How are translations created? Using multimodal conversation analysis to study a team translation process

This article demonstrates a methodology for studying the translation process from the perspective of multimodal social interaction and applies this methodology to a case analysis of collaborative audio description. The methodology is multimodal conversation analysis, which aims to uncover the way in which multimodal communication resources (e.g., talk, gaze, gestures) are used holistically and situatedly in building human action. Being empirical and data-driven, multimodal conversation analysis observes human conduct in its natural setting. This article analyses video data from an authentic audio-description process and presents the multimodal constitution of problem-solving sequences duringtranslating. In addition, the article discusses issues regarding the methodological choices facing researchers who are interested in human interaction in translation. The article shows that applying multimodal conversation analysis opens new avenues for research into the translation process and collaborative translation.Peer reviewe

Safety of mobile work machine

Liikkuvan työkoneen turvallisuus on osa laadukasta koneenrakennustyötä. Koneturvallisuuden määrittelee konedirektiivi sekä valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta. Liikkuvan työkoneen turvallisuus osoitetaan vaatimustenmukaisuusvakuutuksella, joka koneen valmistajan on allekirjoitettava. Liikkuva työkone täyttää konedirektiivin ja koneasetuksen turvallisuusvaatimukset, jos se on valmistettu yhdenmukaistettujen standardien ohjeistuksien mukaan. Standardit ohjeistavat liikkuvan työkoneen eri osajärjestelmien suunnittelua. Tässä diplomityössä käsitellään hydraulijärjestelmää ja ohjausjärjestelmää. Koneasetuksen vaatimuksen mukaan koneen valmistajan on tehtävä riskinarviointi, ja suunniteltava kone arvioinnin tulokset huomioon ottaen. Tämän diplomityön lähtökohta on käydä läpi liikkuvan työkoneen koko elinkaareen liittyvät turvallisuusvaatimukset ja suunnittelun prosessit. Liikkuvan työkoneen turvallisuutta tarkastellaan hydraulijärjestelmän luotettavuuden ja ohjausjärjestelmän toiminnallisen turvallisuuden kautta. Koneasetuksen vaatimukset ja standardien ohjeistukset ovat koko prosessin pohjana. Turvallisuusvaatimusten täyttyminen, ja toiminnallisen turvallisuuden yltäminen vaaditulle tasolle, varmistetaan todentamisella ja kelpuutuksella. Liikkuva työkone on monimutkainen järjestelmä, jossa yhden virheen vaikutusta koko järjestelmään on vaikeaa analysoida kattavasti. Reaaliaikainen simulointi on luotettava, ja vaatimustenmukainen tapa turvallisuusvaatimusten testaukseen ja todentamiseen. Liikkuvan työkoneen täyttämät turvallisuusvaatimukset on dokumentoitava. Näistä dokumenteista koostetaan vaatimustenmukaisuusvakuutus. Kun suunnitteluvaiheessa tiedetään, mitä dokumentteja tarvitaan työkoneen turvallisuuden osoittamiseksi, tulee asiakirjojen luominen ja liikkuvan työkoneen turvallisuusvaatimukset luontaiseksi osaksi koneenrakennusta

Käsikirjoitustutkimus, kopiokirjat ja kopiokirjojen tehtävä Turun keskiaikaisessa tuomiokapitulissa

