Diseños empíricos en los estudios sobre traducción e interpretación en los servicios públicos

This article examines the types of research designs used in empirical studieson public service interpreting and translation (PSIT). Our data consists of 81journal articles, articles published in collected volumes, and doctoral dissertations published in English or German in 2009-2018, derived from the Translation Studies Bibliography. Our analysis is structured according to the main data usedin the research design (interactional data, interviews, textual data, questionnaires, ethnographic observations, and multi-data designs). We describe what kinds of research questions are posed, which data are used,and how the analysis is portrayed.The objectsof study are categorizedon a methodological metalevelinto(1) facts,(2) views,(3) cultural meanings and practices, (4) experiences, (5) social relations, and (6) interaction.In addition, we discuss whether the overall aim of the studies is to analyze the researched phenomenon from a factual perspective or from a social-constructivist perspective emphasizing cultural meanings. The most frequent object of study is interpreted interaction,and it seems to be the most nuanced from an analytical perspectiveas well. The other meta-level objects of study are either more varied in terms of analytical depth or not equally recognized for theirpossible research value inPSIT.Moststudies in our data take afactual perspective, and studies on cultural meanings attached to PSIT seem rare.Our results indicate a need for further development in empirical designs in PSIT researchEste artículo examina los tipos de diseños de investigación utilizados en los estudios empíricos sobre la interpretación y la traducción en los servicios públicos (TISP) sobre una muestra de 81 obras (artículos de revistas, capítulos de obras colectivas y tesis doctorales) publicadas en inglés o alemán entre 2009 y 2018 y extraídas de la base de datos Translation Studies Bibliography. El análisis se basa en los principales datos utilizados en el diseño de la investigación (interacciones, entrevistas, datos textuales, cuestionarios, observaciones etnográficas y diseños de datos múltiples). Describimos qué tipos de preguntas de investigación se plantean, qué datos se utilizan y cómo se describe el análisis. Los objetos de estudio se clasifican desde un punto de vista metodológico en (1) hechos, (2) puntos de vista, (3) significados y prácticas culturales, (4) experiencias, (5) relaciones sociales e (6) interacción. Además, se discute si el objetivo general de los estudios es analizar el fenómeno investigado desde una perspectiva fácticao desde una perspectiva socio-constructivista que enfatiza los significados culturales. El objeto de estudio más frecuente es la interacción interpretada, y parece ser el más elaborado también desde una perspectiva analítica. El resto de objetos de estudio son más variados en cuanto a la profundidad analítica o carecen de reconocimiento por su posible valor en la investigación en TISP. La mayoría de los estudios de la muestra adoptan una perspectiva fáctica y, en TISP, los estudios sobre los significados culturales son más bien raros. Nuestros resultados indican la necesidad de un mayor desarrollo de los diseños empíricos en la investigación en TISP

Experiencing the interpreter's role Emotions of involvement and detachment in simultaneous church interpreting

AbstractThis paper proposes an affective approach to examining the interpreter’s role. More specifically, it suggests that, by considering the interpreters’ subjective feelings of involvement and detachment related to an interpreted event, we can examine the ways in which their role is constructed, within and through a combination of personal, social, and material factors related to the setting and the interpreter’s working conditions. As an example, I take the case of simultaneous interpreting in two religious settings, which I have studied with autoethnography. Thus, I analyze my experiences of interpreting in two religious settings and contrast these experiences to an “ideal” model of the interpreter’s role in such settings: that of the fully involved participant. The analysis indicates that, while an internalized ideal model of role may provide a point of reference for reflection, the actual experience of role emerges in a complicated interaction between personal, social, and material aspects.</jats:p

