Aneurysmal Subarachnoid Hemorrhage : Posterior Communicating Artery Aneurysms and Long-Term Excess Mortality

Introduction Aneurysmal subarachnoid hemorrhage (aSAH) is a serious form of stroke, caused by a ruptured intracranial aneurysm. The origin of the posterior communicating artery (PComA) is one of the most common locations for ruptured aneurysms causing aSAH. There are specific features related to the rupture and occlusive treatment of PComA aneurysms. It has been believed that after successful rehabilitation aSAH patients should have a similar life-expectancy to that of the general population. However, lately there have been indications of excess mortality in the long run. The aims of this work are 1) to identify the morphological features related to PComA aneurysms and their rupture, 2) to study the treatment and outcome after PComA aneurysm rupture and aSAH, 3) to discover if there is long-term excess mortality after aSAH compared to the general population. Patients and Methods Each publication includes a subgroup of 7289 patients with intracranial aneurysms treated in Helsinki University Hospital between 1980 and 2014. The computed tomography angiography analysis on PComA aneurysm morphology was based on images of 391 patients; the treatment and outcome was evaluated in 620 patients with ruptured PComA aneurysm and long-term excess mortality was evaluated after follow-up of 3078 aSAH survivors. Results The most marked morphological features of the PComA aneurysms were saccularity (99%), inferoposterior dome orientation (42%), infrequency of large or giant aneurysms (4%), narrow neck compared to the aneurysm size, PComA originating directly from the aneurysm neck or the dome (28%), and fetal or dominant PComA on the side of the aneurysm (35%). A notable proportion (38%) of PComA aneurysms ruptured at small sizes (<7mm), and there were location-related parameters like irregular aneurysm dome that were associated with rupture. Most of the patients made a good recovery at 1 year after PComA aneurysm rupture and aSAH (62%). A small proportion of patients were left severely disabled (4%), and 20% died during the first year. The risk factors for impaired outcome were poor preoperative clinical condition, intracerebral or subdural hematoma due to aneurysm rupture, age over 65, artery occlusion in postoperative angiography, occlusive treatment-related ischemia, delayed cerebral vasospasm and hydrocephalus requiring a shunt. There was long-term excess mortality after aSAH compared to matched general population even among young patients and patients who recovered well initially. The highest excess mortality was among patients with multiple aneurysms, old age, poor preoperative clinical condition, conservative aneurysm treatment, and unfavorable clinical outcome at 1 year. Conclusions PComA aneurysms rupture also at small sizes, and there are location-related morphological parameters associated with the rupture. Even though most treated aSAH patients recover well after PComA aneurysm rupture, there are occlusive treatment-related complications like artery occlusions and treatment-related brain infarctions causing impaired outcome irrespective of the treatment method. PComA aneurysms may have been seen as uncomplicated lesions, but occlusive treatment of a ruptured PComA aneurysm seems to be a high-risk procedure. There is excess mortality after aSAH among patients with all aneurysm locations in a long-term follow-up. Cardio- and cerebrovascular causes were overrepresented as causes of death. Treatment of vascular risk factors is important after aSAH. Certain patient groups require follow-up.Johdanto Lukinkalvonalainen verenvuoto (SAV) aivovaltimopullistumasta eli aneurysmasta on vakava aivoverenkiertohäiriö. Takimmaisen yhdysvaltimon haarautumiskohta on yksi yleisimmistä sijainneista vuodon aiheuttaneelle aneurysmalle. Näiden hoitoon liittyy juuri tälle sijainnille tyypillisiä haasteita. Aiemmin on ajateltu, että onnistuneen kuntoutumisen jälkeen SAV-potilaiden elinajanodote on vastaava kuin normaaliväestöllä. Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat kuitenkin antaneet viitteitä siitä, että SAV:sta toipuneilla saattaa olla ylikuolleisuutta suhteessa normaaliväestöön. Tutkimuksemme tavoitteita ovat: 1) tutkia morfologisia piirteitä, jotka liittyvät takimmaisen yhdysvaltimon aneurysmiin sekä niiden puhkeamiseen, 2) raportoida hoidon tulokset sekä mahdolliset toipumista heikentävät seikat takimmaisen yhdysvaltimon aneurysman puhkeamisesta seuranneen SAV:n jälkeen sekä 3) ottaa selvää, esiintyykö SAV :n jälkeen ylikuolleisuutta. Metodit Jokainen julkaisu sisältää alaryhmän 7289 potilaasta, jotka on hoidettu vuotaneen tai vuotamattoman aneurysman vuoksi Helsingin seudun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 1980-2014. Tietokonetomografiakuva-analyysi perustui 391 potilaan kuviin; hoidon ja toipumisen suhteen arvioitiin 620 potilasta, jotka oli hoidettu takimmaisen yhdysvaltimon aneurysman puhkeamisesta seuranneen SAV:n vuoksi; ja ylikuolleisuutta arvioitiin 3078 SAV:sta selviytyneen potilaan pitkäaikaisseurannassa. Tulokset Määritimme takimmaisen yhdysvaltimon aneurysman tyyppipiirteet. Havaitsimme, että kliinisesti merkittävä paksu kehityksellinen jäänne takimmaisesta yhdysvaltimosta aneurysmaan liittyen oli tavallinen (35%). Vaikka aneurysman koon lisääntyminen yleisesti suurentaa vuororiskiä, havaitsimme, että takimmaisen yhdysvaltimon aneurysmat vuotivat usein myös pienikokoisina. Suurin osa potilaista, jotka olivat sairastaneet SAV:n takimmaisen yhdysvaltimon aneurysmasta, toipuivat hyvin vuoden kuluessa (62%). Vain pieni osa potilaista jäi vaikeasti vammautuneeksi (4%), ja joka viides menehtyi ensimmäisen vuoden kuluessa. Riskitekijöitä heikommalle toipumiselle olivat huono leikkausta edeltävä kunto, aivokudoksensisäinen tai kovakalvonalainen verenvuoto SAV:oon liittyen, yli 65 vuoden ikä, aivovaltimon tukkeuma kontrollikuvaksessa, aneurysman hoitoon liittyvä aivoverenkiertohäiriö, viiveellä ilmenevä oireinen aivovaltimoiden spasmi tai vuodon jälkeinen vesipäisyys, joka vaati aivokammiosuntin. Totesimme SAV:n sairastaneilla ylikuolleisuutta pitkässä seurannassa suhteessa normaaliväestöön. Ylikuolleisuus korostui potilailla, joilla oli useita aneurysmia, iäkkäillä, ennen hoitoa huonokuntoisilla sekä niillä, joiden toipuminen oli heikkoa vuoden kohdalla sairastumisesta. Johtopäätökset Takimmaisen yhdysvaltimon aneurysmat vuotavat usein pieninäkin, ja havaitsimme koon lisäksi muita piirteitä, jotka liittyivät puhkeamiseen. Vaikka suurin osa hoidetuista potilaista toipuu varsin hyvin takimmaisen yhdysvaltimon aneurysmavuodon jälkeen, aneurysman hoitoon liittyy haasteita, kuten aivovaltimon tukkeumia sekä aivoinfarkteja, jotka heikentävät toipumista. Näitä esiintyi kaikissa hoitomuodossa. Takimmaisen yhdysvaltimon aneurysmien hoito on nähty melko mutkattomana, mutta se vaikuttaa riskialttiilta toimenpiteeltä. SAV:sta toipuneilla potilailla esiintyy ylikuolleisuutta suhteessa normaaliväestöön pitkäaikaisseurannassa. Sydän- ja aivoverisuonisairaudet korostuivat kuolinsyinä. Verisuonisairauksien riskitekijöiden hoito on hyvin tärkeää SAV:n jälkeen.Tietyt potilaat vaativat tehostettua seurantaa

