TRADISI LEBARAN DALAM KUMPULAN CERPEN LEBARAN DI KARET, DI KARET KARYA UMAR KAYAM SUATU PENDEKATAN SEMIOTIK

Penelitian menggunakan kumpulan cerpen Lebaran di Karet,di Karet sebagai objek kajiannya ini bertujuan untuk mengungkapkan tradisi Lebaran di Indonesia seperti yang terdapat pada kumpulan cerpen Lebaran di Karet, di Karet karya Umar Kayam. Dengan menggunakan teori semiotik, penelitian ini mengungkap sisi lain dari Lebaran, di mana terdapat banyak tradisi dalam Lebaran, diantaranya ; ziarah, mudik, sungkem, silaturahmi hingga sudut pandang kalangan masyarakat tertentu dalam merayakan Lebaran. Melalui teori semiotik, peneliti memaparkan tradisi-tradisi dalam Lebaran yang seringkali diabaikan maknanya. Merunut hadirnya tradisi-tradisi tersebut hingga menemukan asal mulanya, menemukan makna dan sudut pandang lain dari masyarakat mengenai Lebaran. Mengungkap sejarah dan proses mudik, ziarah, sungkem, halal bihalal atau silaturahmi, dan makanan yang menjadi simbol dari Lebaran. Hasil penelitian ini bertujuan untuk mengungkapkan makna dan sisi lain dari Lebaran. Penelitian ini juga bertujuan untuk memperkaya kajian kesusastraan melalui teori semiotik dan memberikan kegunaan bagi kajian sastra semiotik dalam dunia kesusastraan Indonesia

Nesessiivirakenteet ja adjektiivit suomenoppijoiden B1-tason mielipidekirjoitelmissa ja -keskusteluissa

Tässä tutkimuksessa tarkastelen suomenoppijoiden mielipiteen ilmaisemista Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolla B1, joka on sekä kotoutumiskoulutuksen tavoitetaso että Suomen kansalaisuuden saamiseen edellytettävä kielitaitotaso. Aineistonani on suomi toisena kielenä -opiskelijoiden mielipidetekstejä ja mielipidekeskusteluja, jotka keräsin ja äänitin vuosina 2017 ja 2018 opettaessani kotoutumiskoulutukseen rinnastettavassa koulutuksessa pääkaupunkiseudulla. Tarkemmat tutkimuskohteeni ovat täytyä-, tarvita- ja pitää -predikaattiverbejä sisältävät nesessiivirakenteet ja suhteellisen adjektiivin sisältävät evaluoivat rakenteet, koska niiden avulla voidaan ohjata vastaanottajan ajattelua ja toimintaa haluttuun suuntaan ja esittää subjektiivisia kannanottoja ja käsityksiä. Tavoitteenani on ollut luoda myös jonkin verran laajempi kuva siitä, millaisilla keinoilla maahanmuuttajaopiskelijat ilmaisevat mielipidettä B1-tasolla. Analyysissani hyödynnän CEFLING-hankkeessa kehitetyn DEMfad-mallin käsitteitä sujuvuus ja distribuutio. Sujuvuudella tarkoitetaan tutkittavien kielen piirteiden frekvenssiä aineistossa, ja distribuutio on laadullisen tutkimuksen väline, jonka avulla voidaan tarkastella kielellisen ilmiön semanttista ja syntaktista vaihtelua. Olen tarkastellut myös tutkittavien ilmausten abstraktiotasoa muutamalta kannalta: olen tutkinut nesessiivisten rakenteiden subjektien persoonaa ja niiden kanssa esiintyviä infinitiivimuotoisia verbejä sekä sitä, millaisia tarkoitteita adjektiiveilla luonnehditaan. Tässä tutkimuksessa on käynyt ilmi, että suomenoppijat käyttävät aineistossani nesessiivirakenteita huomattavan paljon, sillä niiden esiintymäfrekvenssi tuhatta sanetta kohden on 10, 91. Näyttää siltä, että nesessiivirakenteet ovat aineistossani mielipideteksteille tyypillinen piirre, mutta aineiston pienuuden takia tulosta ei voi laajemmin yleistää. Nesessiivisten rakenteiden yleisin subjektin persoona aineistossani on nollapersoona, joka on yleissuomessa nesessiivirakenteiden yleisin subjekti. Suomenoppijat näyttävät siis omaksuneen sen kohdekielisen käyttötavan. Nesessiivirakenteilla on aineistossa erilaisia tehtäviä: niillä suomenoppijat muun muassa kutsuvat vastaanottajan mukaan tekstiin, antavat suosituksia ja neuvoja ja vetoavat kansanedustajiin, hallitukseen ja valtioon, joiden pitäisi ryhtyä erilaisiin toimenpiteisiin kansalaistensa hyväksi. Adjektiivien osalta tutkimuksessa on selvinnyt, että suomenoppijat käyttävät enimmäkseen suomen kielen tavallisimpia adjektiiveja, ja aineiston yleisimmät adjektiivit ovat asenneadjektiiveja, kuten tärkeä, hyvä ja huono. Suhteellisia adjektiiveja käytetään eniten predikatiivilauseissa ja tapaa ilmaisevina adverbiaaleina. Niillä luonnehditaan konkreettisten tarkoitteiden lisäksi myös abstraktimpeja tapahtumia, prosesseja ja tiloja. Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että täytyy-, tarvita- ja pitää -verbejä sisältäviä nesessiivirakenteita osataan käyttää jo melko monipuolisesti, ja adjektiiveilla luonnehditaan jo abstrakteja ja geneerisiä tarkoitteita. Adjektiiveja käytetään eri lausetyypeissä, mutta ei vielä kovin kompleksisissa rakenteissa

