Hautsalo, Juho

Hoppula, Kalle

Hoppula, Kati

Räty, Anu

Vestberg, Mauritz

Ylijoki, Janne

Jukuri

Kokeet Astiakoe 1:  Laukaa, 2014 - Kasvualustan P-pitoisuudet     0, 10, 20, 30, 40, 50 mg/l.  - Hiekka, perliitti, turve, 1:1:1. -A) Sienijuureton  -B) Sienijuuriymppäys  Astiakoe 2: Laukaa, 2015 - Kasvualustan P-pitoisuudet   5, 10, 20, 40 mg/l.  - Peltomaa (mHsHHt).  - A) Sienijuuri tuhottu höyryttämällä - B) Ei höyrytystä, toimiva sienijuuri.  Peltokoe: Sotkamo, 2014-2015 - P-lannoitus:     0, 30, 60, 90 kg/ha, rae (1. vuosi)     0, 15, 30, 45 kg/ha, neste (2. vuosi) - Maassa P lähtötaso 3,1 mg/l - Peltomaa (vaihtelu mHe / mHsHHt)  Kaikissa kokeissa jatkuvasatoinen mansikkalajike Ria. Muiden ravintei-den saanti oli riittävä.   Mansikka ja fosfori Mansikka ottaa fosforin (P) maasta joko suoraan juurillaan tai epäsuorasti sienijuuri- eli mykorritsasymbioosilla. Korkeilla maan P-tasoilla sienijuuri toimii heikosti tai ei toimi lainkaan. Symbioosilla on merkitystä alhaisilla P-tasoilla.    Mansikan fosforilannoituksen tarkentaminen sienijuuren avulla Hanke: Vihannesten ja marjakasvien  tasapainoinen N- ja P- lannoitus ja ravinnepäästöjen vähentäminen Juho Hautsalo 1),  Kati Hoppula 2), Anu Räty 2), Kalle Hoppula 2), Janne Ylijoki 2) ja Mauritz Vestberg 1)  1) Luke Laukaa Puutarha, Antinniementie 1, 41330 Vihtavuori, etunimi.sukunimi@luke.fi  2) Luke Sotkamo, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo, etunimi.sukunimi@luke.fi Voisiko lannoitusta uudistaa? P-lannoitus heikentää sienijuuren toi-mintaa. Siksi lannoittamatta jättämi-nen on lyhyellä aikavälillä parempi vaihtoehto kuin vähäinen lannoitus. Mansikan P-lannoitustarvetta voidaan akuutisti vähentää sienijuurisymbi-oosia suosimalla. Vielä on kuitenkin tutkittava, miten sienijuuri ja maan P-pitoisuus käyttäytyvät eri ympäristö-olosuhteissa ja vaihtelevilla maala-jeilla, jos tutkimusjakso on ajallisesti pitempi ja viljelykierrossa on useita kasvilajeja.  Vastaavia sienijuurisymbiooseja on useilla  viljelykasveilla. Sienijuuri-symbiooseja esiintyy noin 85-90 prosentilla maailman kasveista.      0 10 20 30 40 5 10 20 40 Kasvin kuivapaino (g) P (mg/l) kasvualustassa  ei sienijuurta sienijuuri AMF = sienijuurikäsittely Control = ei sienijuurta Kasvualustassa ei fosforilannoitusta Rahoittaja: Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA) Kasvin kokonaiskuivapainon muutos kasvualustan fosforitason noustessa astiakokeessa. Kasvualustana tavallinen peltomaa (mHsHHt). Höyrytyskäsittelyllä maasta tuhottiin sienijuuri.  Koetulokset Sienijuuri kompensoi P-lannoituksen puutetta. Jos sienijuurta ei ollut, saatiin P:n lisäyksellä lisäkasvua, mutta sienijuuren kanssa P:n lisäyksestä ei ollut hyötyä tai hyötyä oli vain vähän.  Astiakokeissa näkyi trendi, jossa paras sato syntyi noin 20 mg/l fosforitasolla. Sen ylittyessä sienijuuri muuttui loiseksi. Viljavuus-analyysin mukainen nykyinen P-suositustaso kokeissa olleilla maalajeilla on mansikalle  20-33 mg/l (tyydyttävä-hyvä).     0 200 400 600 800 P0 P30/15 P60/30 P90/45  sato (g/taimi) P-lannoitus (kg/ha) 2014/2015 2014 2015 P-lannoituksen vaikutus mansikan satotasoon peltokokeessa Sotkamossa. 

Mansikan fosforilannoituksen tarkentaminen sienijuuren avulla

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri

Jukuri