Väitöskirja tarkastelee keskiaikaisessa Turun tuomiokapitulissa laadittuja kopiokirjakäsikirjoituksia Turun tuomiokirkon Mustaa kirjaa ja Skokloster Codex Aboensista sekä niiden tehtävää ja merkitystä omassa aikalaiskontekstissaan. Yhteensä yli 900 asiakirjakopiota sisältävät käsikirjoitukset on aikaisemmassa tutkimuksessa nähty pelkästään hallinnollisina tuomiokapitulin kirjurin tuottamina apuvälineinä, joiden alkuperä on yhdistetty tuomiokapitulissa vuonna 1474 tehtyihin uudistuksiin. Väitöskirja kyseenalaistaa tämän käsityksen. Se kysyy, miksi ja miten käsikirjoitukset laadittiin ja kuinka niitä käytettiin keskiaikaisen tuomiokapitulin hallinnossa sekä minkälaisista käsikirjoituksista itse asiassa on kyse. Mustaa kirjaa ja Skokloster Codex Aboensista tarkastellaan tutkimuksessa neljästä eri näkökulmasta, jotka samalla muodostavat väitöskirjan rakenteen. Nämä neljä näkökulmaa vastaavat kysymyksiin, milloin kopiokirjat laadittiin, kuka vastasi niiden kopioinnista, mitä asioita niihin kopioitiin ja mitä varten sekä mikä oli kopiokirjojen suhde piispan ja tuomiokapitulin arkistoon. Mustan kirjan ja Skokloster Codex Aboensiksen lisäksi tutkimuksen lähteenä on käytetty muita Turusta säilyneitä kopiokirjakäsikirjoituksia sekä Turun piispojen ja tuomiokapitulin tuottamia alkuperäisiä asiakirjoja. Tutkimuksen keskeisinä menetelminä ovat käsikirjoitustutkimus, kodikologia, paleografia ja diplomatiikka. Tutkimus edustaa suuntaukseltaan modernia kopiokirjatutkimusta. Tutkimus osoittaa, että Mustan kirjan ja Skokloster Codex Aboensiksen syntyhistoria on huomattavasti monipolvisempi kuin aikaisempi tutkimus on antanut ymmärtää. Tuomiokapitulin kopiokirjatraditio on todennäköisesti saanut alkunsa jo paljon ennen vuoden 1474 kapitulireformia. Lisäksi kopiokirjoihin kopiotiin myös muita kuin tuomiokapitulin hallinnollisiin tehtäviin liittyviä asiakirjoja ja käsikirjoituksilla oli selkeästi useampia tehtäviä. Kopioiduilla asiakirjoilla ei myöskään ollut aina yhteyttä piispan tai tuomiokapitulin arkistossa säilytettäviin alkuperäisiin asiakirjoihin. Kodikologisen ja paleografisen analyysin perusteella kopiokirjojen kopiointi ei ollut vain yhden nimetyn kirjurin vastuulla, vaan kopiointityö oli selvästi tuomiokapitulin jäsenten yhteinen ponnistus.Codicology, Cartularies and their Function in the Medieval Cathedral Chapter of Turku The doctoral thesis studies the medieval cartularies of the Cathedral Chapter of Turku, the Black Book and the Skokloster Codex Aboensis, as well as their role and significance in the context of fourteenth century. Previous research has seen the manuscripts, which contain more than 900 copies of documents, only as administrative aids written by the capitulary scribe. The cartularies have been associated to the capitulary reform of 1474. The thesis questions this view, and investigates why and how the manuscripts were produced, and what kind of manuscripts they are. The Black Book and the Skoloster Codex Aboensis are studied from four perspectives: when were the manuscripts produced, who was responsible for the copying of the manuscripts, what documents were copied to the cartularies and why they were copied, and what is the relationship of the cartularies to the archives of the Bishop and Cathedral of Turku. In addition, to the Black Book and the Skokoloster Codex Aboensis other cartularies produced in Turku and original documents produced for the Bishops of Turku and the Cathedral Chapter have been used in the study. Codicology, palaeography and diplomatics are the main methods utilised in the study, which belongs to the field of modern cartulary studies. The thesis attests that the production history of the Black Book and the Skokloster Codex Aboensis is much more nuanced than previous research has thought. The cartulary tradition of the Cathedral Chapter of Turku has, likely, began much earlier than the capitulary reform of 1474. Documents that do not bear any relation to administrative functions of the Cathedral Chapter of Turku were copied to the cartularies, which suggests that the manuscripts had also other functions, in addition, to administrative use. Furthermore, documents that do not have any relation to documents preserved in the archives the Bishop or the Cathedral of Turku were copied into the cartularies. Based on codicological and palaeographical analysis the copying of the cartularies was not the sole purview of a single scribe, but, instead, was a collective effort ofthe members of the Cathedral Chapter of Turku

