Lääke- ja nestehoidon vahingot kirurgisilla vuodeosastoilla : Dokumentaarinen tutkimus vahinkoilmoituksista

Opinnäytetyön aiheena oli lääke- ja nestehoidon vahingot kirurgisilla vuodeosastoilla. Tutkimme raportoituja lääke- ja nestehoidon vahinkoilmoituksia. Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) toimi työn toimeksiantaja. Tarkoituksena oli kuvailla vahinkoilmoitusten pohjalta tapahtuneita vahinkoja, niihin johtaneita syitä ja jatkotoimenpide-ehdotuksia, joita ilmoitusten tekijä ja käsittelijä olivat tehneet. Tutkimuksen tavoitteena oli saada luotettavia tuloksia läheltä piti- ja haittatapahtumista, joiden avulla voidaan kouluttaa hoitohenkilökuntaa ja parantaa potilasturvallisuutta kirurgisilla vuodeosastoilla. Teimme dokumentaarisen tutkimuksen 79 vahinkoilmoituksesta, jotka oli tehty Haittatapahtumien raportointiohjelmalla (HaiPro) aikavälillä 2009–2010. Käytimme sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Käsittelimme määrällisen tiedon lomakkeista tilastoimalla ne SPSS-ohjelmaan ja vapaasti kirjoitettua tekstiä kuvailimme sanallisesti sisällön erittelyllä. Tuloksista ilmeni, että suurin osa vahingoista oli tapahtunut potilaalle ja yleisin vahinko oli tapahtuman tyypiltään lääkkeen antovirhe. Kiireen kerrottiin olleen yleisin vahinkoon johtanut syy. Ilmoituksen tekijän jatkotoimenpide-ehdotuksia tapahtuman estämiseksi olivat esimerkiksi tarkka raportointi, perehdyttäminen ja henkilökunnan lisääminen. Käsittelijät olivat kokeneet tärkeäksi keskustella tapahtumasta osastokokouksessa ja korostaa lääkehoidon tarkkuutta ja tiedottaa johdolle työntekijöiden lisätarpeesta. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että yleensä vahinko tapahtui potilaalle ja erityistä huomioita tulee kiinnittää lääkkeen antamiseen. Vahinkoihin johtaneita syitä voidaan estää palkkaamalla lisää henkilökuntaa kiireen helpottamiseksi. Lisäksi tulee olla erityisen huolellinen lääke- ja nestehoitoa toteuttaessa, koska ilmoituksista ilmeni usein syyksi hoitajan huolimattomuus. Käsittelijä piti tärkeänä informoida henkilökuntaa tapahtumasta sen toistumisen estämiseksi

