Espoonlahden hoitoja käyttösuunnitelma

Espoonlahden–Saunalahden kaksiosainen Naturaalue sijaitsee Espoon ja Kirkkonummen rajalla. Pintaalaltaan huomattavampi on Espoonlahti, jonka koko on 220 ha. Valtion omistama Fiskarsinmäki kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja Espoonlahden perukan vesija rantaalueesta suuri osa kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojelualueeseen. Pienempi Saunalahden osaalue on otettu mukaan Suomessa vaarantuneeksi luokitellun meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintymispaikkana. Runsaimmat esiintymät sijaitsevat Espoonlahdella. Meriuposkuoriaisen suojelualuerajaus koostuu 4,5 hehtaarin ruovikkoisesta vesialueesta sekä rantaniitystä. Aikaisemmin laadittujen luontoja ympäristöselvitysten lisäksi hoitoja käyttösuunnitelmatyötä varten selvitettiin Espoonlahden kasvillisuus kesällä 2007. Vesialueen ja rantakosteikon kasvillisuus kuvioitiin ja lajisto määritettiin. Kasvillisuuden nykytilaa verrataan ilmakuvan avulla myös vuoden 1944 otettuun ilmakuvaan ja voidaan todeta, että ruovikko on lisääntynyt vuosikymmenien aikana jonkin verran. Suunnitelmassa selvitetään Espoonlahden nykytilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Nykytilasta kuvaillaan kasvillisuus, vedenlaatu, linnusto, meriuposkuoriaisen esiintyminen, muuta eläimistöä sekä metsästyksen ja kalastuksen aktiivisuutta. Espoonlahteen laskee muutamia jokia, joten valumaalue on suuri ja monet toiminnot vaikuttavat sen tilaan. Merkittävin vedenlaatuun vaikuttava tekijä on todennäköisesti maatalous. Espoonlahden rantojen kaavoituspaine on suuri, ja joitakin asemakaavoja on jo valmiina. Lisääntyvä asutus aiheuttaa virkistyskäyttöpaineita lahdelle ja esimerkiksi venepaikkoja tarvitaan lisää. Virkistyskäytön yhteensovittaminen luontoarvojen kanssa on haastavaa, ja siihen tässä suunnitelmassa pyritään vastaamaan. Suunnittelua tehtiin yhteistyössä alueen nykyisten asukkaiden, kuntien kaavoittajien ja ympäristöyhdistysten kanssa. Asukkailta kerättiin palautetta ja heiltä saatiinkin arvokasta tietoa alueen historiasta ja nykytilasta sekä myös hyviä kehitysehdotuksia. Kerättyjen tietojen perusteella suunnitelmassa annetaan suosituksia erilaisia toimintoja varten. Venelaitureille ehdotetaan sellaisia sijaintipaikkoja, joissa ne eivät heikennä alueen luontoarvoja. Myös muuta virkistyskäyttöä tulee ohjata alueella. Rantojen ruoppaukseen ja niittoon annetaan rajoituksia ja suosituksia. Suunnitelmassa ehdotetaan myös joitain kunnostustoimenpiteitä, joilla voidaan parantaa alueen luontoarvoja. Kaavoituksessa myös hulevedet tulee huomioida. Suunnitelman lopussa arvioidaan kunnostustoimien vaikutuksia eri luontoarvoihin. Myös kaavoitus ja muualla valumaalueella tehtävät toimenpiteet saattavat vaikuttaa niihin. Espoonlahden luonnon ja ympäristön seuraamiseksi tulisi laatia yleinen seurantaohjelma, jonka osia sitten esimerkiksi Kirkkonummen kunta, Espoon kaupunki ja Uudenmaan ympäristökeskus tahollaan toteuttavat. Seurannassa voisivat olla mukana ainakin vedenlaatu, pohjan sedimentti, kasvillisuus, meriuposkuoriainen ja linnusto. Muusta eläimistöstä voitaisiin selvitää kalastoa sekä lepakoiden ja sudenkorentojen esiintymistä