Kolme tapaa puhua parisuhdeväkivallasta : diskurssianalyyttinen tutkielma parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten haastattelupuheesta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkasteltiin naisten puhetta parisuhdeväkivallasta. Tavoitteena oli selvittää, millaisia väkivaltaan ja siihen suhtautumiseen liittyviä puhetapoja on tunnistettavissa parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten haastattelupuheesta. Lisäksi tarkasteltiin sitä, mitä puheella tehdään ja millaisia seurauksia puhetapojen käytöllä on. Tutkielman aineistona on osa Stakesin Perheväkivallan kohtaaminen sovittelussa –projektia varten vuosina 2002-2003 kerätystä teemahaastatteluaineistosta. Tähän tutkielmaan valikoiduissa haastatteluissa haastateltavat ovat väkivallan uhrin asemassa olleita naisia. Tutkielman aineisto koostuu yhdentoista iältään 20-60-vuotiaan naisen haastattelusta. Tutkielman teoreettinen lähestymistapa on sosiaalinen konstruktionismi, ja menetelmänä on käytetty diskurssianalyysiä. Analyysin pohjalta aineistosta tulkittiin kolme puhetapaa eli tulkintarepertuaaria parisuhdeväkivallasta. Nämä olivat selviytymis- ja uhrirepertuaari sekä kyyninen repertuaari. Puhetapojen seurauksista tehtiin seuraavanlaisia päätelmiä. Selviytymisrepertuaarilla tuetaan muutosta ja eteenpäin pääsemistä. Sillä rakennetaan selviytyjän identiteettiä. Sillä voidaan myös osoittaa kulttuurista kompetenssia ja kokonaishallintaa. Uhrirepertuaarissa myönnetään heikkous ja tarvitsevuus. Tämä voi tukea esimerkiksi avun hakemista, ja vaikeuksista kertominen antaa myös painoarvoa naisten mielipiteille väkivallasta. Kyynisellä repertuaarilla sopeudutaan tilanteeseen, johon väkivalta kuuluu. Siinä tehdään väkivaltaa vähättelemällä omaa elämää ymmärrettäväksi kuulijalle. Kyynisellä repertuaarilla voidaan myös osoittaa tilanteen olevan jollain tapaa hallinnassa. Suurimmassa osassa haastatteluista painottui kuitenkin lopulta selviytymisestä kertova puhetapa. Kyynisyyttä ja uhriutta korostavat puhetavat näyttäytyivät voimakkaammin niiden haastateltavien puheessa, jotka kertoivat väkivaltaa olleen myös heidän aiemmissa parisuhteissaan. Tällä tutkielmalla ei ole tarkoitus tehdä päätelmiä siitä, miten parisuhdeväkivallasta yleisesti ottaen puhutaan, sillä tulkintarepertuaarit konstruoidaan aina jossain tietyssä kontekstissa. Jostain toisesta aineistosta voisi siis tehdä toisenlaisia tulkintoja. Keskeisimpinä lähteinä on käytetty menetelmän osalta Arja Jokisen, Kirsi Juhilan ja Eero Suonisen diskurssianalyysiä käsitteleviä tekstejä. Parisuhdeväkivallan osalta keskeisimpiä lähteitä ovat Marita Husson (2003) väitöskirja ja Leo Nyqvistin tekstit

SULT1A1 rs9282861 polymorphism-a potential modifier of efficacy of the systemic adjuvant therapy in breast cancer?

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Sulfotransferase 1A1 (SULT1A1) participates in the elimination of 4-hydroxy-tamoxifen (4-OH-TAM), which is one of the major active metabolites of tamoxifen (TAM). Homozygous <it>SULT1A1 </it>variant allele genotype has been associated with lower catalytic activity and thermostability of the enzyme. Previous clinical studies suggest that the <it>SULT1A1 </it>rs9282861 polymorphism may influence the survival of breast cancer patients treated with TAM in the adjuvant setting. We investigated the effect of rs9282861 genotypes on the survival of Finnish breast cancer patients treated with adjuvant chemotherapy or TAM.</p> <p>Methods</p> <p>The rs9282861 genotypes of 412 Finnish breast cancer patients with early breast cancer were identified by using PCR-RFLP method. Seventy six patients were treated with adjuvant cyclophosphamide based chemotherapy only, 65 patients received adjuvant TAM, and four patients were treated with both adjuvant chemotherapy and TAM. Overall long-term survival (OS), breast cancer specific survival (BCSS), and relapse-free survival (RFS) by rs9282861 genotypes were evaluated by the Kaplan-Meier method and Cox regression analysis.</p> <p>Results</p> <p>The multivariate analysis of 145 patients receiving either adjuvant TAM or chemotherapy showed a statistically significantly improved OS in patients with the rs9282861 homozygous variant AA genotype (hazard ratio [HR] = 0.50, 95% confidence interval [CI] = 0.29-0.88, <it>P </it>= 0.015). In the separate analyses of patients receiving only chemotherapy or adjuvant TAM, there were no statistically significant differences in survival.</p> <p>Conclusions</p> <p>In this prospective study, we observed a previously unreported association between the <it>SULT1A1 </it>rs9282861 genotype and OS of breast cancer patients treated with adjuvant chemotherapy or TAM. This novel finding suggests that the rs9282861 polymorphism modifies the long-term clinical outcome of patients receiving adjuvant TAM or chemotherapy.</p

Maatalousyrittäjien koettu työkyky ja työssä jatkamisajatukset

Suomalainen maatalous on muuttunut voimakkaasti viime vuosikymmenien aikana ja muutos jatkuu. Maatilojen ja maatalousyrittäjien määrä vähenee, keskimääräinen peltoala kasvaa ja kasvinviljelytilojen osuus suhteessa kotieläintiloihin suurenee. Maatalousyrittäjien työn luonne on muuttunut ja työn vaatimukset kasvavat. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää ne tekijät, joita kehittämällä voidaan edistää maatalousyrittäjien työkykyä ja työssä jatkamista. Tutkimusaineiston muodostivat Työterveys ja maatalous Suomessa -tutkimuksen päätoimiset maatalousyrittäjät (n=2169). Hyvä terveys oli tärkeä perusta sille, että maatalousyrittäjä kokee työkykynsä hyväksi ja uskoo työssä jatkamiseen eläkeikään saakka ja sen jälkeenkin. Myös monet työhön, työoloihin, työn kuormittavuuteen ja työtyytyväisyyteen liittyvät tekijät olivat yhteydessä koettuun työkykyyn ja työssä jatkamisajatuksiin

Työterveyshuollon laatukysely ja laatutasoluokitus 2018

Työterveysyksiköillä on ollut jo pitkään erilaisia laatujärjestelmiä, joita on myös auditoitu. Vuodesta 2014 lähtien on työterveyshuolloilta edellytetty kirjallista hyvän työterveyshuolto-käytännön mukaista laatujärjestelmää (VNa 708/2013, § 5). Laatujärjestelmän tavoitteena on varmistaa, että työterveyshuollon asiakkaat saavat tasalaatuisia palveluja kaikkialla Suomessa. Työterveyshuollon laadun seuranta edellyttää, että tavoitteet on määritelty selkeästi, toimintaprosessit on kuvattu ja mittarit toiminnan seuraamiseksi on määritelty niin, että myös työterveyshuollon asiakkaan on mahdollista seurata ja arvioida työterveysyksikön toimintaa sekä palvelujen ja yhteistyön laatua ja vaikuttavuutta. (Uitti ym. 2014) Valtakunnallinen Työterveyshuollon laatuverkosto on toiminut vuodesta 2016 lähtien. Sen ovat perustaneet Työterveyslaitos ja työterveystoiminnan laadun edistämisestä kiinnostuneet työterveysyksiköt. Yhtenä verkoston tavoitteena on kehittää valtakunnallinen laatumittaristo ja tasoluokitus työterveyspalveluiden laadun arviointia varten. Yhteisen kehittämistyön tuloksena syntyi nyt raportoitava ensimmäinen työterveyshuollon laatuverkoston jäsenille suunnattu laatukysely. Työterveysyksiköt voivat käyttää kyselyn tietoja oman toimintansa kehittämiseen sekä oman toiminnan vertailuun muihin yksiköihin nähden