Research on teaching reform of electrical majors in colleges and universities from the perspective of integration of production and education

Based on the vision of quality-oriented education reform, in order to meet the needs of the development of education and teaching at the present stage, university leaders and teachers should carry out teaching reform under the guidance of advanced ideas, in order to provide students with high-quality teaching services. As an electrical professional teacher, can be based on the integration of production and education under the background of the implementation of talent through training, that is, can teach students basic knowledge at the same time, guide them to master practical skills in practical training, rich practical experience, for their follow-up to adapt to social life and docking post work laid a solid foundation. In order to give full play to the application value of the integration model of production and education, electrical teachers need to explore the appropriate opportunity and path to build this advanced model in combination with automobile production demand, industry development trend, college education strategy and students’ actual learning situation, and then give play to the dominant position of schools, enterprises, governments and other institutions to provide students with quality training services. In the end, they can become the talents needed for social development and national construction. At the same time, they can improve the economic benefi ts of enterprises, promote the reform process of colleges and universities, and achieve win-win cooperation between schools and enterprises

Research and practice on training mode of applied talents for electrical engineering majors in universities

The training of applied talents focuses on students’ innovation ability and engineering practice ability, which requires electrical engineering teachers to fully embody the integration of theoretical knowledge and engineering practice in their teaching. In the teaching reform work, teachers should pay attention to optimize the teaching Settings, starting from two aspects of theory and practice, to promote students to obtain more knowledge of electricity, eff ectively develop students’ application level of electric electronic technology, and help students develop comprehensively. Colleges and universities should pay more attention to the training of application-oriented talents and train more qualifi ed talents for the development of social production. Based on this, this paper analyzes the practical strategies for the training mode of applied talents for electrical engineering majors in colleges and universities, in order to provide references for educators

Haihtuvien rasvahappojen kvantitatiivinen määrittäminen pötsinesteestä ja säilörehusta kaasu-nestekromatograafisesti

Tässä tutkimuksessa käytetty kaasu-nestekromatograafinen haihtuvien rasvahappojen määritysmenetelmä oli luotettava 10 ppm:n konsentratioon. Säilörehun ja pötsinesteiden haihtuvat rasvahapot määritettiin vetyliekki-ionisaatiodetektoria hyväksikäyttäen 5 % muurahaishappoa sisältävästä vesiekstraktista. Lasisen spirallikolonnan (pit. 2 m, sis. halk. 3 mm) täytemateriaalina käytettiin dietyleeniglykolisukkinaatilla (5 %) ja ortofosforihapolla (1 %) päällystettyä kiinteätä faasia Chromosorb W (a.w. 60/80 mesh). Kolonnan täyte oli vaihdettava vasta 2000 analyysin jälkeen. Etikkahappo, propionihappo, voihappo, isovaleriaanahappo ja valeriaanahappo määritettiin 5 min:ssa. Vastaavat rinnakkaismääritysten suhteelliset virheprosentit olivat keskimäärin 1.17, 1.67, 2.55, 3.21 ja 3.35. Suhteellinen virhe oli suurin isovaleriaanahapon ja valeriaanahapon määrityksessä, koska näitä happoja oli kahdeskymmenesosa etikkahapon määrästä. Kyllästetyn merkurikloridin ja 1 N natriumhydroksidin lisääminen sentrifugoituihin pötsinesteisiin ja kylmäkuivaus osoittautuivat hyväksi esikäsittelyksi myös kaasukromatografoinnin kannalta, koska perusviiva pysyi stabiilina koko ajan. Puhtaat haihtuvien rasvahappojen liuokset, jotka esikäsiteltiin e.m. tavalla, säilyivät —18° C:ssa muuttumattomina vuoden ajan, joten tällaista esikäsittelyä voinnee suositella myös pötsinesteiden säilytystä varten

