Vihreän talouden kokeilu- ja kehittämishankkeiden arviointi

Tässä raportissa esitellään vihreän talouden kokeilu- ja kehittämishankkeiden arviointityön tulokset. Arviointityö suoritettiin vuoden 2014 aikana. Arviointityön tavoitteena on ollut arvioida yksittäisten hankkeiden ja kokeilujen vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja tulosten hyödynnettävyyttä. Arvioitavia hankkeita on ollut yhteensä 14. Samalla on arvioitu ympäristöministeriön vihreän talouden rahoituksen kokonaisvaikuttavuutta. Lisäksi arvioinnin tavoitteena oli tuottaa arviointiin valittujen hankkeiden projektipäälliköille ja ohjausryhmälle alustavia havaintoja ja suosituksia jo arvioinnin aikana. Arvioinnin kohteena on ollut sekä kierrätystä ja uusiomateriaalien käyttöä edistäviä hankkeita, joiden tavoitteena on ollut edistää ympäristö- ja jätepoliittisia tavoitteita, sekä kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman (”Vähemmästä viisaammin”) tavoitteita edistäviä hankkeita, joissa on kokeiltu ekotehokkaita ratkaisuja liikkumisessa, asumisessa ja ruokailussa. Arvioinnin kohteena olleet hankkeet ovat olleet hyvinkin erilaisia toisiinsa nähden. Hankkeiden kokonaisrahoituksen suuruus on vaihdellut 29 000 € - 430 000 € välillä, josta vihreän talouden kokeilurahoituksen osuus on ollut 29 000 € - 250 000 €. Monissa hankkeissa tavoitteena on ollut yritysten liiketoimintamallien uudistaminen kehittämällä kokonaan uusia tuotteita ja palveluita. Osassa hankkeista taas on tavoiteltu kotitalouksia ja kuluttajia, joiden toimintaan ja asenteisiin on pyritty vaikuttamaan. Kaikille hankkeille tyypillistä on ollut käytännön kokeiluvaihe, jossa uutta konseptia tai toimintamallia on testattu. Kokeilu- ja kehittämishankkeet ovat merkittävä avaus kohti kokeilukulttuurin vahvistamista. Tehdyt kokeilut ovat myös olleet aitoja siinä mielessä, että ilman vihreän talouden kokeilu- ja kehittämisrahoitusta niistä suurta osaa ei olisi toteutettu. Rahoitus on siten katalysoinut uutta toimintaa. Hankkeissa on tunnistettavissa innovatiivisia uusia toimintamalleja ja muutamia erittäin onnistuneita kokeiluja

Government Report on the Future - well-being through sustainable growth

Prime Minister Jyrki Katainen’s Government Report on the Future explores Finland’s long-term future challenges and opportunities, as well as outlines the Government’s common vision of the future we are seeking to build. The report homes in on the keys to sustainable growth that will secure wellbeing in the period up to 2030. It also focuses on the leading edge of new activities which require attention now and in the future. The Government Report on the Future focusing on well-being based on sustainable growth includes decisions in principle, based on which concrete steps can be taken in various areas of society. Preparation of the report began with a foresight phase, whose results were published in February 2013 at tulevaisuus.2030.fi. This phase also provided the material for the creation of a new Finnish foresight model. In addition to foresight work, the report is based on recent research and the many policies and strategies already implemented by the Government. Use was also made of the preliminary results of the ‘Sustainable Growth Model’, an independent international research project that was carried out concurrently. Chapter 2 of the report lays out the Government’s vision: ”In 2030, Finland will be a good place in which to live a meaningful and valued life. Finnish expertise and economic growth will have created the basis for well-being. Finland will have succeeded in building sustainable growth based on the country’s unique success factors, while bearing its responsibilities both in Finland and globally. Such growth will have promoted well-being within the environment’s carrying capacity. This will be the responsibility of the whole of society and all communities and individuals.” Chapter 3 assembles key descriptions of future development directions. Chapter 4 discusses Finland’s prerequisites for and strengths in implementing sustainable growth, while the subsequent chapters describe key requirements for sustainable growth. Such requirements include the business operating environment and the diversity of entrepreneurial activities (Chapter 5); work, learning and entrepreneurship (Chapter 6); education, communality and participation (Chapter 7); and public sector activities in support of sustainable growth (Chapter 8). Chapter 9 includes a summary of the Government’s targets and policy guidelines