Die kumulative Wirkung von Camellia sinensis (Grüntee) und Endoxifen auf benigne Mammaepithelzelllinien MCF-10a und MCF-12a

In dieser In-vitro-Pilotstudie wurde der Einfluss von reinem Grüntee sowie Grüntee in Kombination mit Endoxifen an zwei verschieden benignen Mammaepithelzelllinien - MCF-10a und MCF-12a - untersucht. Dafür wurden zwei verschiedene Grüntee-Extrakte mit mehreren Konzentrationen mittels Mikrowellenverfahren hergestellt und mit Hilfe der HPLC analysiert. Durch mehrere Zelltests werden Aussagen über den Einfluss von Testsubstanzen auf die Zellviabilität, -proliferation und -metabolismus getroffen

Learning game for improving forklift drivers’ safety awareness

Forklift drivers in in-house logistics are at a high risk of occupational injuries. This study piloted a video-based learning game for forklift drivers, designed to increase their safety awareness in their highly dynamic operating environment. The game consisted of video clips filmed from the driver’s perspective. Each video clip was stopped and masked at a point where a safety-relevant item or hazard appeared. Two locations were marked on the screen, one with the hazard and the other with no hazard. The players had to choose the location with the hazard while the screen was masked and received feedback on their choice. Eighty-one professional forklift drivers played the game at their workplaces during the 3–4 month intervention. In addition, forklift registered hard shocks were recorded and compared to the game performance of 20 participants. Higher accuracy in the game correlated with a lower shock rate, suggesting that real-world forklift driving skills transferred to the game. However, accuracy improvement in the game did not decrease the vehicle registered hard shocks. During the intervention, 40% of the participants reported that they began to pay more attention to the hazards of their work environment. Overall, the results suggest that a gamified approach could be useful for demonstrating safety-relevant features at the workplace and supporting drivers’ safety-related self-reflection.Peer reviewe

Maternal Diabetes and Risk of Childhood Cancer in the Offspring

An association between maternal diabetes, its medication and childhood cancer has not been previously explored in a registry-based setting. With a case-control design, we aimed to explore whether maternal diabetes is associated with an increased risk of childhood cancer in the offspring. Combining data from population-based registries, we analyzed a total of 2,029 cases, i.e. persons with childhood cancer diagnosed under the age of 20?years between years 1996-2014 and a total of 10,103 matched population controls. The mothers of the cases/controls and their diagnoses of diabetes (DM) before/during pregnancy as well as their insulin/metformin prescriptions during pregnancy were identified. Conditional logistic regression modelling was used to analyze the risk of childhood cancer. The OR for childhood cancer among those exposed to any maternal diabetes was 1.32 (95% CI 1.14-1.54) compared to the offspring of the non-diabetic mothers. The effect of maternal diabetes on the risk of childhood cancer remained elevated even after adjusting for maternal age, parity and smoking. Our data suggest that maternal diabetes medication may reduce the risk for childhood cancer (adjusted OR 0.83, 95% CI 0.36-1.94), especially in gestational diabetes (adjusted OR 0.26, 95% CI 0.05-1.25), compared to the diabetic mothers without medication. The risk of childhood leukemia was significantly higher among children exposed to any maternal diabetes (OR 1.36, CI 1.04-1.77) compared to the unexposed. Maternal diabetes appears to be associated with an increased risk of childhood cancer in the offspring. The possible risk-reducing effect of an exposure to diabetes medication on offspring cancer risk warrants further investigation. This article is protected by copyright. All rights reserved.Peer reviewe