Tilannekatsaus Porin etsivälle nuorisotyölle

TILANNEKATSAUS PORIN ETSIVÄLLE NUORISOTYÖLLE Rinne, Henna ja Viitaniemi, Meri Satakunnan ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelma Marraskuu 2012 Ohjaaja: Sirén, Anja Sivumäärä: 56 Liitteitä: 1 Asiasanat: syrjäytyminen, etsivä nuorisotyö, kohtaaminen, vaikuttavuus ____________________________________________________________________ Opinnäytetyössä tutkittiin etsivän työn toimintaa käyttäen nuorten näkökulmaa. Tarkoituksena oli selvittää 1) millä tavalla asiakas kokee tulevansa kohdatuksi, 2) onko asiakas saanut tietoa ja apua omiin ongelmiinsa ja 3) millainen on ollut etsivän nuorisotyön vaikutus nuoren elämään hänen omasta näkökulmastaan. Tutkimuksen avulla selvitetään, onko Porin etsivässä työssä kehittämiskohtia ja mitä ne ovat. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa käsiteltiin nuorten syrjäytymistä, etsivää työtä, kohtaamista ja vaikuttavuutta. Teoreettinen osuus koostui tietokirjallisuuden ja Internet-lähteiden pohjalta. Koska tutkimuksen aihepiireistä on vain vähän tutkittua tietoa, teorialähteiden määrä on melko rajattu. Aiheeseen päädyttiin, koska Porin etsivän työn työntekijät kokivat tutkimuksen tarpeelliseksi, eli tutkimus tehtiin työelämälähtöisesti. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda esille nuorten ajatuksia ja mielipiteitä etsivästä työstä. Tutkimus tehtiin selvittämään etsivän työn tarpeellisuutta, hyötyä sekä sen vaikutusta nuorten elämässä. Etsivän työn työntekijöiden halu kehittää toimintaansa vaikutti myös osaltaan aiheen muotoutumiseen. Tarkoituksena olikin tuottaa tutkimustuloksia, joiden pohjalta Porin etsivä työ voi kehittää toimintaansa. Tutkimus tehtiin myös oman ammatillisen kehittymisen vuoksi. Tarkoituksena oli oppia etsivästä työstä sekä siitä miten tutkimus ja opinnäytetyö toteutetaan. Tutkimus toteutettiin määrällisellä eli kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tulokset selvitettiin kyselylomakkeella, jossa erilaisten aiheiden ja kysymysten avulla pyrittiin selvittämään nuorten arviota etsivästä työstä. Asiakasjoukkoa tutkittiin otantatutkimuksella. Tutkimusasetelma oli ekstensiivinen ja aineisto oli primaarinen. Aineisto analysoitiin havaintomatriisin avulla. Tuloksia havainnollistettiin tekstin ja tilastografiikan avulla, esimerkiksi ympyrä- ja pylväsdiagrammilla. Kyselylomakkeella saatiin tietoa asiakkaiden mielipiteistä ja ajatuksista Porin etsivää työtä kohtaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli, että saatuja tuloksia voidaan käyttää Porin etsivän työn toiminnan kehittämisessä, myös muut kunnat ja yhteistyötahot mukaan lukien. Tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä vastausten vähäisen määrän vuoksi.PROGRESS REPORT FOR OUTREACH YOUTH WORK OF PORI Rinne, Henna and Viitaniemi, Meri Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Bachelor of social services Novemeber 2012 Supervisor: Sirén, Anja Number of pages: 56 Appendices: 1 Keywords: exclusion, outreach youth work, encountner, effectiveness ____________________________________________________________________ This study investigates the outreach activities with youth perspective. The intention was to examine 1) the manner in which customers´ experience of being encountered, 2) whether the customer received information and assistance from their own problems, and 3) what has been the outreach youth work impact on young people's lives in his own point of view. The study is to determine whether the Pori outreach for development needs and what they are. In the theoretical part of the thesis were handled exclusion of young people, outreach work, interact and impact. The theoretical part consisted of nonfiction, and Internet-based sources. Because the topics of the research are only limited information available, the theory of sources is rather limited. Topic was chosen because of Pori outreach staff felt it necessary to study, so research were made about working life. The purpose of the study was to examine the thoughts and opinions of young people in outreach work. The study was conducted to examine the need for outreach, benefits, as well as its impact on young people's lives. Outreach Worker desire to develop its activities also contributed to the formation of the subject. The aim was to produce research results as a basis for the Pori outreach work to build on this. The study was also carried out using professional developments. The purpose was to learn about outreach work, as well as how the research and the final project are carried out. The study was conducted by a quantitative research method. The results of the questionnaire examined with a variety of issues and questions intended to examine young people's assessment of outreach work. Customers were studied with sampling research. This study was extensive and the material was primary. The material was analyzed by data matrix. The results were illustrated by text and statistical graphics, such as pie and column diagram. The questionnaire collected information on customers' opinions and ideas of the Pori outreach work. The purpose of the study was that the results obtained can be used in Pori outreach activities in the development, including municipalities and other partners. The results are not generalizable because of the low response rate

Macroalgae across environmental gradients : tools for managing rocky coastal areas of the northern Baltic Sea