Long-Term Excess Mortality after Aneurysmal Subarachnoid Hemorrhage

Objective There is high case-fatality rate and loss of productive life-years related to aneurysmal subarachnoid hemorrhage (aSAH) but little data on long-term survival of SAH patients. We aim to evaluate long-term excess mortality and related risk factors after aSAH. Methods One year survivors (n=3080) after aSAH from Department of Neurosurgery in Helsinki between 1980 and 2007 were reviewed for this retrospective follow-up study. Follow-up started one year after SAH and continued until death or the end of 2008 (36 960 patient-years). Mortality and relative survival ratio (RSR) were compared with matched general population. Results After 20 years, survivors of aSAH showed 18% excess mortality compared to general population. Risk factors included: old age; poor preoperative clinical condition; conservative aneurysm treatment; multiple aneurysms; and unfavourable clinical outcome at 3 months. Conclusion Even after initially favourable recovery, patients with aSAH experience excess mortality in the long run. Cardiovascular and cerebrovascular diseases are prominent in this population

Developing the Collaborative IT System of a Small Size Manufacturing Company

The needs for better communication and knowledge transfer are increasingly evident in many organizations. Especially the needs for real-time collaboration and communication have become critical. The case company in this study has identified these needs for effective communication and aims at developing an efficient real-time collaborative IT system. The objective of this study is to propose a collaborative system which increases possibilities of communication and knowledge transfer in the case company. The study is based on best practise of knowledge management, project management and building collaborative systems. This study is part of a project to build such a new infrastructure in the case company, but spans the period from the system planning up to the testing procedures and preparations for further improvements. Action research was adopted as a research approach to conduct this study and analyse the data. Data collection included a wide range of sources such as interviews, meetings, discussions, participant observations, questionnaires, and validation session with the experts. During the case company interviews, eight main challenges to be addressed in the new collaborative system were indicated by the interviewees. After that, according to the findings from literature and the current state analysis results, a collaborative system was developed and tested in order for the case company improve the communication and knowledge transfer. The proposed collaborative system suggests how the communication and knowledge management can be streamlined by introducing a collaborative system in the case company. It also proposes an action plan how to further develop the proposed collaborative system based on the results of the testing of the newly built collaborative system.Kommunikaation tarve yritysmaailmassa on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Internetin yleistyminen on lisännyt mahdollisuutta kerätä tietoa ympäri maailmaa ja hyödyntää tietoa kaupankäynnissä. Kerätyn tiedon hyödyntäminen yrityksen sisällä vaatii tietojärjestelmältä parannuksia. Yrityksen sisäisen kommunikoinnin tulee olla yhtenäistä, nopeaa ja luotettavaa. Tämän lopputyön esimerkkiyritys on tunnistanut tehokkaan kommunikoinnin merkityksen ja tähtää tehokkaaseen reaaliaikaisen kommunikoinnin mahdollistavaan järjestelmään. Tämän lopputyön tarkoituksena on ehdottaa ryhmätyöskentelyyn sopiva tietojärjestelmä, joka lisää mahdollisuuksia kommunikoida ja mahdollistaa tiedon siirtäminen yrityksessä. Lopputyö perustuu tiedonhallinnan parhaisiin käytänteisiin ja ryhmätyöskentelyn mahdollistavan järjestelmän rakentamiseen. Tämä lopputyö on osana suurempaa projektia, jossa tarkoituksena on uusia esimerkkiyrityksen atk-laitteisto. Lopputyö päättyy ajanjaksoon, jossa järjestelmän suunnittelu on päässyt rakennetun järjestelmän testausvaiheeseen ja tulevien parannuksien suunnittelu alkaa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin toimintatutkimus, joka sopii tähän aihealueeseen ja tiedon analysointiin. Kerätyt tiedot sisältävät tietoa eri lähteistä, kuten esimerkiksi haastatteluista, kokouksista, keskusteluista, työn seurannasta, kysymyksistä ja asiantuntijoiden vahvistuk-sista. Tietojärjestelmän toteutukseen tunnistettiin kahdeksan erilaista haastetta, jotka kerättiin lopputyöhön mukaan haastattelujen pohjalta. Tämän jälkeen pohjustettiin tutkimuk-sen teoria osuudella, jolla selvitettiin nykytilan analyysin tulokset. Kommunikaation mahdollistava tietojärjestelmä kehitettiin ja testattiin, jotta lopputulos vastaisi lopputyössä asetettu-ja vaatimuksia. Esitetty ryhmätyöskentelyä ja kommunikaatiota varten rakennettu tietojärjestelmä keskittyy yhdenmukaiseen ja kommunikaation kehittymiseen tähtäävään toimintaan yrityksen sisällä. Lopputyö esittää lopputyöhön kuuluvaa kehityssuunnitelmaa, joka perustuu uuden rakennetun tietojärjestelmän testauksen lopputulokseen

