Hoppula, Kalle

Finnish

Jukuri

© Luonnonvarakeskus LuonnonvarakeskusKalle HoppulaLuonnonvarakeskusMarjanviljelyn ja pölyttämisenyhteensovittaminen Kainuussa© LuonnonvarakeskusMarjamarkkina Suomessa• Kotimaisten marjatuotteiden kysyntä on kasvanut viimevuosina. Elintarviketeollisuus tekee uusia viljelysopimuksia.• Koko maassa on tällä hetkellä kroonistunut pula mansikasta ja mustaherukasta. Teollisuus haluaisi ostaa lisää myöskarviaista, viherherukkaa, valkoherukkaa ja punaherukkaa.• Kysynnän kasvu on voimakasta erityisesti kaupanpakastealtaista myytävissä marjapakasteissa.2 12.12.2018© LuonnonvarakeskusMarjanviljely Kainuussa• Viljelypinta-alaltaan Kainuu on Manner-Suomen toiseksipienin marjantuotantomaakunta: Vain vajaa 2 % Suomenmarjanviljelypinta-alasta.• Neljästä Suomen suurimmasta viljeltyjen marjojentukkuostajasta kaksi (Arctic International Oy ja Kiantama Oy) sijaitsee Kainuussa. Nämä yritykset haluaisivat ostaa marjatlogistista syistä johtuen läheltä, mutta Kainuussamarjanviljelyä ei juurikaan ole. 3 12.12.2018© LuonnonvarakeskusMarjanviljely Kainuussa• ProAgria Kainuu ja Luke yhteistyössä marjaa ostavien yritystenkanssa kannustavat kasvattamaan viljelyaloja ja käynnistämäänuusia marjatiloja.• 2018 keväällä alkamassa uusi marjanviljelyn kehittämishankeMarjataito 2, johon otetaan jo yrittäjiä mukaan.• Mansikalla laajentamispainetta Kainuussa olisi noin 100-200 ha• Herukoilla laajentamispainetta on muutamia satoja hehtaareja, mutta maailmanmarkkinoiden muutokset voivat kääntää tilanteenmuutamassa vuodessa miten tahansa. Hurjimmat ennusteetpuhuvat tuhansien hehtaarien lisätarpeesta mustaherukalla.4 12.12.2018© LuonnonvarakeskusMarjanviljely Kainuussa• Viljelypinta-alat Kainuussa 2017 yhteensä 113 ha:– Mansikka 54 ha– Mustaherukka 46 ha– Punaherukka 9 ha– Valkoherukka 1 ha– Vadelma 2 ha– Muut marjat 1 ha70 % marjanviljelyhehtaareista on Sotkamossa. 5 12.12.2018© Luonnonvarakeskus6 12.12.2018Mansikka- ja herukkatilojen sijainti Kainuussa:Esimerkkinä Sotkamo:55 ha herukoita25 ha mansikoitaKuinka monta mehiläispesää tarvitaan?Kuinka paljon niitä on jo marjatiloilla?© LuonnonvarakeskusPölytys viljelijän näkökulmasta• Joinain vuosina auttaa, joinain vuosina ei. Sää!• “Onko siitä oikeasti mitään hyötyä, kun olemme täällä metsänkeskellä ja luonnonpölyttäjiä on kuitenkin paljon?”• Miten saada mehiläiset menemään mansikkapeltoon, kun ympäristössä on paljon houkuttelevampiakin kasveja?7 12.12.2018© LuonnonvarakeskusPölytys mansikanviljelijän näkökulmasta• Keskisatoinen mansikka: 4500 kg/ha• Viljelijän omalle työlle jää hyvänä vuonna palkkaa myyntitavastariippuen (tukku vs suoramyynti) 1-2 eur/kg eli 4500-9000 eur/ha.• Jos mehiläispölytys lisää mansikan satotasoa 20 %, on sen arvoviljelijän tulonmuodostuksen näkökulmasta silloin 1000-2000 eur/ha. • Tulonmuodostuksen näkökulmasta pölytyksen arvo on hinnoiteltava alhaisimpaan hintaan 1000 eur/ha, koskaainoastaan tukkumarkkina Kainuussa kasvaa voimakkaasti. Suoramyyntimarkkina on lähellä kyllästyspistettä.• Miten mehiläishoitaja vakuuttaa viljelijän hyödyistä?8 12.12.2018© LuonnonvarakeskusPölytys mustaherukanviljelijän näkökulmasta• Keskisatoinen mustaherukka: 2000 kg/ha • Viljelijän omalle työlle jää hyvänä vuonna palkkaa 0,50 eur/kg.• Jos mehiläispölytys lisää mustaherukan satotasoa 20 %, on senarvo viljelijän tulonmuodostuksen näkökulmasta silloin 200 eur/ha. • Miten mehiläishoitaja vakuuttaa viljelijän hyödyistä?9 12.12.2018© LuonnonvarakeskusMinkäkokoisia marjatilat ovat?• Päätoiminen marjanviljely edellyttää vähintään:– Mansikka 5+ ha– Herukat 20+ ha• Herukkatilaa ei kannata perustaa alle 10 ha alallekoneinvestointien vuoksi. Järkevä minimikoko on 15-20 ha.• Pienempi herukkapinta-ala on mahdollista vain, jos koneet ovatuseamman tilan yhteisiä.10 12.12.2018© LuonnonvarakeskusMiten mehiläistarhaajat voivat auttaa aloittavaamarjanviljelijää?• Viljelyn ja viljelyn laajentamisen painopiste on Etelä-Kainuussa.• Sijaitsevatko mehiläistarhaajat järkevästi marjatiloihin nähden?• Jos mehiläispesiä ei järkevällä etäisyydellä ole pölytyspalveluihinkäytettävissä, niin pystyvätkö mehiläistarhaajat tukemaanmarjanviljelijää jotenkin muuten, esimerkiksi kouluttamalla?11 12.12.2018© LuonnonvarakeskusMiten mehiläistarhaajat voivat auttaa aloittavaamarjanviljelijää?• Skenaario A: Uusi viljelijä istuttaa 2018 alkaen mansikkaa +2 ha/vuosi. Pölytyspalvelun tarve alkaa vuotta istutusta seuraavana vuonna.• Skenaario B: Uusi viljelijä istuttaa 2018 alkaen herukoita +5 ha/vuosi. Pölytyspalvelun tarve alkaa istutuksesta neljäntenä vuonna.12 12.12.2018© LuonnonvarakeskusMiten mehiläistarhaajat voivat auttaa aloittavaamarjanviljelijää?• Uusi herukantuottaja: “Tarvitsen 15 mehiläispesää 2021, 30 mehiläispesää 2022 ja 45 mehiläispesää 2023.” • Kehen herukantuottaja ottaa yhteyttä?• Kuinka monta vuotta aikaisemmin asia on sovittava?• Mitä maksaa? • Miten muuten tuottajan on valmistauduttava pölytyspalveluun?13 12.12.2018© LuonnonvarakeskusMiten mehiläistarhaajat voivat auttaa aloittavaamarjanviljelijää?• Voisiko mehiläistarhaaja olla myös luonnonpölytyksenkehittämisen ammattilainen?• Jos voi, niin miten?14 12.12.2018© Luonnonvarakeskus15 12.12.2018Teppo Tutkija

Marjanviljelyn ja pölyttämisen yhteensovittaminen Kainuussa

http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/543516/Marjanviljelyn%20ja%20p%c3%b6lytyksen%20yhteensovittaminen%20Kainuussa.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Marjanviljelyn ja pölyttämisen yhteensovittaminen Kainuussa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri