Espoonlahden–Saunalahden kaksiosainen Naturaalue
sijaitsee Espoon ja Kirkkonummen rajalla.
Pintaalaltaan
huomattavampi on Espoonlahti, jonka koko on 220 ha. Valtion omistama Fiskarsinmäki
kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja Espoonlahden perukan vesija
rantaalueesta
suuri osa kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojelualueeseen. Pienempi Saunalahden osaalue
on
otettu mukaan Suomessa vaarantuneeksi luokitellun meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis)
esiintymispaikkana. Runsaimmat esiintymät sijaitsevat Espoonlahdella. Meriuposkuoriaisen
suojelualuerajaus koostuu 4,5 hehtaarin ruovikkoisesta vesialueesta sekä rantaniitystä.
Aikaisemmin laadittujen luontoja
ympäristöselvitysten lisäksi hoitoja
käyttösuunnitelmatyötä varten
selvitettiin Espoonlahden kasvillisuus kesällä 2007. Vesialueen ja rantakosteikon kasvillisuus kuvioitiin
ja lajisto määritettiin. Kasvillisuuden nykytilaa verrataan ilmakuvan avulla myös vuoden 1944 otettuun
ilmakuvaan ja voidaan todeta, että ruovikko on lisääntynyt vuosikymmenien aikana jonkin verran.
Suunnitelmassa selvitetään Espoonlahden nykytilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Nykytilasta
kuvaillaan kasvillisuus, vedenlaatu, linnusto, meriuposkuoriaisen esiintyminen, muuta eläimistöä sekä
metsästyksen ja kalastuksen aktiivisuutta. Espoonlahteen laskee muutamia jokia, joten valumaalue
on
suuri ja monet toiminnot vaikuttavat sen tilaan. Merkittävin vedenlaatuun vaikuttava tekijä on
todennäköisesti maatalous.
Espoonlahden rantojen kaavoituspaine on suuri, ja joitakin asemakaavoja on jo valmiina. Lisääntyvä
asutus aiheuttaa virkistyskäyttöpaineita lahdelle ja esimerkiksi venepaikkoja tarvitaan lisää.
Virkistyskäytön yhteensovittaminen luontoarvojen kanssa on haastavaa, ja siihen tässä
suunnitelmassa pyritään vastaamaan. Suunnittelua tehtiin yhteistyössä alueen nykyisten asukkaiden,
kuntien kaavoittajien ja ympäristöyhdistysten kanssa. Asukkailta kerättiin palautetta ja heiltä saatiinkin
arvokasta tietoa alueen historiasta ja nykytilasta sekä myös hyviä kehitysehdotuksia.
Kerättyjen tietojen perusteella suunnitelmassa annetaan suosituksia erilaisia toimintoja varten.
Venelaitureille ehdotetaan sellaisia sijaintipaikkoja, joissa ne eivät heikennä alueen luontoarvoja. Myös
muuta virkistyskäyttöä tulee ohjata alueella. Rantojen ruoppaukseen ja niittoon annetaan rajoituksia ja
suosituksia. Suunnitelmassa ehdotetaan myös joitain kunnostustoimenpiteitä, joilla voidaan parantaa
alueen luontoarvoja. Kaavoituksessa myös hulevedet tulee huomioida.
Suunnitelman lopussa arvioidaan kunnostustoimien vaikutuksia eri luontoarvoihin. Myös kaavoitus ja
muualla valumaalueella
tehtävät toimenpiteet saattavat vaikuttaa niihin. Espoonlahden luonnon ja
ympäristön seuraamiseksi tulisi laatia yleinen seurantaohjelma, jonka osia sitten esimerkiksi
Kirkkonummen kunta, Espoon kaupunki ja Uudenmaan ympäristökeskus tahollaan toteuttavat.
Seurannassa voisivat olla mukana ainakin vedenlaatu, pohjan sedimentti, kasvillisuus,
meriuposkuoriainen ja linnusto. Muusta eläimistöstä voitaisiin selvitää kalastoa sekä lepakoiden ja
sudenkorentojen esiintymistä