Velkajärjestelyvelat : selvitysjärjestelmä ja sen ongelmat

Insolvenssioikeuden alaan kuuluvassa pääosin oikeusdogmaattisessa tutkielmassa perehdytään yksityishenkilön velkajärjestelyyn ja erityisesti velkajärjestelyvelkojen selvitysjärjestelmään ja sen ongelmiin. Tutkielmassa luodaan kuva velkajärjestelyn piiriin kuuluvista veloista ja niiden erityispiirteistä sekä niiden selvittämisestä velkajärjestelyhakemusta varten. Selvitysjärjestelmän ongelmia ja puutteita tutkittiin laadullisen tutkimuksen avulla, jossa talous- ja velkaneuvojia ympäri Suomea haastateltiin. Tutkielman aiheesta johtuen siinä sivutaan jonkin verran oikeuspoliittista tutkimusta, jonka kautta pyritään myös tarkastelemaan velkajärjestelyvelkojen selvitysjärjestelmän ongelmia ja puutteita. Lisäksi tutkielmassa käydään läpi lainsäädäntöhankkeita, joiden avulla selvitysjärjestelmää on aiemmin pyritty parantamaan. Yksityishenkilön velkajärjestelyn avulla pyritään selvittämään kaikki velallisen velkajärjestelyn piiriin kuuluvat velat. Velkajärjestelyyn kuuluu kaikki velallisen velat, jotka ovat syntyneet ennen velkajärjestelyn aloittamista. Näin ollen aloittamispäätöksen jälkeen syntyneet velat jäävät velkajärjestelyn ulkopuolelle ja velallisen tulee vastata niistä niiden ehtojen mukaisesti. Nykyisessä selvitysjärjestelmässä yksityishenkilön velkajärjestelyssä vahvistettavan maksuohjelman ulkopuolelle jää osa velallisen veloista. Nämä niin sanotut tuntemattomat velat ovat velallisen näkökulmasta ongelmallisia. Jos tuntemattomille veloille vahvistetaan myöhemmin osuus maksuohjelmaan, vaikeutuu velallisen maksuohjelmasta selviytyminen olennaisesti. Lisäksi velkajärjestelyn päätavoite eli rehabilitaatio, ei toteudu tehokkaasti

”Moni tulee semmosen sotkusen lankakerän kanssa, että ens viikolla lähtee kämppä ja nyt mä tarvisin apua” : Hyvinvointivajeiden täyttäminen matalan kynnyksen päiväkeskuksessa

Tässä sosiaalityön pro gradu -tutkielmassani tutkin millaisiin asiakkaiden tarpeisiin matalan kynnyksen päiväkeskus vastaa. Matalan kynnyksen päiväkeskus on asunnottomille, aktiivisesti päihteitä käyttäville ja muiden palveluiden ulkopuolella oleville ihmisille suunnattu palvelu, jossa on mahdollista huolehtia omien perustarpeiden täyttämisestä ja saada ohjausta omien asioiden hoitamisessa. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä päihdehuollon lainsäädännön uudistuksen myötä päiväkeskuksista tulee lakisääteinen palvelu, joka on hyvinvointialueen velvollisuus järjestää sosiaalihuoltolain mukaisesti. Pro gradu -tutkielmani on kvalitatiivinen tutkimus eli laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä käytän ihmisen hyvinvoinnin määrittelyä elämänlaadun, resurssien ja toimintakykyjen näkökulmasta. Tutkimusaineistonani käytän keräämääni aineistoa, joka koostuu matalan kynnyksen päiväkeskuksen työntekijöiden ryhmähaastattelusta. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että matalan kynnyksen päiväkeskuksessa asunnottomat, aktiivisesti päihteitä käyttävät ja muiden palveluiden ulkopuolella olevat ihmiset pystyvät täyttämään joitakin perustarpeitaan pysyäkseen hengissä ja selviytyäkseen päivästä toiseen. Päiväkeskus ei kuitenkaan pysty korvaamaan koko hyvinvointiyhteiskunnan palvelujärjestelmää tai paikkaamaan muiden palveluiden resurssivajeita

Subtle neuropsychiatric and neurocognitive changes in hereditary gelsolin amyloidosis (AGel amyloidosis)

Peer reviewe

Syysseminaarin satoa : Kääntäjä- ja tulkkikoulutus verkossa – keskusteluja korona-ajan kokemuksista