Valtuuttavan johtamisen keinot ja hyödynnettävyys: Itsensä johtamisen mallin toteutumisen ja onnistumisen arviointi case-yrityksessä

Itsensä johtaminen on etenkin suomalaisen työelämän tuore trendi. Pääsyynä ilmiön suosioon lienee sen merkittävä positiivinen vaikutus niin yksilön kuin organisaationkin tehokkuuteen ja suoritukseen. Millään toisella tapaa tietotyöntekijä ei pysty käyttämään koko potentiaaliaan, kuin tehokkaalla itsensä johtamisella. Useat organisaatiot viestivät itsensä johtamisen tai itseohjautuvuuden tärkeydestä ja ajankohtaisuudesta, vaikka useimmissa tapauksissa itsensä johtamista ei konkretisoida tai soviteta arkeen sen kummemmin. Valtuuttavasta johtamisesta kuulee sen sijaan puhuttavan paljon harvemmin, vaikka se on työntekijöiden itsensä johtamisen tukemiseen kehitetty johtamistapa. Valtuuttava johtaminen on kuitenkin yksi organisaation tärkeimmistä keinoista kehittää työntekijöistään itsensä johtajia. Tämä tutkimus toteutettiin toimeksiantona eräälle informaatioteknologia-alan yritykselle, jossa itsensä johtaminen on äskettäin lisätty yritysstrategiaan ja pyritty liittämään myös päivittäiseen johtamiseen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on pyrkiä syventämään ymmärrystä itsensä johtamisen tukemisesta johtamisen keinoin sekä valtuuttavan johtamisen kontekstuaalisuudesta. Tutkimuksen empiirisenä tavoitteena puolestaan on arvioida toimeksiantajayrityksen sisäisten itsensä johtamisen ja valtuuttavan johtamisen toimintamallien toteutumista ja onnistumista. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen ensimmäinen osa rakentuu itsensä johtamisen käsiteanalyysistä, osatekijöistä, hyödyistä sekä yksilön keinoista kehittyä itsensä johtamisessa. Toinen osa keskittyy esimiehen keinoihin alaisen itsensä johtamisen tukemisessa tarkastellen erityisesti valtuuttavan johtamisen käsitettä ja keinoja sekä sen kontekstuaalisuutta ja haasteita. Tutkielma on laadullinen, aineistolähtöinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin haastattelemalla kohdeyrityksen yhden paikkakunnan asiakaspalveluosaston kaikki viisi esimiestä sekä kultakin kaksi satunnaista alaista. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin tapaan. Empiirisen tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että työntekijät ja esimiehet kokivat uuden johtamismallin toteutuneen pitkälti jo aikaisemminkin. Poikkeuksetta jokainen informantti piti toimintamalleista. Itsensä johtamisen toimintamallin paremmaksi toteutumiseksi yrityksen tulisi informanttien mukaan sovittaa itsensä johtamisen toteuttaminen tulostavoitteisiin sekä tukea lisää niin esimiehiä kuin työntekijöitä. Valtuuttavan johtamisen tärkeimmiksi keinoiksi osoittautuivat esimerkkinä toimiminen sekä työntekijän kannustaminen itsereflektioon, omien tavoitteiden asetantaan ja itsensä palkitsemiseen. Valtuuttava johtaminen sopii kiireettömään tilanteeseen, jossa työntekijöiden toivotaan kehittyvän, ja jossa työtehtävien suorittamistapaa ei voi ennalta määrittää. Valtuuttavan johtamisen vaikutus alaiseen riippuu työntekijän autonomian tarpeesta ja halusta johtaa itseään. Tutkimustuloksissa yllätti työntekijän iän merkitys, ja jatkotutkimusehdotukseksi esitetäänkin työntekijän iän vaikutuksen tutkimista valtuuttavaan johtamiseen.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Nocturnal hypoxemia and central apneas increase mortality, but not recurrent ischemic events after ischemic stroke