Sääntelyn ympäristöinnovaatiovaikutukset

Miten sääntelyllä voidaan edistää ympäristöinnovaatioita? Miten uudistettu jätelaki ja jätevero edistävät uusien innovaatioiden syntyä ja käyttöönottoa, ja minkälaisin ohjauskeinoin voitaisiin edistää uusien materiaalitehokkuutta edistävien innovaatioiden syntyä? Tässä selvityksessä on pohdittu sääntelyn ympäristöinnovaatiovaikutuksia ja sitä, miten ympäristösääntelyä voitaisiin kehittää, jotta se nykyistä paremmin edistäisi ympäristöinnovaatioita ja niiden käyttöönottoa. Tarkemman arvioinnin kohteena ovat jäte- ja materiaalitehokkuussektoreita ohjaavan sääntelyn vaikutukset innovaatioiden kysyntään. Selvityksessä on tunnistettu konkreettisia kehittämisehdotuksia säädösten ja niihin liittyvien taloudellisten ohjauskeinojen parantamiseksi. Lisäksi selvityksessä on esitetty muutamia uusia ohjauskeinoja ympäristöinnovaatiovaikutusten aikaansaamiseksi

Suomen ilmastopaneelin ensimmäisen ilmastolain mukaisen toimikauden arviointi

Suomen ilmastopaneeli asetettiin ilmastolain mukaisesti tieteelliseksi ja riippumattomaksi asiantuntijaelimeksi ilmastopolitiikan suunnittelun ja sitä koskevan päätöksenteon tueksi vuoden 2016 alussa. Ensimmäisen ilmastolain mukaisen toimikauden arvioinnin tavoitteena on selvittää, miten ilmastopaneeli on toteuttanut tehtäviään vuosina 2016-2019 ja millaisia vaikutuksia paneelin toiminnalla on ollut. Lisäksi arvioinnissa pohjustetaan syötteitä seuraavalle toimikaudelle 2020-2023. Arvioinnin toteutti Gaia Consulting Oy keväällä 2019 ympäristöministeriön toimeksiannosta. Paneelin toiminta keskittyy ilmastoaiheisten selvitysten toteuttamiseen ja lausuntojen antamiseen ilmastopolitiikan suunnitelmista. Toimintakaudella 2016-2019 paneeli on toteuttanut tai käynnistänyt 21 hanketta, antanut yhteensä 20 lausuntoa ilmastolain mukaisista ilmastopolitiikan suunnitelmista, ja tuottanut lisäksi muistioita ministerien pyynnöstä. Arviointi toteaa, että ilmastopaneeli on onnistunut täyttämään hyvin roolin, joka ilmastolaissa sille on asetettu. Paneelin työ on vahvistanut tieteellistä näkökulmaa ilmastopolitiikan päätöksenteossa, ja se on vaikuttanut rakentavasti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun ilmastonmuutoksesta ja tarvittavista toimenpiteistä. Vaikuttavuuden näkökulmasta arviointi ei tunnista välitöntä tarvetta muuttaa paneelin mandaattia, kokoa tai organisoitumista. Arviointi painottaa paneelin riippumattomuuden tärkeyttä sen vaikuttavuuden mahdollistajana myös jatkossa. Arviointi tunnistaa myös joukon yksityiskohtaisempia keinoja tehostaa paneelin toimintaa ja suosittelee esimerkiksi paneelin sihteeristön vahvistamista ja paneelin viestinnän systematisointia ja tehostamista