Macroalgae are the main primary producers of the temperate rocky shores providing a three-dimensional habitat, food and nursery grounds for many other species. During the past decades, the state of the coastal waters has deteriorated due to increasing human pressures, resulting in dramatic changes in coastal ecosystems, including macroalgal communities. To reverse the deterioration of the European seas, the EU has adopted the Water Framework Directive (WFD) and the Marine Strategy Framework Directive (MSFD), aiming at improved status of the coastal waters and the marine environment. Further, the Habitats Directive (HD) calls for the protection of important habitats and species (many of which are marine) and the Maritime Spatial Planning Directive for sustainability in the use of resources and human activities at sea and by the coasts. To efficiently protect important marine habitats and communities, we need knowledge on their spatial distribution. Ecological knowledge is also needed to assess the status of the marine areas by involving biological indicators, as required by the WFD and the MSFD; knowledge on how biota changes with human-induced pressures is essential, but to reliably assess change, we need also to know how biotic communities vary over natural environmental gradients. This is especially important in sea areas such as the Baltic Sea, where the natural environmental gradients create substantial differences in biota between areas. In this thesis, I studied the variation occurring in macroalgal communities across the environmental gradients of the northern Baltic Sea, including eutrophication induced changes. The aim was to produce knowledge to support the reliable use of macroalgae as indicators of ecological status of the marine areas and to test practical metrics that could potentially be used in status assessments. Further, the aim was to develop a methodology for mapping the HD Annex I habitat reefs, using the best available data on geology and bathymetry. The results showed that the large-scale variation in the macroalgal community composition of the northern Baltic Sea is largely driven by salinity and exposure. Exposure is important also on smaller spatial scales, affecting species occurrence, community structure and depth penetration of algae. Consequently, the natural variability complicates the use of macroalgae as indicators of human-induced changes. Of the studied indicators, the number of perennial algal species, the perennial cover, the fraction of annual algae, and the lower limit of occurrence of red and brown perennial algae showed potential as usable indicators of ecological status. However, the cumulated cover of algae, commonly used as an indicator in the fully marine environments, showed low responses to eutrophication in the area. Although the mere occurrence of perennial algae did not show clear indicator potential, a distinct discrepancy in the occurrence of bladderwrack, Fucus vesiculosus, was found between two areas with differing eutrophication history, the Bothnian Sea and the Archipelago Sea. The absence of Fucus from many potential sites in the outer Archipelago Sea is likely due to its inability to recover from its disappearance from the area 30-40 years ago, highlighting the importance of past events in macroalgal occurrence. The methodology presented for mapping the potential distribution and the ecological value of reefs showed, that relatively high accuracy in mapping can be achieved by combining existing available data, and the maps produced serve as valuable background information for more detailed surveys. Taken together, the results of the theses contribute significantly to the knowledge on macroalgal communities of the northern Baltic Sea that can be directly applied in various management contexts

Kouvolan seudun äitiysneuvolapalveluiden asiakastyytyväisyys

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa äitiysneuvolapalveluiden asiakastyytyväisyyttä asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella. Kyselystä saatujen tuloksia voi jatkossa käyttää äitiysneuvolapalveluiden toiminnan kehittämisessä entistä asiakaslähtöisemmäksi. Asiakastyytyväisyys on aina ajankohtainen asia ja toiminnan kehittäminen on mielekästä sekä asiakkaiden että työntekijöiden kannalta. Teoriaosuudessa käsitellään neuvolapalveluita kokonaisuutena, sekä tarkastellaan sitä, minkälaisia neuvolapalveluita Kouvolassa on tarjolla. Raskautta käsitellään monelta kantilta raskausajan rajoituksista, erilaisiin neuvolassa tehtäviin tutkimuksiin sekä henkiseen hyvinvointiin asti. Työssä käsitellään myös puolison huomiointia sekä raskaudenaikaista vanhempiin suunnattua tiedonantoa, tukea ja ohjeistusta. Opinnäytetyön luotettavuutta lisää se, että kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista ja se tapahtui anonyymisti. Kyselyn luotettavuutta saattaa vähentää se, että kysymysten ymmärtämisessä sekä vastausten tulkinnassa voi tapahtua väärin ymmärryksiä. Vastaajat olivat pääasiassa tyytyväisiä saamaansa palveluun, ohjaukseen, terveydenhoitajan ammattitaitoon sekä neuvolan toimivuuteen kokonaisuutena. Kyselyn tulosten pohjalta kävi kuitenkin ilmi, että tiedonantoa ja ohjeistusta erilaisissa asioissa olisi hyvä lisätä. Myös perhevalmennuksesta kertomista tulisi kehittää sekä neuvolan tavoitettavuutta parantaa. Tiedottamiseen ja tavoitettavuuteen toivottiin parannusta, joten näihin olisi hyvä kehittää jokin ratkaisu, esimerkiksi Nettineuvola-sivut. Vastausten perusteella tulos ei ole yleistettävissä, mutta se on suuntaa antava.The purpose of this thesis was to survey customer satisfaction with Kouvola maternity clinic. The results of the questionnaires can be used to develop the maternity clinics more customer oriented. Customer satisfaction is always topical, and the development of actions is important for both customers and employees. An introduction to maternity clinics in Finland is given in the theory part of this thesis. The services available in Kouvola are also discussed in further detail. Limitations during pregnancy time, examinations at maternity clinics and psychological well-being are discussed in the theory part as well. Topics related to relationships and information, support and guidance for the parent during pregnancy are also covered in this work. Because the answering to the questionnaires was voluntary and anonymous, the answers can be expected to be more reliable. The comparability of the responses might be decreased, because different people might understand the questions differently. Customers were mostly happy with services, guidance, employer competence and maternity clinics operability. Based on the results of the questionnaires, it turned out that information and guidance in the maternity clinic should be improved. Improvements to informing and accessibility were requested, so these should be developed, for example by a webpage, where information is shared and professionals can be consulted. The results of this thesis are not to be generalised, because the sample size was small. However, the results are directional

Distribution and species composition of red algal communities in the northern Baltic Sea

Highlights • Prevalence and depth distribution of several red algal species were studied. • Distribution patterns were highly variable across environmental gradients. • Reduced depth penetration and occurrence were found in comparison to older data. • Most representative areas for red algae were revealed with GIS analyses. • The results advance management and conservation of these threatened habitats.Red algae are an important component of the Baltic Sea rocky shores. Within the Finnish marine area, in the northern Baltic Sea, red algal communities (on habitat level) are currently listed as endangered, due to eutrophication effects and potential future decrease in salinity. At species level, Rhodomela confervoides and Ceramium virgatum are red-listed. Despite their common use in different management contexts within the Baltic Sea, e.g. their depth distribution used as an indicator of the status of the sea areas, we know little about the commonness and more detailed distribution patterns of the red algal species. This limits the reliability of algae-based assessments. The aim of this study was to describe the general occurrence patterns, abundance and prevalence of erect perennial and annual red algae, based on extensive scuba-diving inventories within the Finnish marine area. Furthermore, the most representative areas for the red algal communities were identified. The results show high variation in depth distribution and prevalence across environmental gradients for many red algal species, e.g. for the relatively common perennial species Furcellaria lumbricalis and Vertebrata fucoides. In comparison to older data, reductions in depth penetration and occurrence were identified especially for deep-occurring species such as Rhodomela confervoides. With improved knowledge on the occurrence patterns of red algal species in relation to environmental variation, our results enable more reliable use of red algae as indicators of the status of the sea areas. By identifying areas where red algal communities are currently most representative, the results also allow better targeting of management efforts aiming to improve their status, such as areal protection measures or reducing nutrient input from point sources