BackgroundThe aim of the study was to investigate whether findings in cardiorespiratory polygraphy had an association with stroke mortality or ischemic event recurrence after ischemic stroke.MethodsWe prospectively studied 204 ischemic stroke patients who underwent cardiorespiratory polygraphy within the first 48 h after the symptom onset. We followed all these patients for a median of 6.2 years. We evaluated mortality, time of survival, causes of death and new ischemic events.ResultsOf 204 ischemic stroke patients, 43 died and 48 had a new ischemic event during the follow-up. The lowest arterial oxyhemoglobin saturation (min SaO₂) (P = 0.007) was lower, the percentage of time spent below arterial oxyhemoglobin saturation less than 90% (T90) (P = 0.005) was higher, and central apnea index per hour (CAI/h) (P = 0.04) was higher among the deceased. Male gender, older age, diabetes mellitus, elevated modified Rankin scale (mRS) score, lower Glasgow Coma Scale (GCS) score and CAI/h independently predicted higher mortality. Peripheral arterial disease (PAD) and higher National Institutes of Health Stroke Scale (NIHSS) score were independent predictors for a recurrent ischemic event. Among those having respiratory event index (REI) at least 30, older age and lower GCS score independently predicted higher mortality. Only 21 stroke patients initiated continuous positive airway pressure (CPAP) treatment; of those, only one had a new ischemic event.ConclusionsThe non-survivors had more severe nocturnal hypoxemia and more central apneas than survivors. Among patients with REI at least 30/h, increased CAI predicted higher mortality, but not independently.Clinical trial registrationURL:http://www.clinicaltrials.gov. Unique identifier: NCT01861275</p

Puettavan teknologian terveysvaikutukset

Tiivistelmä. Tutkielmassa tarkasteltiin puettavien teknologioiden terveyshyötyjä. Tarkemmin sitä, vaikuttavatko ne käyttäjien aktiivisuuteen tai lisäävätkö ne käyttäjien liikuntaa, sekä onko tällä mitään terveydellisiä hyötyjä. Tutkielmassa tarkasteltiin myös niitä tapoja, joilla puettavat teknologiat pyrkivät vaikuttamaan käyttäjien aktiivisuuteen. Puettavien teknologioiden käyttö on yleistynyt paljon, sekä niin on ylipainokin. Tutkielmassa pohdittiin, voitaisiinko toisesta näistä kahdesta yleistyvästä trendistä saada helpotuksia toisen trendin hallitsemiseen. Voisiko puettavilla älylaitteilla olla potentiaalia kansanterveyden edistäjänä? Tutkielma on toteutettu aikaisemman tutkimuksen pohjalta kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman tuloksena huomattiin, että puettavat teknologiat lisäävät käyttäjien fyysistä aktiivisuutta. Puettavat teknologiat kuuluvat yleensä suostuttelevien teknologioiden piiriin, jotka nimensäkin mukaan houkuttelevat käyttäjiä muuttamaan käytöstään jollain tavalla. Suoria terveyshyötyjä ei puettavilla teknologioilla käsitellyissä tutkimuksissa ainakaan merkittävässä määrin löytynyt. Tutkimuksissa havaittiin kumminkin puettavien teknologioiden lisäävän käyttäjien fyysisetä aktiivisuutta ja fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä on tutkittuja terveyshyötyjä. Kyseinen ristiriita voi johtua muun muassa siitä, että käsitellyt tutkimukset olivat yleensä suhteellisen lyhyitä huomatakseen suuria muutoksia käyttäjien terveydessä. Fyysisen aktiivisuuden lisääntymisellä on tutkittu olevan monia terveyshyötyjä. Sen vuoksi on luotukin sekä päivittäiset, että viikoittaiset suositukset fyysiselle aktiivisuudelle, joita noudattamalla saa suuren osan fyysisen aktiivisuuden tuomista terveyshyödyistä. Fyysisen aktiivisuuden on todettu madaltavan riskiä saada monia sairauksia. Fyysisen aktiivisuuden lisääntymisellä on myös huomattu mielenterveydellisiä hyötyjä. Henkilöiden, jotka ovat harrastaneet enemmän fyysisiä aktiviteettejä on huomattu saavan parempia tuloksi mielenterveyttä mittaavissa testeissä. Puettavia teknologioita voitaisiin käyttää yhdessä jonkin muun ohjeistuksen tai muun vastaavan kanssa tulevaisuudessa jopa kansanterveyden edistämisen näkökulmasta. Tulevaisuudessa voitaisiinkin siis tehdä tiiviimpää yhteistyötä terveydenhuollon sektorin kanssa. Laitteita voitaisiin parantaa ja suunnitella enemmän terveydenhuollon sektorin käyttöön. Sekä yhdistää laitteiden käyttö terveydenhuollon nykyisten menetelmien kanssa, vaikka auttaakseen ruokavalio ohjeistuksen kanssa painonhallinnassa

Screening of unruptured intracranial aneurysms in 50 to 60-year-old female smokers : a pilot study

The prevalence of unruptured intracranial aneurysms (UIAs) is around 2-3% in the general population. We hypothesized that the prevalence of small UIAs is higher among 50 to 60-year-old female smokers, since the incidence of aneurysmal subarachnoid hemorrhage (aSAH) is exceptionally high in 60 to 70-year-old female smokers. Ethics approval for this pilot study of 50 women was obtained from the hospital ethics committee. In order to minimize recruitment bias, preliminary invitation letters were sent to 50 to 60-year-old women who were known to be active smokers. Those interested in participating were further informed about the study rationale and protocol. Following written consent, participants filled a detailed questionnaire and underwent computed tomography angiography (CTA) analysis. All abnormalities were recorded. Of the 158 preliminary invitation letters, 70 potential participants initially replied. Of these, 50 returned questionnaires and written consents, 43 of which underwent CTA analysis. Most (39; 91%) were postmenopausal, and 9 (21%) were hypertensive. Two reported a family history (>= 1 first-degree members) of intracranial aneurysms. UIAs (maximum sizes of 2, 2, 3, 3 and 7 mm) were found in five (12%) female smokers. One woman was operated on, and the remaining four were treated with non-invasive preventive actions (smoking cessation and follow-ups). Small UIAs, which may be best suited for non-invasive preventive actions, may be relatively common in 50 to 60-year-old female smokers. Whether this kind of targeted screening leads to improved health in female smokers requires further investigation.Peer reviewe

Effect of Increased Warfarin Use on Warfarin-Related Cerebral Hemorrhage A Longitudinal Population-Based Study

Peer reviewe

Meditation music improved the quality of suturing in an experimental bypass procedure

BackgroundNeurosurgeons are vulnerable to additional noise in their natural operating environment. Noise exposure is associated with reduced cognitive function, inability to concentrate, and nervousness. Mediation music provides an opportunity to create a calmer environment which may reduce stress during surgery.MethodsA pilot study was performed to find a suitable task, meditation music of surgeon's choice, and operation noise and to reach a certain level of training. For the main experiment, two neurosurgeons with different microsurgical experience used real operation noise and meditation music with delta waves as mediating music. Each surgeon performed 10 training bypasses (five with noise and five with music) with 16 stitches in each bypass. The total time to complete 16 stitches, a number of unachieved movements (N.U.Ms), length of thread consumed, and distribution of the stitches were quantified from the recorded videos and compared in both groups.ResultsA N.U.Ms were significantly reduced from 10938 with operation room (OR) noise to 38 +/- 13 (pPeer reviewe