Ideological and political teaching practice of electrical specialty courses in colleges and universities

In the personnel training wo rk in colleges and universities, the basic task of establishing a person through each link, is always the goal that our country’s higher education pursues. In the background of the new period, how to penetrate the ideological and political content in the electrical course, construct the new model of the course ideological and political, become the key topic that the electrical teacher needs to explore. In order to cultivate the students of this major into high-quality talents with both morality and ability, the teachers of electrical major courses need to establish the ideological and political teaching model suitable for this major course as soon as possible. Based on this, this paper probes into the practical strategies of ideological and political teaching of electrical major courses in colleges and universities, in order to provide valuable reference for the majority of colleagues

Kauran ja ohra-kauraseoksen määrän vaikutus maidontuotannossa

Kaura on Suomessa ollut perinteisesti pääasiallinen kotoinen vilja lehmien ruokinnassa ja kauraa käytetään edelleenkin enemmän kuin ohraa. Ohran viljely on kuitenkin lisääntynyt ja monet viljelijät käyttävät nykyään ohra-kauraseoksia. Rehutaulukoissa kauran rehuarvo on huonompi kuin ohran, mutta monissa tutkimuksissa kauran on todettu parantavan maitotuotosta ja maidon rasvahappokoostumusta verrattuna ohraan.Tässä tutkimuksessa selvitettiin kauran ja ohra-kauraseoksen (1:1) määrän (0,2, 0,3, 0,4 kg/kg 4-% rasvakorjattua maitoa) vaikutusta maitotuotokseen ja maidon koostumukseen sekä rehun hyväksikäyttöön säilörehuruokinnalla. Väkirehut sisälsivät 96,6 % viljaa ja 3,4 % kivennäisseosta. Nurmi-säilörehua annettiin vapaasti ja heinää 1 kg/pv. Koe toteutettiin 2 x 3 faktoriaalisena jatkuvana kokee-na 36 ayrshire-lehmällä. Koe kesti kaikkiaan 7 kuukautta alkaen kahden viikon valmistuskaudella, jolloin kaikki lehmät olivat samalla ruokinnalla. Sen jälkeen lehmät siirrettiin koeruokinnoille kahden viikon aikana. Koekausi kesti 24 viikkoa. Valmistuskauden tietoja käytettiin kovarianssianalyysissä. Rehujen sulavuus määritettiin lampailla, joiden perusteella laskettiin rehuarvot.Viljaväkirehujen syöntimäärät olivat koekaudella edellä mainituilla tasoilla 4,8, 7,5 ja 10,2 kg/pv keskimäärin vastaavien osuuksien ollessa 29, 40 ja 51 % rehuannoksen kuiva-aineesta. Molem-pien väkirehujen määrän nousu 29:stä 51 %:iin vähensi säilörehun syöntiä, mutta lisäsi lineaarisesti kuiva-aineen kokonaissyöntiä, maito-, rasva-, valkuais- ja maitosokerituotosta sekä valkuais/rasva-suhdetta. Maitotuotokset olivat kauratasoilla 19,9, 22,1, 24,3 kg/pv ja ohra-kauraseostasoilla 20,1, 21,7, 23,8 kg/pv keskimäärin eikä viljojen välillä ollut merkitsevää eroa. Kauran tuotosvaste oli kuitenkin parempi kuin ohra-kauraseoksen (0,966 vs. 0,745 kg maitoa viljan kuiva-ainekilon lisäystä kohti). Energiakorjatun maidon (EKM) tuotosvasteen ero oli pienempi (0,846 vs. 0,781 kg EKM/kg viljan kuiva-ainelisäystä), sillä väkirehumäärän lisääntyessä kauraruokinnalla maidon rasvapitoisuus pyrki laskemaan eikä valkuaispitoisuus noussut (rasva 43,9, 42,1, 41,0 g/kg, valkuainen 30,9, 31,5, 31,0 g/kg) verrattuna ohra-kauraseokseen (rasva 42,9, 43,8, 42,6 g/kg, valkuainen 30,3, 32,4, 32,5 g/kg). Öljyhapon osuus maitorasvassa nousi kauramäärän lisääntyessä, kun taas ohra-kauraseoksen määrän noustessa se laski. Maidon juustoutumisominaisuus parani väkirehumäärän lisääntyessä, mutta vä-hemmän kaura- kuin ohra-kauraseosruokinnalla. Rehun hyväksikäyttöparametrit eivät eronneet mer-kitsevästi viljojen välillä muutoin kuin, että muuntokelpoisen energian ja ohutsuolesta imeytyvien aminohappojen hyväksikäyttö maidontuotantoon oli parempi kaura- kuin ohra-kauraseosruokinnalla.Maidontuotantokokeen perusteella laskien kauran ja ohra-kauraseoksen energia-arvo oli sama