Frivilliga vattenvårdsorganisationer Analys av verksamhetsmodellen 2012

Euroopan Unionin vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan vesistöjen tulee saavuttaa hyvä ekologinen tila. Vesienhoidon toteuttamisen tueksi ELY-keskukset ovat laatineet vesienhoitosuunnitelmat ja niiden osana alueelliset toimenpideohjelmat, joiden tavoitteena on vähentää vesien kuormitusta ja toteuttaa kunnostuksia. Toimenpiteille ei ole määritelty lakisääteistä toteuttajaa, joten on keskeistä, että vesistöalueiden kaikki intressitahot sitoutuvat vesienhoidon toteutukseen. Yksittäisiä paikallisia kunnostus- tai hoitotoimia voidaan tehdä asukkaiden ja maanomistajien omin voimin, mutta useimmiten toimenpiteet ovat tehokkaampia organisoidulla yhteistyöllä, ja samalla taataan hoidon ja seurannan jatkuvuus. Järjestäytyminen yhdistykseksi tai muuksi organisaatioksi ei saa kuitenkaan olla itsetarkoitus, eikä organisaation ylläpito saa muodostua hoitotoimintaa suuremmaksi työksi, vaan organisoitumisen tapa ja laajuus on syytä valita toiminnan mukaan. Tällä toimintamallianalyysilla on pyritty selvittämään erilaisia vapaaehtoisen toiminnan malleja ja tekemään vapaaehtoisen organisoitumisen tueksi raportti niiden soveltuvuudesta erilaisiin vesienhoidon tarpeisiin. Analyysia varten selvitettiin olemassa olevia vesistöalan toimijoita ja sitä, millaisia hallintomalleja organisaatioilla on käytössään. Haastatteluilla kartoitettiin organisaatioiden syntyhistoriaa, hallintomallin valintaan vaikuttaneita tekijöitä sekä organisaatioiden toimintatapoja. Haastattelujen pohjalta tarkasteltiin hallinto- ja toimintamallien soveltuvuutta erilaisiin tarpeisiin ja käytännön kokemusten perusteella pyrittiin hahmottamaan toimintamallien vahvuuksia ja heikkouksia. Analyysin perusteella on tarkasteltu Lounais-Suomen vesistöjen organisoitumisen tilaa ja pyritty löytämään mahdollisia jatkotoimenpide-ehdotuksia. Toimintamallianalyysi on osa Karvianjoen kunnostusohjelma 2007–2015 -koordinaatiohanketta, jota rahoitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Lisäksi raportin toteutusta on rahoittanut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen VELHO-hanke (Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla), jota rahoitetaan myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Toimintamallianalyysin toteutusta hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus.Enligt Europeiska unionens ramdirektiv för vattenpolitik bör vattendragen uppnå ett bra ekologiskt tillstånd. Som stöd för genomförandet av vattenvården har ELY-centralerna utarbetat planer för vattenvård som innefattar regionala åtgärdsprogram, vars mål är att minska belastningen av vattnen och restaurera dem. I lagen fastställs inte vem som ska genomföra åtgärderna så det är viktigt att alla intressenter förbinder sig till att genomföra vattenvården. Enskilda lokala restaurerings- och vårdåtgärder kan göras med invånarnas och markägarnas egna krafter, men oftast blir åtgärderna effektivare om man organiserar ett samarbete, och samtidigt garanterar man då att vården och uppföljningen blir kontinuerlig. Att organisera sig i en förening eller annan organisation får emellertid inte vara ett självändamål och upprätthållandet av organisationen får inte medföra mer arbete än själva vårdverksamheten, utan sättet och omfattningen av organiseringen bör väljas utgående från verksamhetens behov. I den här analysen av verksamhetsmodellen har man strävat efter att utreda olika modeller för frivillig verksamhet och som stöd för den frivilliga organiseringen göra en rapport om hur modellerna kan anpassas till olika behov vattenvård. För analysen har man utrett vilka aktörer som existerar inom vattendragssektorn och vilka förvaltningsmodeller organisationerna använder. Genom intervjuer har man kartlagt organisationernas tillkomsthistoria, faktorer som påverkat valet av förvaltningsmodell och organisationernas förfaringssätt. På basis av intervjuerna granskades förvaltnings- och verksamhetsmodellernas lämplighet för olika behov och utifrån praktisk erfarenhet försökte man urskilja verksamhetsmodellernas styrkor och svagheter. Utgående från analysen har man granskat situationen med tanke på organisering av åtgärder till förmån för vattendragen i Sydvästra Finland och strävat efter att hitta potentiella förslag till fortsatta åtgärder. Analysen av verksamhetsmodellen är en del av koordinationsprojektet ”Karvianjoen kunnostusohjelma 2007–2015” (restaureringsprogram för Karvianjoki 2007–2015), som har finansierats av Programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland. Dessutom har genomförandet av rapporten finansierats av projektet VELHO (regional och lokal vatten- och naturvård i Egentliga Finlands vattenområden) inom ELY-centralen i Egentliga Finland, som även finansieras av Programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland. Genomförandet av analysen av verksamhetsmodellen styrdes av ELY-centralen i Egentliga Finland

Kroonisen subduraalihematooman embolisaatiohoito - vastaus tulevaisuuden haasteeseen?

Väestön ikääntymisen ja antikoagulaatiolääkitysten käytön yleistymisen myötä kroonisen subduraalihematooman ilmaantuvuus on lisääntynyt. Kroonista subduraalihematoomaa on tavanomaisesti hoidettu oireita helpottavalla kirurgisella trepanaatiolla, joka saatetaan joutua toistamaan hematooman uusiutuessa. Hematoomakalvostoon kehittyvää uudissuonitusta pidetään uusiutumisen syynä. Keskimmäisen aivokalvovaltimon (arteria meningea media, MMA) suonensisäisen tukkimisen (MMAE) on havaittu olevan uusi lupaava hoitomuoto, joka kohdistuu mikroverenvuotoja aiheuttavan uudissuonituksen sulkemiseen. Toimenpidettä harkitaan erityisesti uusiutuvissa tapauksissa tai jos antikoagulaatiolääkityksen tauot pitkittyvät, mikä altistaa potilaan tromboembolisille komplikaatioille. Menetelmästä on lupaavia kansainvälisiä tutkimustuloksia, joissa sen on todettu vähentävän uusiutumista ja kirurgisen hoidon tarvetta. Esitämme katsauksessa myös oman yksikkömme tulokset menetelmän käytöstä

Kartering av marina Natura 2000 habitat på Åland - Slutrapport

In 2016-2018 marine geological and biological surveys were carried out in the Åland Islands, in a project financed by the European Maritime and Fisheries Fund and the Government of Åland. During the project, special emphasis was set to mapping sandbanks (1110) and reefs (1170) as defined in the Habitats Directive, as well as esker islands (1610) and boreal Baltic islets and small islands (1620), including their underwater parts. The geological surveys covered five study areas in the eastern archipelago, including also Lumparn, while biological sampling covered larger areas from the southern coast (Eckerö) to Kökar and further to northeastern Vårdö. The surveys revealed eelgrass (Zostera marina) meadows in association with the esker islands, along the esker formation that runs in a SE-NW direction from eastern Kökar all the way to Vårdö. There were also sandbanks along the esker formation. Rocky reefs and Boreal Baltic islets and small islands are very common habitats in the Åland archipelago, and they were found to be especially representative in the northeastern part of the surveyed area. In the southeast, the bladderwrack (Fucus vesiculosus) occurred rather seldom on the rocky bottoms, indicating a poor status of the species in the area. Parts of the southern archipelago had diverse red algal communities, but further studies are needed to clarify their distribution. In northern Lumparn, abundant domes formed by biogenic gas were found during the geological surveys. The shallow nearshore areas of Lumparn were often sandy with eelgrass meadows. Based on the results, areas of particular interest due to high nature values and/or rare geological features are presented in the report

Environment- and scale-dependent changes in the functioning of invertebrate communities associated with Fucus vesiculosus

The functional trait approach focuses on the diversity of species characteristics, and can reveal much more about community functioning and trophic structure, compared to classical biodiversity concepts. In this study, we assessed large-and small-scale patterns in the functional traits of invertebrate communities associated with the marine macroalga Fucus vesiculosus. Large-scale comparisons were done across coastal areas representing different water quality (good, moderate, and poor) and small-scale comparisons across communities from sites with different exposures (sheltered, exposed) within the areas. Functional richness differed between areas of different water quality, with higher richness generally observed in areas with clearer waters. On a smaller scale, functional richness and dispersion were highest at sheltered sites, whereas the effect of exposure on functional divergence varied between study areas. Community trait composition differed among areas of different water quality with opportunistic traits becoming more prevalent in areas in poorer state. For example, community-weighted body sizes differed between areas and the smallest body sizes were observed in areas with moderate or poor water quality. The results illustrate how faunal traits within the same habitat type can differ geographically and how the functioning of communities may change due to anthropogenic pressures and natural drivers at different scales.Peer reviewe