Liability-driven investment in longevity risk management

This paper studies optimal investment from the point of view of an investor with longevity-linked liabilities. The relevant optimization problems rarely are analytically tractable, but we are able to show numerically that liability driven investment can significantly outperform common strategies that do not take the liabilities into account. In problems without liabilities the advantage disappears, which suggests that the superiority of the proposed strategies is indeed based on connections between liabilities and asset returns

Strateginen henkilöstöjohtaminen monialaisena verkkokurssina

Vuonna 2012 Oulun ammattikorkeakoulussa käynnistyneen Master-kehittämishankkeen tavoitteena on ollut kehittää eri yksiköiden opiskelijoille yhteisiä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojaksoja ja lisätä verkko-opintoja. Hankkeen alussa tehty analyysi osoitti, että kaikkiin koulutusohjelmiin sisältyi tutkimus- ja menetelmäopintoja, projektiopintoja ja johtamiseen liittyviä opintoja. Yksi ensimmäisistä piloitoiduista opintojaksoista oli Strateginen henkilöstöjohtaminen. Opintojakson piloitointi onnistui hyvin ja se sai hyvän opiskelijapalautteen. Opiskelijat arvioivat oman suoriutumisensa hyvä–kiitettävä -tasolle. Kaikki osallistuneet myös suorittivat opintojakson loppuun. Opiskelijat arvostivat monialaista opettajatiimiä. Monialaisuus toi esille uusia näkökulmia ja työelämäkäytäntöjä. Pilotoinnin perusteella voidaan todeta, että strateginen henkilöstöjohtaminen sopii aiheena hyvin yhteiseksi opintojaksoksi master-opiskelijoille ja monialaisuus tuo lisäarvoa sekä opiskelijoille että opettajille. Tähän pilottiin osallistui noin 30 opiskelijaa, jotka olivat pääasiallisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Seuraavassa toteutuksessa on mukana 130 opiskelijaa, jolloin eri alojen edustus on aiempaa monipuolisempi. Silloin tulee miettiä, miten rakennetaan innostava virtuaaliseminaari suurelle määrälle opiskelijoita. Verkkoympäristön rakentaminen on tärkeää, jotta opiskelijoiden välinen vuorovaikutus saadaan toimivaksi ja opiskelijat saavat vastaukset kysymyksiinsä mahdollisimman pian

AS RESPOSTAS DA CÂMARA DOS DEPUTADOS AO AGRAVAMENTO DA VIOLÊNCIA DOMÉSTICA EM TEMPOS DE PANDEMIA

O presente artigo analisa o problema da violência doméstica contra a mulher sob a situação de isolamento social decorrente da pandemia da Covid-19 para, em seguida, através da análise das proposituras legislativas da Câmara dos Deputados no período em apreço, tecer considerações sobre as iniciativas adotadas como resposta ao problema. O método utilizado foi o dedutivo, de modo que se objetivou fazer avaliação exaustiva a fim de identificar se a reação legislativa em situação de risco acompanhou as diretrizes da Lei Maria da Penha enquanto política de Estado, o que se concluiu ser o caso

Yrittäjyyskasvatus – Tulevaisuuden siltojen rakentaja ja raja-aitojen murtaja? 11. Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Oulussa, Artikkelikirja

The aim of this project was to create a preliminary theoretical framework of howto utilize humour strategically in organizations with the aim of creating newbusiness opportunities. The present multidisciplinary discussion paper will identifyresearch gaps and combine viewpoints of international business management,international business communication, marketing and education in a novel way. Itappears that in previous literature on humour in a business context, discussionshave taken place in different ‘silos’ and as a result, the connections betweendifferent research fields have been scarce. Consequently, a more comprehensiveunderstanding of the significance of humour in business innovations is necessary.Firstly, we are proposing a framework and a research agenda for exploring differentstrategic ways of using humour in companies. Secondly, in the Hurmos-project wehave already collected empirical evidence based on this framework, and somepreliminary results are also presented. Hence, the potential, as well as the limitsand risks of humour in business have been examined in terms of both internal andexternal corporate communication. We have focused on such research aspects ascorporate storytelling, corporate and employer branding, and work engagement.Peer group mentoring has been used as one tool for collecting relevant narrativesfrom companies. Additionally, we have explored innovation communication, inparticular how humour can be applied as a strategic tool in new businessdevelopment both in facilitating creative Research, Development and Innovation(R&D&I) work environments, and in incorporating humour into product andservice innovation in practice. Our empirical results will provide a much neededmore comprehensive view of the role of humour as a strategic tool in corporatecommunication and business innovation. The results also provide a point of departure for further research. Besides academia, results and generated know-how will be of interest to managers of large corporations as well as start-up companies.</p

Neisseria gonorrhoeae Infection Induces Altered Amphiregulin Processing and Release

Adhesion of the human pathogen Neisseria gonorrhoeae has established effects on the host cell and evokes a variety of cellular events including growth factor activation. In the present study we report that infection with N. gonorrhoeae causes altered amphiregulin processing and release in human epithelial cells. Amphiregulin is a well-studied growth factor with functions in various cell processes and is upregulated in different forms cancer and proliferative diseases. The protein is prototypically cleaved on the cell surface in response to external stimuli. We demonstrate that upon infection, a massive upregulation of amphiregulin mRNA is seen. The protein changes its subcellular distribution and is also alternatively cleaved at the plasma membrane, which results in augmented release of an infection-specific 36 kDa amphiregulin product from the surface of human cervical epithelial cells. Further, using antibodies directed against different domains of the protein we could determine the impact of infection on pro-peptide processing. In summary, we present data showing that the infection of N. gonorrhoeae causes an alternative amphiregulin processing, subcellular distribution and release in human epithelial cervical cells that likely contribute to the predisposition cellular abnormalities and anti-apoptotic features of N. gonorrhoeae infections

Pathogenic Neisseria Hitchhike on the Uropod of Human Neutrophils

Polymorphonuclear neutrophils (PMNs) are important components of the human innate immune system and are rapidly recruited at the site of bacterial infection. Despite the effective phagocytic activity of PMNs, Neisseria gonorrhoeae infections are characterized by high survival within PMNs. We reveal a novel type IV pilus-mediated adherence of pathogenic Neisseria to the uropod (the rear) of polarized PMNs. The direct pilus-uropod interaction was visualized by scanning electron microscopy and total internal reflection fluorescence (TIRF) microscopy. We showed that N. meningitidis adhesion to the PMN uropod depended on both pilus-associated proteins PilC1 and PilC2, while N. gonorrhoeae adhesion did not. Bacterial adhesion elicited accumulation of the complement regulator CD46, but not I-domain-containing integrins, beneath the adherent bacterial microcolony. Electrographs and live-cell imaging of PMNs suggested that bacterial adherence to the uropod is followed by internalization into PMNs via the uropod. We also present data showing that pathogenic Neisseria can hitchhike on PMNs to hide from their phagocytic activity as well as to facilitate the spread of the pathogen through the epithelial cell layer

Maa- ja metsätalouden sekä koko maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä on suuret päästövähennysmahdollisuudet

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tavoitetta ei voi saavuttaa ilman maankäyttösektorin hiilinieluja. Suomen kokonaispäästöt olivat vuonna 2019 yhteensä 53,1 Mt CO2 ekv. ja maankäyttösektorin nettonielut 14,7 Mt CO2 ekv. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen tarvitaan kaikilta sektoreilta päästövähennyksiä tai lisänieluja. Tässä politiikkasuosituksessa esitellään ilmastopoliittisen päätöksenteon tueksi keinoja päästövähennysten saavuttamiseksi sekä arvioita maankäyttösektorin päästöjä vähentävien ja nieluja vahvistavien toimenpiteiden potentiaalisista vaikutuksista (Lehtonen ym. 2021)

Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista

Maankäyttösektorin ilmastotoimet – arvio päästövähennysmahdollisuuksista Hallitusohjelman (2019) mukaisia maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteitä valmistellaan sisällytettäväksi vuonna 2021 laadittavaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan. Valmistelun tueksi tarvitaan tietoa keinoista, joilla maankäyttösektorin päästöjä voidaan vähentää, hiilivarastoja ylläpitää ja hiilinieluja vahvistaa, sekä arvioita potentiaalisten toimenpiteiden vaikutuksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tässä tutkimuksessa on arvioitu maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden vaikutuksia nykyistä tutkimustietoa ja asiantuntija-arvioita kokoamalla sekä valmiina käytettävissä olevia mallinnusmenetelmiä soveltaen. Toimenpiteiden päästövähennys ja hiilinieluvaikutuksien arvioinnissa käytettiin kunkin toimenpiteen kohdalla parasta käytettävissä olevaa menetelmää ja toimenpiteen soveltamismahdollisuuksien laajuus perustui asiantuntija-arvioihin. Tuloksiin liittyy sekä sovelletusta menetelmästä ja siinä käytettävistä tiedoista että toimenpiteen laajuuden arvioinnista johtuvaa epävarmuutta. Tutkimus sisältää myös laadulliset arviot ilmastotoimenpiteiden vaikutuksista muihin ekosysteemipalveluihin, vesistökuormitukseen ja luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi on tunnistettu vaikuttavuusarvioinnin kannalta merkittäviä kehittämis- ja tutkimustarpeita sekä tietoaukkoja. Tulokset auttavat kohdentamaan ilmastotoimenpiteet vaikutuksiltaan merkittävimpiin, joilla tuetaan Suomen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorilla on monia mahdollisuuksia vahvistaa hiilinieluja, ylläpitää hiilivarastoja ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Kaikkien tunnistettujen ilmastotoimenpiteiden toteuttaminen tutkimuksessa oletetussa laajuudessa vaatisi erittäin laajoja muutoksia maankäyttösektorin ohjauskeinoissa, investointeja päästöjä vähentäviin ja nieluja lisääviin toimenpiteisiin sekä mm. puutuotteiden osalta muutoksia myös maankäyttösektorin ulkopuolella metsäteollisuuden tuotantorakenteessa. Potentiaalisesti suurimmat päästövähennykset voidaan saavuttaa muuttamalla turvemaapeltojen viljelykäytäntöjä ja jatkamalla runsasravinteisissa ojitetuissa turvemaametsissä metsänkasvatusta avohakkuiden sijaan harvennuksin ja ilman kunnostusojituksia. Turvemaapeltojen käsittelyä muuttamalla saadaan suhteellisen pienellä pinta-alalla aikaan merkittäviä päästösäästöjä hidastamalla turpeen hiilivaraston purkautumista, kun kivennäismaapeltojen vaikuttavat ilmastotoimet vaatisivat vuosittaista lisätukea lähes koko käytössä olevalle peltopinta-alalle. Osa tunnistetuista ilmastotoimenpiteistä on pitkävaikutteisia, esimerkiksi suometsässä kerran tehdyn puutuhkalannoituksen puuston hiilinielua vahvistava vaikutus kestää kymmeniä vuosia. Metsien hiilinielua kasvattaisivat merkittävästi myös uusien suojelualueiden perustaminen, säästöpuumäärän lisääminen ja metsäteollisuuden tuotantorakenteen muutos, joka kasvattaisi pitkäikäisten puutuotteiden osuutta. Maankäyttösektorin monilla ilmastotoimenpiteillä edistetään myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja vähennetään maa- ja metsätalouden haitallisia ympäristövaikutuksia. Erityisesti turvemaiden viljely- ja metsänkasvatusmenetelmiä uudistamalla saadaan tavoitellun ilmastovaikutuksen ohella vähennettyä vesistökuormitusta. Monimuotoisuuden säilyttämistä tukisivat erityisesti suojelualueiden lisääminen, jota oletimme jatkettavan METSO-ohjelmassa toteutuneessa laajuudessa, ja säästöpuiden määrän kaksinkertaistaminen mikä lisäisi lahopuun hiilivarastoa talousmetsissä. Kivennäismaapeltojen maaperän hoito, metsänlannoitus ja turvemaametsien maaperän päästövähennystoimet voivat edistää myös tuotannon taloudellista kannattavuutta. Nykyiset maa- ja metsätalouden tuet eivät kannusta kaikkien potentiaalisesti merkittävimpien päästöjä vähentävien ilmastotoimenpiteiden käyttöönottoon. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden kustannustehokkuuden ja sosiaalisen hyväksyttävyyden tutkimus on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Näiden tarkastelu jatkotutkimuksissa on välttämätöntä, jotta toimenpiteet osataan suunnata kustannustehokkaasti ja siten että maanomistajilla on mahdollisuus ja kannusteet niitä toteuttaa. Ilmastotoimenpiteiden vaikutuksia puuntuotannon ja viljelyn taloudelliseen kannattavuuteen, muihin ekosysteemipalveluihin ja biodiversiteettiin tarkasteltiin vain laadullisesti tutkimuskirjallisuuden ja asiantuntija-arvioiden perusteella. Näiden laajempi määrällinen tarkastelu edellyttäisi lisätutkimusta ja myös laskentatyökalujen ja mallien kehitystyötä. Ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuusarvioon liittyy paljon epävarmuuksia. Arvioita on perusteltua tarkentaa, kun tutkimustietoa kertyy lisää ja laskentamenetelmät kehittyvät