This article reports on the twelfth Autumn Seminar of the Section for Teachers and Researchers of the Finnish Association of Translators and Interpreters, which was held as an online event in August 2020, hosted by Tampere University. The theme of the seminar was online teaching, which became a topical subject after the Covid-19 pandemic forced all education to explore news ways of teaching and learning in a distance mode. The seminar included two parallel discussion sessions, one focusing on how the corona shutdown affected translator training in the spring of 2020, and the other focusing on the possibilities of online teaching collaboration between different universities. Both discussion sessions included two invited presentations with translator and interpreter trainers sharing their own experiences, followed by group discussion. This article includes a description of the invited presentations and a summary of the outcome of the group discussions. The presentations and the discussions reflected that the sudden shift to digital teaching was challenging for many, but the exceptional situation also had positive outcomes, such as novel ways of organizing teaching collaboration between universities.Non peer reviewe

Syysseminaarin satoa: Kääntäjä- ja tulkkikoulutus verkossa – keskusteluja korona-ajan kokemuksista

This article reports on the twelfth Autumn Seminar of the Section for Teachers and Researchers of the Finnish Association of Translators and Interpreters, which was held as an online event in August 2020, hosted by Tampere University. The theme of the seminar was online teaching, which became a topical subject after the Covid-19 pandemic forced all education to explore news ways of teaching and learning in a distance mode. The seminar included two parallel discussion sessions, one focusing on how the corona shutdown affected translator training in the spring of 2020, and the other focusing on the possibilities of online teaching collaboration between different universities. Both discussion sessions included two invited presentations with translator and interpreter trainers sharing their own experiences, followed by group discussion. This article includes a description of the invited presentations and a summary of the outcome of the group discussions. The presentations and the discussions reflected that the sudden shift to digital teaching was challenging for many, but the exceptional situation also had positive outcomes, such as novel ways of organizing teaching collaboration between universities.This article reports on the twelfth Autumn Seminar of the Section for Teachers and Researchers of the Finnish Association of Translators and Interpreters, which was held as an online event in August 2020, hosted by Tampere University. The theme of the seminar was online teaching, which became a topical subject after the Covid-19 pandemic forced all education to explore news ways of teaching and learning in a distance mode. The seminar included two parallel discussion sessions, one focusing on how the corona shutdown affected translator training in the spring of 2020, and the other focusing on the possibilities of online teaching collaboration between different universities. Both discussion sessions included two invited presentations with translator and interpreter trainers sharing their own experiences, followed by group discussion. This article includes a description of the invited presentations and a summary of the outcome of the group discussions. The presentations and the discussions reflected that the sudden shift to digital teaching was challenging for many, but the exceptional situation also had positive outcomes, such as novel ways of organizing teaching collaboration between universities

Networked web-cameras monitor congruent seasonal development of birches with phenological field observations

Ecosystems' potential to provide services, e.g. to sequester carbon, is largely driven by the phonological cycle of vegetation. Timing of phenological events is required for understanding and predicting the influence of climate change on ecosystems and to support analyses of ecosystem functioning. Analyses of conventional camera time series mounted near vegetation has been suggested as a means of monitoring phenological events and supporting wider monitoring of phenological cycle of biomes that is frequently done with satellite earth observation (EO). Especially in the boreal biome, sparsely scattered deciduous trees amongst conifer-dominant forests pose a problem for EO techniques as species phenological signal mix, and render EO data difficult to interpret. Therefore, deriving phonological information from on the ground measurements would provide valuable reference data for earth observed phonology products in a larger scale. Keeping this in mind, we established a network of digital cameras for automated monitoring of phenological activity of vegetation in the boreal ecosystems of Finland. Cameras were mounted at 14 sites, each site having 1-3 cameras. In this study, we used data from 12 sites to investigate how well networked cameras can detect the phenological development of birches (Betula spp.) along a latitudinal gradient. Birches typically appear in small quantities within the dominant species. We tested whether the small, scattered birch image elements allow a reliable extraction of colour indices and the temporal changes therein. We compared automatically derived phenological dates from these birch image elements both to visually determined dates from the same image time series and to independent observations recorded in the phenological monitoring network covering the same region, Automatically extracted season start dates, which were based on the change of green colour fraction in spring, corresponded well with the visually interpreted start of the season, and also to the budburst dates observed in the field. Red colour fraction turned out to be superior to the green colour-based indices in predicting leaf yellowing and fall. The latitudinal gradients derived using automated phenological date extraction corresponded well with the gradients estimated from the phenological field observations. We conclude that small and scattered birch image elements allow reliable extraction of key phonological dates for the season start and end of deciduous species studied here, thus providing important species-specific data for model validation and for explaining the temporal variation in EO phenology products.Peer reviewe

