Which elements are relevant for the students joy of singing in group-based vocal lessons?

Masteroppgave i musikk- og ensembleledelse - Nord universitet, 202

Finnish children who experienced narcolepsy after receiving the Pandemrix vaccine during the 2009-2010 H1N1 pandemic demonstrated high level of psychosocial problems

https://doi.org/10.1111/apa.16233ABSTRACT Aim We assessed psychosocial burdens in children who developed narcolepsy after receiving the Pandemrix H1N1 vaccine during the 2009-2010 pandemic. Parental quality of life was also assessed. Methods This multicentre study covered four of the five Finnish University Hospital Districts, which dealt with about 90% of the paediatric narcolepsy cases after the Pandemrix vaccination. The medical records of children diagnosed from 2010-2014 were reviewed. The questionnaires included the Youth Self Report (YSR), Children?s Depression Inventory (CDI), the Child Behaviour Checklist (CBCL) and questions on parental resources, stress and quality of life. Results We obtained the medical records of 94 children who were aged 5-17 years at the time of their narcolepsy diagnosis and questionnaire data for 73 of those children. Most children had strong narcolepsy symptoms 25% had CDI scores that suggested depression. In addition, 41% had total CBCL problem scores above the clinically significant limit and 48% were anxious, withdrawn and had somatic complaints. Sleep latency was weakly associated with the CBCL total problem score. Half of the children needed psychiatric interventions and parental stress was common. Conclusion Depression and behavioural problems were common in children with narcolepsy after the Pandemrix vaccination and their parents frequently reported feeling stressed.Peer reviewe

Lasten ja nuorten krooninen väsymysoireyhtymä

Kroonista väsymysoireyhtymää pidetään toiminnallisena häiriönä. Etiologia on todennäköisesti monitekijäinen. Oikea-aikainen diagnoosi parantaa potilaan ennustetta ja kuntoutumista. Tutkitusti tehokasta hoitoa ei vielä ole. Hoidosta vastaa lasten ja nuorten hoitoon perehtynyt moniammatillinen tiimi. Tavoitteena on arjen toimintakyvyn tukeminen tai palauttaminen pitkäkestoisen, kuuntelevan ja luottamuksellisen hoitosuhteen avulla.Peer reviewe

Lasten ja nuorten krooninen väsymysoireyhtymä

Kroonista väsymysoireyhtymää pidetään toiminnallisena häiriönä. Etiologia on todennäköisesti monitekijäinen.Oikea-aikainen diagnoosi parantaa potilaan ennustetta ja kuntoutumista. Tutkitusti tehokasta hoitoa ei vielä ole.Hoidosta vastaa lasten ja nuorten hoitoon perehtynyt moniammatillinen tiimi.Tavoitteena on arjen toimintakyvyn tukeminen tai palauttaminen pitkäkestoisen, kuuntelevan ja luottamuksellisen hoitosuhteen avulla

”SYDÄMEN TÄYTYY SYKKII LAPSELLE” - Huostaanoton sosiaalityöntekijöissä herättämät tunteet