Espoonlahden hoitoja käyttösuunnitelma

Espoonlahden–Saunalahden kaksiosainen Naturaalue sijaitsee Espoon ja Kirkkonummen rajalla. Pintaalaltaan huomattavampi on Espoonlahti, jonka koko on 220 ha. Valtion omistama Fiskarsinmäki kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja Espoonlahden perukan vesija rantaalueesta suuri osa kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojelualueeseen. Pienempi Saunalahden osaalue on otettu mukaan Suomessa vaarantuneeksi luokitellun meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintymispaikkana. Runsaimmat esiintymät sijaitsevat Espoonlahdella. Meriuposkuoriaisen suojelualuerajaus koostuu 4,5 hehtaarin ruovikkoisesta vesialueesta sekä rantaniitystä. Aikaisemmin laadittujen luontoja ympäristöselvitysten lisäksi hoitoja käyttösuunnitelmatyötä varten selvitettiin Espoonlahden kasvillisuus kesällä 2007. Vesialueen ja rantakosteikon kasvillisuus kuvioitiin ja lajisto määritettiin. Kasvillisuuden nykytilaa verrataan ilmakuvan avulla myös vuoden 1944 otettuun ilmakuvaan ja voidaan todeta, että ruovikko on lisääntynyt vuosikymmenien aikana jonkin verran. Suunnitelmassa selvitetään Espoonlahden nykytilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Nykytilasta kuvaillaan kasvillisuus, vedenlaatu, linnusto, meriuposkuoriaisen esiintyminen, muuta eläimistöä sekä metsästyksen ja kalastuksen aktiivisuutta. Espoonlahteen laskee muutamia jokia, joten valumaalue on suuri ja monet toiminnot vaikuttavat sen tilaan. Merkittävin vedenlaatuun vaikuttava tekijä on todennäköisesti maatalous. Espoonlahden rantojen kaavoituspaine on suuri, ja joitakin asemakaavoja on jo valmiina. Lisääntyvä asutus aiheuttaa virkistyskäyttöpaineita lahdelle ja esimerkiksi venepaikkoja tarvitaan lisää. Virkistyskäytön yhteensovittaminen luontoarvojen kanssa on haastavaa, ja siihen tässä suunnitelmassa pyritään vastaamaan. Suunnittelua tehtiin yhteistyössä alueen nykyisten asukkaiden, kuntien kaavoittajien ja ympäristöyhdistysten kanssa. Asukkailta kerättiin palautetta ja heiltä saatiinkin arvokasta tietoa alueen historiasta ja nykytilasta sekä myös hyviä kehitysehdotuksia. Kerättyjen tietojen perusteella suunnitelmassa annetaan suosituksia erilaisia toimintoja varten. Venelaitureille ehdotetaan sellaisia sijaintipaikkoja, joissa ne eivät heikennä alueen luontoarvoja. Myös muuta virkistyskäyttöä tulee ohjata alueella. Rantojen ruoppaukseen ja niittoon annetaan rajoituksia ja suosituksia. Suunnitelmassa ehdotetaan myös joitain kunnostustoimenpiteitä, joilla voidaan parantaa alueen luontoarvoja. Kaavoituksessa myös hulevedet tulee huomioida. Suunnitelman lopussa arvioidaan kunnostustoimien vaikutuksia eri luontoarvoihin. Myös kaavoitus ja muualla valumaalueella tehtävät toimenpiteet saattavat vaikuttaa niihin. Espoonlahden luonnon ja ympäristön seuraamiseksi tulisi laatia yleinen seurantaohjelma, jonka osia sitten esimerkiksi Kirkkonummen kunta, Espoon kaupunki ja Uudenmaan ympäristökeskus tahollaan toteuttavat. Seurannassa voisivat olla mukana ainakin vedenlaatu, pohjan sedimentti, kasvillisuus, meriuposkuoriainen ja linnusto. Muusta eläimistöstä voitaisiin selvitää kalastoa sekä lepakoiden ja sudenkorentojen esiintymistä

Kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Sipoonjoen valuma-alueella

Yleissuunnitelman tavoitteena on kannustaa viljelijöitä vesiensuojelua edistävien kosteikkojen perustamiseen ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen Sipoonjoen valuma-alueella. Tavoitteena on myös joen harvinaisen taimenkannan ylläpitäminen ja edistäminen. Toimenpiteiden toteuttaminen on vapaaehtoista, eikä suunnitelma velvoita maanomistajia mihinkään. Suunnitelman tietoja voidaan käyttää yksityiskohtaisen suunnittelun tukena haettaessa ei-tuotannollisia investointitukia, maatalouden ympäristötukea tai muuta rahoitusta kohteiden toteuttamiseen. Sipoonjoen valuma-alueen pinta-ala on 220 km2, josta peltoa on noin 30 %. Kosteikkosuunnittelu tehtiin koko alueelle ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma joen alaosalle noin 15 km2:n alueelle. Maastoinventoinnit kohdennettiin valuma-alueelle laaditun kosteikkomallin ja karttatarkastelun avulla valittuihin kohteisiin. Myös maanomistajien pyynnöstä käytiin katsomassa mahdollisia kosteikkojen paikkoja. Suunnitelmassa on esitetty 100 osteikkokohdetta, joista 83 kohteen on alustavasti arvioitu täyttävän ei-tuotannollisten investointien tukiehdot. Kosteikkojen yhteisala on 80 ha. Luonnon monimuotoisuuskohteita suunnitelmassa on kuvattu 31 ja niiden pinta-ala on yhteensä 31 ha