Mitä metsiltä halutaan 2035? : kansalaisten, metsänomistajien, yritysten ja metsäpolitiikan näkökulma

Suomen rajallisiin metsävaroihin kohdistuu osittain keskenään kilpailevia odotuksia ja tarpeita. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin kansalaisten, metsäomistajien ja yritysten näkemyksiä metsien käyttömuodoista ja ekosysteemipalvelujen tärkeydestä. Lisäksi tarkasteltiin metsäpolitiikan arviointia ja sisällöllisiä muutoksia strategisella tasolla tutkimustiedon valossa. Katsauksessa oli mukana kaikkiaan noin 160 tieteellisesti referoitua artikkelia viimeisen 20 vuoden ajalta. Katsauksen perusteella metsien luonto- ja ympäristöarvojen merkitys ja niiden turvaaminen ovat nousseet yhä merkittävämmiksi metsien käytön hyväksyttävyyteen vaikuttaviksi tekijöiksi viimeisten 20 vuoden aikana. Tulosten perusteella kansalaisilta kerätty metsien käytön hyväksyttävyyttä koskeva tieto on vielä melko hajanaista. Pääosa tutkimuksista on alueellista ja liittyy luonto- ja virkistysarvojen kysyntään ja merkitykseen. Tutkimus koskee lähinnä aikuisväestöä, eikä nuorten näkemyksiä tunneta kovin hyvin. Metsäbiotalouden hyväksyttävyyden näkökulmasta tarvitaan nykyistä laajempi ymmärrys metsäarvojen muutoksesta ja muutoksen nopeudesta. Lisääntyneet hakkuut ja niiden aiheuttamat ympäristömuutokset havaitaan erityisesti omassa lähiympäristössä. Metsien virkistyskäyttö ja luontomatkailu eivät edellytä metsien rauhoittamista kaikelta metsätaloudelliselta toiminnalta, mutta olennaista on uudistushakkuiden laajuus ja kohdentuminen asutuskeskusten ja matkailukeskusten lähialueilla. Valtaosalla suomalaisista metsänomistajista on omistamilleen metsille samanaikaisesti aineellisia ja aineettomia tavoitteita. Yhtäältä merkittävälle osalle talous on tärkein tavoite, ja toisaalta on olemassa merkittävä ja vakiintunut omistajaryhmä, jolle metsien luonto- ja virkistysarvot ovat tärkeimpiä. Naiset metsänomistajina painottavat luonto- ja ympäristöarvoja miehiä enemmän. Metsänomistajatutkimusten perusteella metsäneuvontapalvelujen monipuolisemmalle ja asiakaslähtöisemmälle kehittämiselle on edelleen tarvetta. Metsänomistajilla on valmiutta edistää maillaan luonnon monimuotoisuutta ja hiilensidontaa tai tuottaa maisema-arvoja, jos se perustuu omistajuuden säilymiseen ja vapaaehtoisuuteen, ja toiminnasta on saatavissa riittävä rahallinen korvaus. Myös metsäliiketoimintaa halutaan monipuolistaa nykyisestä raaka-ainevirtoihin perustuvasta painotuksesta kattamaan muutkin liiketoimintamahdollisuudet. Yrityksiä koskevissa tutkimuksissa painottui liiketaloudellisen kannattavuuden näkökulma, kun taas sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kysymyksiä on tarkasteltu vähän. Yritystoiminnassa tulisi talousvaikutusten arvioinnin rinnalla ymmärtää ja arvioida metsien käytön luonto- ja ympäristövaikutuksia jatkossa konkreettisemmin ja systemaattisemmin. Tämä koskee kaikkia metsiä hyödyntäviä yrityksiä, mutta erityisesti metsää laajamittaisesti hyödyntävää metsä- ja puutuoteteollisuutta, jonka vaikutus metsäympäristöihin on suurin. Perinteisen metsäteollisuuden toimijat ovat viime aikoina lanseeranneet luonnon monimuotoisuusohjelmia ja -tiekarttoja. Jatkossa tarvitaan toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointitutkimusta. Metsäpolitiikkatutkimuksessa metsien käytön odotuksissa vastakkain ovat teollisen kasvun ja ympäristöhuolen näkökulmat. Metsien käyttöön on jo melko pitkään liittynyt ristiriitoja, jotka ovat tulleet vahvemmin metsäkeskusteluun uusien kansalaisryhmien toiminnan ja globalisaation myötä. Tutkimuksissa on kritisoitu myös poliittisen päätöksenteon tukeutumista perinteiseen puun teolliseen jalostukseen sen sijaan, että panostettaisiin myös sosiaalisen ja ekologiseen kestävyyteen sekä metsien monipuolisempaan käyttöön. Tutkimuksissa arvioidaan kansallisten metsäbiotalouden mahdollisuuksien toteutumisen vaativan ekologisen kestävyyden ottamista keskeiseksi lähtökohdaksi sekä teknologisten innovaatioiden laajempaa hyödyntämistä alueellisesti. Metsäbiotalouden tiedepaneelin politiikkasuositukset: 1. Metsien eri ekosysteemipalvelujen tuottamiseen tarvitaan nykyistä parempi tasapaino, jossa monipuolistetaan metsäbiotalouden yritystoimintaa, turvataan luonnon monimuotoisuusarvoja sekä kansalaisten arvostamia virkistys- ja hyvinvointihyötyjä. Metsien eri käyttötarkoitusten parempi yhteensovittaminen edellyttää päätöksenteon tietopohjan parantamista sen osalta, millaisilla ekosysteemipalveluiden tuottamisen yhdistelmillä saadaan yhteiskunnan kannalta paras kokonaistulos valtakunnallisesti ja alueellisesti. 2. Metsäbiotalouden hyväksyttävyyden näkökulmasta tarvitaan nykyistä laajempi ymmärrys metsäarvojen muutoksesta ja muutoksen nopeudesta. Tähän tarvitaan valtakunnallinen kansalaisille suunnattu metsäbarometritutkimus, jonka avulla voidaan tarkastella laajemmin metsien käytön hyväksyttävyyttä ja arvioida kansalaisten näkemysten alueellisia eroja. 3. Suomen monipuoliset metsästrategiat ja -ohjelmat kaipaavat rinnalleen lisää konkreettisia ohjauskeinoja luonto-, virkistys- ja ilmastoarvojen turvaamiseen ja lisäämiseen, kun metsänomistajilta odotetaan tulevina vuosina merkittäviä muutoksia metsien käytössä ja hoidossa. Metsäbiotalouden vahvistamisessa tarvitaan metsäomistajien neuvontapalvelujen monipuolistamista ja uudistamista asiakaslähtöisemmäksi, mikä tukee puun käytön lisäksi myös luonnontuotteisiin tai esimerkiksi virkistys- ja luontoarvoihin perustuvaa liiketoimintaa. Metsiin perustuvan liiketoiminnan monipuolistamisen ajurit ja esteet tulisi selvittää nykyistä tarkemmin. 4. Metsiä käyttävää yritystoimintaa tulisi ohjata nykyistä paremmin tunnistamaan liiketoimintamallien vaikutukset metsäympäristön laatuun, ja samalla metsäbiotalouden ympäristövaikutukset tulee ottaa laajemmin osaksi yritysvastuuta. Talousvaikutusten arvioinnin rinnalla yritystoiminnan luonto- ja ympäristövaikutuksia pitää ymmärtää ja arvioida jatkossa konkreettisemmin ja systemaattisemmin. 5. Metsäohjelmatyön rinnalle tulee kehittää paikallisia ja alueellisia yhteistoiminta- ja sopimisen malleja metsien luonto- ja ympäristöarvojen turvaamisen keinoista. Kun metsien pinta-ala on rajallinen, tulee metsien ekosysteemipalvelujen samanaikaisia hyötyjä etsiä nykyistä aktiivisemmin ja tehokkaammin metsien käytön suunnittelussa. Yksittäisten metsien käytön tavoitteiden ja metsäarvojen sijaan pitäisi tarkastella enemmän eri tavoitteita ja arvoja rinnakkain, ja ymmärtää paremmin niiden synergioita ja vaihtosuhteit