto koostettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton tuottamasta aineistosta sekä aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Tuotimme yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piirin kanssa sekä oppaan sisällön että taitoksen. Valmis opas on ladattavissa ja käytettävissä vapaasti Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piirin internetsivuilta. Opas vastasi sisällöltään kohderyhmän sekä toimeksiantajan toiveita ja muodosti selkeän kokonaisuuden

Managing urban traffic emissions with focus on people and atmospheric impacts

Abstract With a growing majority of the world’s population residing in cities, it is vital to advance a shift to low-emission urban mobility in order to mitigate climate change. Despite the fundamental role played by infrastructure, daily decisions and routines of individuals ultimately generate traffic. When people choose a conventionally fueled private car, it causes externalities detrimental for both individuals and the urban system as a whole: congestion, noise, greenhouse gas emissions, air pollution. Empirical studies show that the awareness of and exposure to those do not provide enough motivation for people to shift to more sustainable travel modes. Convenience overpowers environmental values. To break the habits and manage emissions, authorities must deploy incentives or sanctions — structural, regulative, economic, persuasive — that can increase the comparative advantage of low-carbon traffic modes. The potential of different initiatives to reduce traffic emissions is invaluable information for decision makers. Our contribution investigates the variety of possible ways to advance the desired shift, and highlights the importance, challenges, and key factors of high quality impact evaluations. A functional approach to test and evaluate traffic initiatives is multidisciplinary, with ways to quantify people’s behavior and preferences, traffic emerging from them, and the resulting atmospheric emissions. By shedding light on reliable approaches to reveal the real impacts of traffic initiatives, the efforts for climate change management may be reinforced

The atmospheric impacts of initiatives advancing shifts towards low-emission mobility:a scoping review

Abstract In an urban environment, people’s daily traffic choices are reflected in emissions and the resulting local air composition, or air quality. Traffic contributes to the emissions of both carbon dioxide (CO₂), affecting climate, and particulate matter (PM), affecting atmospheric chemistry and human health. While the development of city infrastructure is not in the hands of individuals, it is their transport mode choices that constitute traffic. In this scoping review we analyse 108 initiatives from around the world potentially influencing individual travel behaviour and producing changes in the shares of different transport modes (modal shifts). The targets, types and techniques of initiatives are identified. Examples of economic, regulative, structural and persuasive initiatives are included. Special focus is on whether the impacts on CO₂ emissions, PM emissions and/or PM concentrations have been quantitatively evaluated, and on the quality and results of the evaluations. We observe that a variety of targets can motivate actions that lead to modal shifts and emission reductions. The results indicate that the level of atmospheric evaluations is low: absolute or relative changes in emissions and/or concentrations had been evaluated for only 31% (N = 34) of the reviewed initiatives, with substantial heterogeneity in quality. Sanctions, such as congestion charge and restrictions, have more likely been evaluated in peer reviewed analyses than incentives. Scientific evaluations of impacts on ambient PM concentrations are especially scarce (N = 4), although Air Quality is the primary target of 13% of actions and secondary target for at least 12%. We discuss the determinants of success and failure, when it comes to different types of initiatives, emission reductions and evaluations. A high-quality evaluation of atmospheric impacts captures the following: correct data about the modal shift (rate and direction), exclusion of external factors affecting the shift and emissions, and possible indirect impacts of the shift

Changes in urban air pollution after a shift in anthropogenic activity analysed with ensemble learning, competitive learning and unsupervised clustering

Abstract Urban air pollution is a health hazard linked to anthropogenic emissions. Reliable evaluation of changes in pollutants due to altered emissions requires considering meteorological and other variability influencing concentrations. Here, a combination of ensemble learning, competitive learning and unsupervised clustering is proposed and applied to leverage the change analysis of particulate matter (PM2.5) and other pollutants. Machine Learning (ML) algorithms Random Forest (RF) and Self-Organizing Map (SOM) were trained with historical meteorological data, pollutant concentrations and traffic indicators. The importance of different variables for local PM2.5 was determined with RF. SOM was configured for multivariable cluster analysis. The trained SOM enabled predicting a cluster for new data representing conditions with shifted anthropogenic activity. The prediction forms a benchmark for the analysed period with maximized meteorological similarity, which facilitates identifying changes in ambient pollutants due to changed emissions. The method was applied to data from the start of COVID-19 pandemic, 3/2020, when emissions suddenly decreased. For measurements from Helsinki, Finland, the SOM yielded a statistically significant change in PM2.5 (−0.7%), NO2 (−33%) and O3 (+17%). Comparing data from 3/2020 to data from 3/2017–2019 produced different results (PM2.5 −1.7%, NO2 −37%, O3 −4.0%). Statistical indicators confirmed better compatibility between the analysed period and its benchmark when using the SOM prediction instead of calendar-based selection: Average RMSRE was 19%-points lower and Willmott’s dr 41% higher with SOM than with 3/2017–2019. Based on the case study and method evaluation, using ML for multivariate analysis of changed air pollution is feasible and yields meaningful results

Modeling non-linear changes in an urban setting : From pro-environmental affordances to responses in behavior, emissions and air quality

Interactions in urban environment were investigated using a multidisciplinary model combination, with focus on traffic, emissions and atmospheric particles. An agent-based model was applied to simulate the evolution of unsustainable human behavior (usage of combustion-based personal vehicles) as a function of pro environmental affordances (opportunities for sustainable choices). Scenarios regarding changes in multi-pollutant emissions were derived, and the non-linear implications to atmospheric particles were simulated with a box model. Based on the results for a Nordic city, increasing pro environmental affordances by 10%, 50% or 100% leads to emission reductions of 15%, 30% and 40% within 2 years. To reduce ambient particle mass, emissions from traffic should decrease by > 15%, while the lung deposited surface area decreases in all scenarios (- 23%, 32% and 36%, correspondingly). The presented case is representative of one season, but the approach is generic and applicable to simulating a full year, given meteorological and pollution data that reflects seasonal variation. This work emphasizes the necessity to consider feedback mechanisms and non-linearities in both human behavior and atmospheric processes, when predicting the outcomes of changes in an urban system.Peer reviewe