Översiktsplan för våtmarker och naturens mångfald inom Sibbo ås avrinningsområde

Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 7/2009Yleissuunnitelman tavoitteena on kannustaa viljelijöitä vesiensuojelua edistävien kosteikkojen perustamiseen ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen Sipoonjoen valuma-alueella. Tavoitteena on myös joen harvinaisen taimenkannan ylläpitäminen ja edistäminen. Toimenpiteiden toteuttaminen on vapaaehtoista, eikä suunnitelma velvoita maanomistajia mihinkään. Suunnitelman tietoja voidaan käyttää yksityiskohtaisen suunnittelun tukena haettaessa ei-tuotannollisia investointitukia, maatalouden ympäristötukea tai muuta rahoitusta kohteiden toteuttamiseen. Sipoonjoen valuma-alueen pinta-ala on 220 km2, josta peltoa on noin 30 %. Kosteikkosuunnittelu tehtiin koko alueelle ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma joen alaosalle noin 15 km2:n alueelle. Maastoinventoinnit kohdennettiin valuma-alueelle laaditun kosteikkomallin ja karttatarkastelun avulla valittuihin kohteisiin. Myös maanomistajien pyynnöstä käytiin katsomassa mahdollisia kosteikkojen paikkoja. Suunnitelmassa on esitetty 100 kosteikkokohdetta, joista 83 kohteen on alustavasti arvioitu täyttävän ei-tuotannollisten investointien tukiehdot. Kosteikkojen yhteisala on 80 ha. Luonnon monimuotoisuuskohteita suunnitelmassa on kuvattu 31 ja niiden pinta-ala on yhteensä 31 ha

Skötsel- och nyttjandeplan för Esboviken

Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 23 | 2008Espoonlahden–Saunalahden kaksiosainen Natura-alue sijaitsee Espoon ja Kirkkonummen rajalla. Pinta-alaltaan huomattavampi on Espoonlahti, jonka koko on 220 ha. Valtion omistama Fiskarsinmäki kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja Espoonlahden perukan vesi- ja ranta-alueesta suuri osa kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojelualueeseen. Pienempi Saunalahden osa-alue on otettu mukaan Suomessa vaarantuneeksi luokitellun meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintymispaikkana. Runsaimmat esiintymät sijaitsevat Espoonlahdella. Meriuposkuoriaisen suojelualuerajaus koostuu 4,5 hehtaarin ruovikkoisesta vesialueesta sekä rantaniitystä. Aikaisemmin laadittujen luonto- ja ympäristöselvitysten lisäksi hoito- ja käyttösuunnitelmatyötä varten selvitettiin Espoonlahden kasvillisuus kesällä 2007. Vesialueen ja rantakosteikon kasvillisuus kuvioitiin ja lajisto määritettiin. Kasvillisuuden nykytilaa verrataan ilmakuvan avulla myös vuoden 1944 otettuun ilmakuvaan ja voidaan todeta, että ruovikko on lisääntynyt vuosikymmenien aikana jonkin verran. Suunnitelmassa selvitetään Espoonlahden nykytilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Nykytilasta kuvaillaan kasvillisuus, vedenlaatu, linnusto, meriuposkuoriaisen esiintyminen, muuta eläimistöä sekä metsästyksen ja kalastuksen aktiivisuutta. Espoonlahteen laskee muutamia jokia, joten valuma-alue on suuri ja monet toiminnot vaikuttavat sen tilaan. Merkittävin vedenlaatuun vaikuttava tekijä on todennäköisesti maatalous. Espoonlahden rantojen kaavoituspaine on suuri, ja joitakin asemakaavoja on jo valmiina. Lisääntyvä asutus aiheuttaa virkistyskäyttöpaineita lahdelle ja esimerkiksi venepaikkoja tarvitaan lisää. Virkistyskäytön yhteensovittaminen luontoarvojen kanssa on haastavaa, ja siihen tässä suunnitelmassa pyritään vastaamaan. Suunnittelua tehtiin yhteistyössä alueen nykyisten asukkaiden, kuntien kaavoittajien ja ympäristöyhdistysten kanssa. Asukkailta kerättiin palautetta ja heiltä saatiinkin arvokasta tietoa alueen historiasta ja nykytilasta sekä myös hyviä kehitysehdotuksia. Kerättyjen tietojen perusteella suunnitelmassa annetaan suosituksia erilaisia toimintoja varten. Venelaitureille ehdotetaan sellaisia sijaintipaikkoja, joissa ne eivät heikennä alueen luontoarvoja. Myös muuta virkistyskäyttöä tulee ohjata alueella. Rantojen ruoppaukseen ja niittoon annetaan rajoituksia ja suosituksia. Suunnitelmassa ehdotetaan myös joitain kunnostustoimenpiteitä, joilla voidaan parantaa alueen luontoarvoja. Kaavoituksessa myös hulevedet tulee huomioida. Suunnitelman lopussa arvioidaan kunnostustoimien vaikutuksia eri luontoarvoihin. Myös kaavoitus ja muualla valuma-alueella tehtävät toimenpiteet saattavat vaikuttaa niihin. Espoonlahden luonnon ja ympäristön seuraamiseksi tulisi laatia yleinen seurantaohjelma, jonka osia sitten esimerkiksi Kirkkonummen kunta, Espoon kaupunki ja Uudenmaan ympäristökeskus tahollaan toteuttavat. Seurannassa voisivat olla mukana ainakin vedenlaatu, pohjan sedimentti, kasvillisuus, meriuposkuoriainen ja linnusto. Muusta eläimistöstä voitaisiin selvittää kalastoa sekä lepakoiden ja sudenkorentojen esiintymistä