Mansikan fosforilannoituksen tarkentaminen sienijuuren avulla

201

Luonto voimaksi Kainuussa : Green Care -palveluiden tarve ja tarjonta Kainuussa

Kainuussa on hyvät mahdollisuudet tuottaa luontoperustaisia hyvinvointipalveluita sekä paikallisille että matkailijoille. Green Care -palveluiden mahdollisuudet on kirjattu Kainuun maakuntaohjelmaan ja Kainuun biotalousstrategiaan. Tavoitteina on vahvistaa luontoon perustuvien terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa Kainuussa. Luontoon tukeutuvien palveluiden avulla tavoitellaan kainuulaisten terveyden ja toimintakyvyn parantamista ja eriarvoisuuden vähentämistä sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamista. Luonto voimaksi Kainuussa -hanke (Luvoka) tarttui vuosina 2017–2019 tähän Kainuun biotalousstrategiassa esitettyyn tavoitteeseen. Tiedonvälityshankeessa, jota toteuttivat Luonnonvarakeskus ja Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy, tunnistettiin ja kehitettiin luontoon ja maaseutuun liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia sekä lisättiin Green Caren tunnettavuutta Kainuun alueen eri medioita hyödyntäen. Hankkeessa luotiin visio Kainuun Green Care -toiminnalle vuosille 2017–2067, kartoitettiin palvelutarpeita ja -tarjontaa kyselytutkimuksin ja teemahaastatteluin sekä välitettiin tietoa laatu- ja kehittämistoiminnasta. Mahdollisille palvelunostajille tehdyissä kyselytutkimuksessa (n=49) ja teemahaastattelussa (n=5) selvisi, että luonto- ja eläinavusteisia palveluita tunnetaan jo hieman Kainuussa julkisen sektorin palvelukentässä ja niille nähdään tilausta. Palveluiden toivottiin olevan monimuotoisia ja joustavia, käyttäjien tarpeiden mukaan suunniteltuja. Huomioitavaksi toivottiin palveluiden saatavuus ja saavutettavuus, jotta niitä pysyttäisiin hyödyntämään systemaattisemmin osana kuntoutusta. Green Care palveluiden hyödyt asiakkaille tunnistettiin. Palveluiden haluttiin olevan tuotteistettuja, kohtuuhintaisia, esteettömiä paketteja. Tarvetta olisi sekä henkilöstön että asiakkaiden käyttöön. Maatalousyrittäjille tehdyn kyselyn mukaan yksitoista vastaajista (n=36) toteutti tai halusi toteuttaa Green Care -toimintaa omalla tilallaan. Kainuulaisilta maatiloilta löytyy monipuolista koulutustaustaa perinteisten maatalousalojen lisäksi. Matkailuyrittäjille suunnatun kyselyn tulokset osoittivat, että vastanneista (n=28) yli puolet tunsi toimintatapaa, mutta vain muutama tuotti Green Care -palveluja. Green Care on ollut luontevampaa istuttaa luontoon sijoittuviin ohjelmapalveluihin kun taas keskustojen majoituspalveluiden yhteydessä sitä ei hyödynnetä. Green Care -liiketoiminnan tulevaisuuden näkymiä arvioitiin hankkeen lopuksi haastattelemalla kainuulaisten tutkimus-, neuvonta- ja koulutusorganisaatioiden asiantuntijoita. Vastaajien yksimielinen näkemys oli, että Kainuussa olisi hyvät mahdollisuudet tuottaa luontoperustaisia hyvinvointipalveluita sekä paikallisille, että matkailijoille. Edellytyksenä kuitenkin on, että olemassa olevat puitteet osataan tunnistaa ja hyödyntää oikealla tavalla. Yritysten välinen yhteistyö ja hyvä verkostoituminen nähtiin elintärkeinä Green Care -toiminnan kehittymiselle Kainuussa. Tämä raportti kokoaa yhteen hankkeen aikana tehtyjen kyselytutkimusten ja teemahaastattelujen tulokset ja esittää jatkotoimenpiteitä kainuulaisen Green Care -liiketoiminnan edistämiseksi.201

Mykorritsa- eli sienijuurisymbioosi

201

Mansikan fosforilannoituksen tarkentaminen sienijuuren avulla

201

Kun teet tuotantosopimusta marjoista

201

Vähentävätkö mansikan pöytäviljely ja kausihuonetuotanto harmaahometta ja härmää?

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljely ovat yleistyneet viime vuosina muualla Euroopassa.Kausihuonetuotannon etuina ovat sadon aikaistaminen ja sadon laadun varmistaminen, pöytäviljelynetuina maalevintäisten kasvitautien aiheuttamien ongelmien vähentyminen, viljelykiertotarpeenpoistuminen sekä nopeampi poiminta. MTT Sotkamon tutkimusasemalla tutkittiin kasvukaudella 2009näiden viljelymenetelmien vaikutusta mansikan härmän ja harmaahomeen esiintymiseen sadossa.Koe sisälsi neljä käsittelyä: 1) pöytäviljely kausihuoneessa, 2) pöytäviljely avomaalla, 3)kausihuoneviljely maassa ja 4) viljely avomaalla ilman kausihuonetta tai pöytiä. Lisäksi kaikkikäsittelyt toistettiin kahdella eri lajikkeella, jotka olivat Polka ja Honeoye. Maassa olleet taimet saivatkaksi homeruiskutusta ja yhden härmäruiskutuksen. Pöydillä olevat taimet eivät saaneetkasvinsuojelua, koska vieressä maassa olevat taimet tuottivat samanaikaisesti satoa pöytämansikoidenkukinnan kanssa.Tässä kokeessa kausihuoneviljely ei vähentänyt harmaahomeen ja härmän määrää sadossa.Käsittelyssä kausihuone+pöytäviljely harmaahomeen määrä kokonaissadosta oli pienempi, muttatoisaalta härmän määrä suurempi kuin muissa käsittelyissä. Kauppakelpoisen sadon suhteellinenmäärä ei siksi lisääntynyt kausihuonepöytäviljelyssä. Ruiskutusten vaikutuksia oli mahdotontaarvioida, sillä pöytäviljelyssä mansikkakasvusto kukki ja aloitti sadontuoton noin kuukauttamyöhemmin kuin avomaakasvustoissa. Ilmasto pöytäviljeltyjen marjojen kukkiessa ja kehittyessä olierilainen kuin ilmasto maassa viljeltyjen marjojen kukkiessa ja kehittyessä. Koe antaa kuitenkinsuuntaa-antavia tuloksia

Marjanviljelyn ja pölyttämisen yhteensovittaminen Kainuussa

201

Herukanviljelyn tulevaisuus?

201

Pölytyspalvelut marjanviljelijän näkökulmasta

201

Tykkylumen alueellinen esiintyminen Suomessa kahden laskentamenetelmän perusteella

TutkimusselosteSeloste julkaisusta: Lehtonen, I., Hoppula, P., Pirinen, P. & Gregow, H. 2014. Modelling crown snow loads in Finland: a comparison of two methods. Silva Fennica 48(3), article id 1120