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena ovat huostaanoton herättämät tunteet sosiaalityöntekijöiden kokemana. Tutkimus kohdentuu heidän tunteidensa heräämiseen ja muuttumiseen ensimmäisen huostaanoton ja haastatteluhetken välillä. Tunnekokemukset liittyvät ensimmäiseen huostaanottoon, huostaanottopäätöksen ratkaisuun sekä työn juridisuuden mukanaan tuomiin vallan ja vastuun kokemuksiin sekä vastentahtoisen huostaanoton aiheuttamiin ristiriitatilanteisiin. Tutkimuksessa selvitän lisäksi sosiaalityöntekijöiden saamia valmiuksia huostaanottotyöhön, motivaatiota työssä jatkamiselle sekä kartoitan heidän muutostarpeitaan huostaanottotyön suhteen. Tutkimuksen tarkoituksenani on tuoda esiin sosiaalityöntekijöiden huostaanottoon liittyviä tunnekokemuksia, joita ei ole mielestäni riittävästi tutkittu. Käytän kvalitatiivisessa tutkimuksessani fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa sekä luovan haastattelun metodia. Aineistoni on kerätty vuosien 2001–2005 välillä ja se koostuu 11 muodollisesti pätevän sosiaalityöntekijän haastatteluista, mistä kertyi 214 sivua tekstiä analysoitavaksi. Haastateltavat ovat sekä lastensuojelutyötä että yhdennettyä sosiaalityötä tehneitä sosiaalityöntekijöitä läntisestä, eteläisestä ja kaakkoisesta Suomesta. Sosiaalityöntekijöillä on työkokemusta vaihtelevasti erityyppisistä ja -kokoisista kunnista vajaasta kahdesta vuodesta pariinkymmeneen vuoteen¬. Tutkimuksen perusteella ensimmäinen huostaanotto oli sosiaalityöntekijöille vaikuttava tapahtuma, jota kuvailtiin pelkästään negatiivisilla sanoilla. Epävarmuuden tunne oli päällimmäisenä johtuen tuen puutteesta. Tunteiden heräämiseen vaikutti vastuun kokeminen huostaanottoratkaisun teosta. Työkokemuksen lisääntyessä sekä epävarmuuden tunne huostaanottotilanteissa hävisi että useimmat sosiaalityöntekijät kokivat kiukkua ja vihaa niitä vanhempia kohtaan, jotka eivät kyvykkyydestään huolimatta toimineet lapsen edun mukaisesti. Kiukkua ei haluttu näyttää vanhemmille. Pelko oli useimpien sosiaalityöntekijöiden kuvaama tunnekokemus, vaikkakin vain toisinaan koettuna. Positiiviset tunteet heräsivät vasta myöhemmin työntekijöiden saatua myönteistä palautetta lapsen tilanteesta. Keskeisenä tutkimuksessa näyttäytyi sosiaalityöntekijöillä riittämättömyyden tunne kiireen ja liiallisten asiakasmäärien vuoksi. Huostaanottopäätöksen ratkaisun hetki koettiin intuitiivisesti, ja yksilöllisesti, eikä työkokemus helpottanut ratkaisun tekoa. Sosiaalityöntekijät kokivat käyttävänsä paljon valtaa ja vaikka he näkivät sen väärinkäyttämisen mahdollisena, niin he eivät omasta mielestään niin tehneet. Huostaanoton läpiviemistä ilman perusteita he eivät pitäneet mahdollisena. Juridisoituminen oli aiheuttanut työpaineita ja tarvetta oikeustieteellisiin opintoihin. Tutkimuksessa lapsen etu näyttäytyi ristiriitaisena ja ohjasi työntekijöitä keskenään erilaisiin ratkaisuihin. Resurssien ja tuen puute sekä positiivisen palautteen vähyys ja sen saaminen viiveellä näyttäisivät vaikuttavan uusien työntekijöiden nopeaan vaihtuvuuteen huostaanottoihin liittyvässä työssä. Tärkeimpänä toimenpide-ehdotuksena on, että lastensuojelutyö tarvitsisi kiireellisesti resursseja, jotta sosiaalityöntekijöillä olisi aikaa paneutua asiakastilanteisiin ja luottamuksellisten asiakassuhteiden luomiseen, muuten lapsen etu ei toteudu. Avainsanat: Huostaanotto, sosiaalityöntekijä, lastensuojelu, kokemus, ratkaisu, lapsen etu

Nucleic acid sequence relationships between enterovirus serotypes

Forty-eight different enterovirus serotypes were analysed by a nucleic-acid hybridization test using probes derived from the 3′ end of coxsackievirus A21 (CA21) and B3 (CB3), poliovirus 3 (P3) and enterovirus 70 (E70). More than 90% of the serotypes could be detected with this collection of reagents. The CB3 probe reacted with all the coxsackie B viruses, with all three poliovirus serotypes, and with almost all of the 30 ECHO virus types tested. In addition some of the coxsackie A viruses and the BrDr 73 strain of enterovirus 71 gave a positive signal with this probe. The P3 probe detected all the poliovirus strains and also some coxsackievirus A isolates but no coxsackie B or ECHO viruses. A similar hybridization pattern as with the P3 probe was obtained when the CA 21 probe was used. The E70 probe appeared to be strain-specific. The results indicate that nucleic-acid hybridization is a useful method for rapid detection and subgrouping of enteroviruses during virus isolation, and that the test could be further developed for typing of the strains.</p