Tutkitun tiedon teemavuoden arvioinnin loppuraportti

Tutkitun tiedon teemavuosi (TTTV) oli vuonna 2021 toteutettu toimenpiteiden kokonaisuus, joka oli yksi kansallisen TKI-tiekartan 2020 toimenpiteistä. Tutkitun tiedon teemavuoden arvioinnin toteutti Gaia Consulting Oy. Arviointi käsittelee sitä, miten teemavuosi onnistui saavuttamaan tavoitteensa tutkitun tiedon näkyvyyden ja saavutettavuuden parantamisen osalta sekä tuottamaan lisäarvoa yhteistyökumppaneilleen. Arvioinnin aineistona ovat toimineet teemavuoden jälkeen laaditut ulkoiset ja sisäiset raportit sekä ohjausryhmälle, sidosryhmille ja teemavuoden kohderyhmille aiemmin toteutettu kyselytutkimus hankeen onnistumisesta. Lisäksi toteutettiin yhteensä 18 haastattelua. Arvioinnissa todetaan, että tutkitun tiedon teemavuosi onnistui vahvistamaan tutkitun tiedon näkyvyyttä ja asemaa yhteiskunnassa. Kaikkein eniten tutkitun tiedon teemavuosi onnistui vahvistamaan tutkitun tiedon parissa toimivien tahojen yhteistyötä ja tiedeviestinnän kyvykkyyksiä, jota voidaan pitää teemavuoden tärkeimpänä syntyneenä lisäarvona. Keskeisinä suosituksina raportti nostaa esiin suunnittelutyön aikaistamisen ja selkeyttämisen, yhteistyökumppanien vahvemman sitouttamisen hankkeeseen, tavoitteiden sekä kohderyhmien selkeämmän rajaamisen, sekä tarpeen hyödyntää ja jatkojalostaa teemavuoden aikana syntynyt tutkitun tiedon parissa toimivien organisaatioiden syventynyt yhteistyö.Raportissa esitetyt päätelmät ja suositukset ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä edusta opetus- ja kulttuuriministeriön kantaa

Tieteelle tarkoitettujen rahapelitoiminnan voittovarojen käytön arviointi

Arvioinnissa tarkasteltiin tieteen edistämiseen tarkoitettujen Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen harkinnanvaraisten valtionavustusten tuloksellisuutta, tiedepoliittista tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta vuosina 2014 ja 2015. Arviointi kohdistui opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvion alamomenteilta 29.40.53.4-8 avustuksia saaneisiin tahoihin ja hankkeisiin. Arviointi keskittyi nykyisiin edunsaajiin, rahoitusprosessiin ja rahoituksen strategisuuteen. Arvioinnin näkökulma oli kehittävä. Arvioinnissa veikkausvoittovarojen käytön kehittämiselle on kuvattu kolme vaihtoehtoista kehityspolkua. Koska nykytila on pitkään jatkuneen kehityksen tulosta, rahoituksen kehittäminen edellyttää muutoksen laajapohjaista hyväksyntää, priorisointia ja sitoutumista kaikilta tahoilta sekä kohtuullista siirtymäaikaa nykyiselle edunsaajajoukoll

Kaupunkien uusi rooli innovaatioiden edistämisessä - INKA-ohjelman loppuarviointi

Innovatiiviset kaupungit eli INKA-ohjelma käynnistyi vuonna 2014 ja sen tavoitteena on ollut alueellisten innovaatiokeskittymien vahvistaminen. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti keväällä 2017 INKA-ohjelman loppuarvioinnin, jonka on toteuttanut Gaia Consulting Oy maalis-elokuussa 2017. Koska INKA-ohjelma loppui jo ennen suunniteltua päättymisaikaansa, arviointi ei ole perin-teinen ohjelman tulosten ja vaikuttavuuden arviointi, vaan ennemmin tulevaisuuden innovaatiopolitiikkaa ja sen kehittämistä palveleva selvitys ohjelman tavoitteiden relevanssista sekä ohjelmassa käytetyistä parhaista ja uusista hyvistä käytännöistä ja toimintamalleist

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartta: Arvio toimenpiteiden toteuttamisesta. Arvioinnin loppuraportti

Raportissa arvioidaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan (KOTUMO-tiekartan) toimenpiteiden etenemistä. KOTUMO-tiekartta on osa valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta. KOTUMO:n tavoitteena on, että tutkimuslaitokset ja korkeakoulut muodostaisivat asteittain sopimusperusteisia osaamisen yhteenliittymiä, joilla olisi yhteisiä tutkimuslaitteita, laboratorioita ja tietovarantoja sekä tiivis yhteistyö tutkimuksessa ja opetuksess